Pelätty toimenpide voi helpottaa sitkeää flunssaa ja poskiontelotulehdusta – tällainen punktio on oikeasti

On arki-ilta Kirkkonummen Terveystalossa. Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Kimmo Saloranta valmistautuu tekemään poskiontelopunktion. Sillä hoidetaan poskiontelotulehdusta, jossa onteloihin kertyy sitkeää limaa.

Potilas on espoolainen opettaja Pirita Kähkönen, 36, jolle toimenpide on ennestään tuttu.

– Minulle on tehty jo kolme poski­ontelopunktiota noin viikon välein, ja tämä on siis neljäs kerta, Kähkönen kertoo.

Punktiokierteeseen hän on joutunut sitkeän flunssan takia. Se on kestänyt jo kuutisen viikkoa. Kähkönen on myös raskaana, mikä on osasyy siihen, että hänelle on suositeltu punktiota.

– Raskaus altistaa poskiontelotulehdukselle, sillä se turvottaa limakalvoja. Raskauden aikana ei myöskään mieluusti käytetä laajakirjoisia antibiootteja, Kimmo Saloranta sanoo.

Kaikki antibiootit eivät ole turvallisia sikiölle. Varsinkin alkuraskauden aikana ne voivat aiheuttaa jopa kehityshäiriöitä.

Jos Kähkönen ei olisi raskaana, hänelle voitaisiin siis antaa tehokkaampia lääkkeitä. Tosin myös kuusi viikkoa jatkunut flunssa on syy punkteerata. Potilas kuitenkin määrittelee itse, milloin haluaa toimenpiteeseen. Lääkäri ei siis pakota siihen, jos punkteeraus hirvittää.

– Monilla menee hermo, jos on kauan kipeänä ja päätä särkee jatkuvasti. Punkteerauksesta voi saada oireisiin nopean avun, ja olo helpottuu usein välittömästi, Saloranta sanoo.

Lisätietoa flunssasta: Miksi toiset ovat aina flunssassa?

Poskiontelopunktiosta kuulee kauhutarinoita, mutta Pirita Kähkönen on rauhallinen. Hän tietää jo, mitä tuleman pitää.

– Alun perin toimenpide jännitti, mutta ajattelin, että kyllä sen kestää.

Hänen sitkeä flunssansa johtuu luultavasti työpaikan sisäilmaongelmista. Kähkönen on syönyt niiden tähden jo kahdeksan antibioottikuuria aiempiin poski­ontelotulehduksiin. Nyt antibiootit eivät enää tehoa.

– Mieluummin kestän punktion kuin otan riskin, että lääkkeet vaikuttavat jotenkin vauvaan. Pakko ottaa lungisti, kun ei ole vaihtoehtoa, Kähkönen sanoo.

Toimenpide aloitetaan puudutuksella. Kimmo Saloranta työntää Kähkösen nenään pumpulipuikon, jossa on puudutusainetta. Se saa vaikuttaa 10–15 minuuttia, ennen kuin päästään tositoimiin.

– Puudutusaine on tosi tehokasta, Saloranta lupaa.

Moni potilas pelkääkin turhaan. Kun nenä on hyvin puudutettu, poskiontelopunktio ei ole kovin kivulias toimenpide.

Neula pistetään luisen seinämän läpi, ja ontelo huuhdellaan.

Kun puudutusaine on vaikuttanut, Saloranta ottaa esiin ison huuhteluneulan.

– Normaalisti poskiontelossa on posken yläreunassa pieni luonnollinen aukko. Kun se turpoaa umpeen, lima jää onteloon ja bakteereilla on siellä hyvä kasvualusta, Saloranta selittää.

Neula pistetään luisen seinämän läpi poskionteloon, ja ontelo huuhdellaan keittosuolaliuoksella reiän kautta. Lima ja bakteerit valuvat ulos, ja ilmastointiaukko avautuu.

Herne nenässä? Tukkoisuus saattaa tietämättäsi heikentää elämänlaatuasi merkittävästi

Kimmo Saloranta vie neulan varovasti Kähkösen poskiontelon luisen seinämän läpi. Voi kuulua pieni napsaus tai rasahdus, kun neula puhkaisee ohuen luun. Myös pientä painetta voi tuntua.

– Pikkaisen vihlaisi, Kähkönen sanoo.

Vihlaisu johtuu siitä, että poskiontelon puoleista limakalvoa ei pystytä täysin puuduttamaan.

Kun neula nyt on paikoillaan, Saloranta ottaa esiin valtavan ruiskun lämmitettyä keittosuolaliuosta ja alkaa ruiskuttaa sitä nenään. Liuos on vettä, jossa on mukana suolaa. Näin se ei ärsytä limakalvoja. Liuos lämmitetään kehonlämpöiseksi, sillä kylmä neste tuntuisi ikävältä.

Liuos valuu ulos nenästä Pirita Kähkösen pitelemään astiaan, ja sen mukana ontelosta poistuu limaa. Tällä kertaa eritteitä ei juuri tule, mikä on hyvä merkki. Kähkönen on parantumassa.

Sitten on vuorossa nenän toinen puoli. Koko toimenpiteeseen kuuluu vain hetki.

– Nyt on ihan hyvä olo. Puudutusaine tuntuu hampaissa, Kähkönen kertoo.

– Jännitän hammaslääkäriäkin, eikä tämä ole kummempaa kuin poraaminen. Ei tämä ole mitään synnyttämiseen verrattuna, ja pakko sekin on suorittaa.

Pirita Kähkösen punkteeraukset olivat tällä kertaa tässä. Lima on saatu pois onteloista ja flunssa melkein parantunut.

Usein auttaa jo yksi punktio. Kimmo Salorannalla on toimenpiteeseen varma rutiini. Flunssakaudella punktioita tehdään jopa seitsemän päivässä.

Poskiontelotulehdus iskee toisiin helpommin kuin toisiin. Siksi kaikki eivät joudu punkteeraukseen koskaan, mutta toiset käyvät toimenpiteessä usein.

– Poskiontelotulehdus voi liittyä nenän rakenteeseen, limakalvoon tai ympäristöön, Kimmo Saloranta sanoo.

Vaivalle voi altistaa esimerkiksi poski­onteloon kulkevan ohuen ilmastointikanavan ahtaus. Ahdas kanava menee helpommin tukkoon, ja ongelma on valmis. Myös allergia tai nenäpolyyppi voi lisätä poskiontelotulehduksen riskiä, samoin pölyinen tai homeinen ympäristö.

Toisten limakalvo ei tahdo kestää edes tavallisia flunssia, ja ihmisillä on erilainen vastustuskyky.

Ihmiset myös suhtautuvat punktioon eri tavoin. Moni pelkää, että se sattuu. Joku ei voi kuvitellakaan suostuvansa punktioon, mutta toisenlaisiakin potilaita on.

– Jotkut ovat sairastaneet poskiontelotulehduksia koko elämänsä ja sanovat, ettei tarvitse puuduttaa lainkaan.

Juttu on julkaistu Apu Terveys-lehdessä 1/2020.