Terve.fi

Yleistietoa parodontiitista

Yleistietoa parodontiitista
Mikä parodontiitti on ja mikä sen aiheuttaa? Lue tästä artikkelista!

Parodontiitti on hampaan kiinnityskudoksen bakteeriperäinen sairaus. Parodontiumiin eli hammasta ympäröivään kudokseen luetaan kuuluvaksi ikenet ja sen liitosepiteeli, hampaan juuren pinnan sementti, hammasta ympäröivä leukaluu sekä leukaluuta ja sementtiä yhdistävä sidekudossäikeet. Ympäröivien kudosten tehtävänä on kiinnittää hammas alustaansa, suojata sitä leukalihasten purentavoimilta sekä toimia suojana ulkoisia taudinaiheuttajia vastaan.

Parodontiitin aiheuttaja

Suussa kasvaa normaalisti varsin suuri määrä erilaisia bakteereja ns. biofilminä hampaiden ja ikenien pinnoilla. Ihmisen suussa jatkuvasti asuvaa bakteerikasvua kutsutaan normaaliflooraksi.

Terve suu ei suosi haitallisia bakteerikasvuja, ja siten yksilön yleisellä terveydentilalla ja immuunipuolustuksen tasolla on vaikutusta siihen saavatko haitalliset parodontiittibakteerit ylivallan. Tulehduksen alkaminen johtuu siten bakteerikasvuston tasapainon häiriintymisestä.

Hampaiden pinnoille kertyvä plakki on hyvä kasvualusta bakteereille. Mikäli sitä ei poisteta säännöllisesti, ikenet tulehtuvat (=gingiviitti). Tulehduksen jatkuessa se etenee ientaskuun ja hampaan kiinnityskudoksiin (=parodontiitti). Huonon suuhygienian seurauksena hampaiden pinnoille muodostuu hammaskiveä, mikä vaikeuttaa edelleen hampaiden puhdistusta.

Parodontiittia aiheuttavia bakteereita tunnetaan useita ja ne kaikki kuuluvat normaaliflooraan. Ihmisen hengitysteissä, suolistossa, iholla ja limakalvoilla elää bakteeriyhdyskuntia, joita kutsutaan normaaliflooraksi. Normaalitilanteessa nämä bakteerit eivät välttämättä aiheuta tulehduksia, ja toiset normaaliflooran bakteerit toimivat jopa tulehdusta ehkäisten valtaamalla tilaa haitallisemmilta bakteereilta. Eräitä parodontiittiin yhdistettyjä bakteerilajeja ovat Actinobasillus actinomycetemcomitans, Porfyro-monas ginivalis ja Prevotella intermedia. Eri bakteerilajien tunnistaminen viljelynäytteestä on joissain tapauksissa tarpeen, mikäli hoitoon suunnitellaan liitettäväksi antibioottihoito.

Parodontiitin seuranta

Parodontiitin hoito on pitkällistä ja vaatii useita käyntejä suuhygienistillä tai hammaslääkärillä, edellyttäen myös hyvää hoidon suunnittelua. Vastaanotolla parodontiitin hoidossa käytettyjä keinoja ovat pehmeiden plakkien ja hammaskiven poistaminen hampaan ja sen juuren pinnoilta mekaanisesti instrumentein kaapimalla tai ultraäänen avulla. Myös ientaskut puhdistetaan märästä ja hampaan pinnoilla plakkia keräävät korjauspaikat tai hampaan kruunun epätasaisuudet hiotaan. Heiluvia hampaita voidaan joutua oikomaan tai jopa poistamaan. Ientaskujen mekaanisen puhdistuksen lisänä käytetään paikallisia antiseptisia (bakteereja tuhoavia) puhdistusaineita, kuten klooriheksidiiniliuoksia. Pitkittyneissä tai vaikeissa tapauksissa hoitoon saatetaan lisätä tablettimuotoinen antibioottihoito.

Parodontiitti voi vaatia myös kirurgista hoitoa. Mikäli perushoidolla tulehdusta ei saada eliminoitua, voidaan hampaiden tukikudosta ja luuta joutua kirurgisesti siistimään.

Parodontiitin yleisyys

Hampaan kiinnityskudoksen sairaudet (parodontiitti yhdessä gingiviitin kanssa) muodostavat yleisimmän ihmiskuntaa vaivaavista tautiryhmistä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemän Terveys 2000-väestötutkimuksen tulokset ovat huolestuttavia. On todettu, että jonkinasteista parodontiittia sairastaa 64 % 30 vuotta täyttäneistä suomalaisista. Vaikea-asteista tautia löytyi 21%:lta. Tutkimuksen mukaan suomalaisilla esiintyy parodontiittia enemmän muin useilla muilla kehittyneillä mailla - tämä huolimatta suomalaisesta kattavasta hammashoidosta. Parodontiitti on yleisempää miehillä kuin naisilla, ja eri väestönryhmistä erityisesti alempiin sosiaaliluokkiin kuuluvat miehet kärsivät parodontiitista useammin ja varhaisemmin.

Parodontiitin sairastavuus on lisäksi koholla myös eri tautiryhmissä, jotka osaltaan altistavat hampaiden kunnon heikkenemiselle. Esimerkkinä mainittakoon diabetes (tyyppi 1, tyyppi 2), immuunipuutostilat (leukemia, HIV, syöpähoidot, jatkuva kortisonihoito) sekä vaikeat munuaissairaudet. Tupakoitsijoilla parodontiitti on huomattavasti muuta väestöä yleisempää.

Puberteetissa hormonien vaikutuksesta tapahtuu muutoksia bakteeriplakin koostumuksessa, jolloin mahdollisesti parodontiittia aiheuttavien bakteerien suhteellinen määrä pääsee kasvamaan olosuhteiden muuttuessa suotuisiksi. Toisena fysiologisena ilmiönä raskauden aikaisten hormonien vaikutuksesta ikenien verenvuototaipumus on lisääntynyt. Samanaikaisesti sopivan bakteerikasvuston ollessa paikalla, saattaa naiselle kehittyä nk. raskausgingiviitti. Raskauden aikana hampaiden kunnosta olisi tärkeää pitää huolta, sillä joidenkin tutkimusten mukaan äidin raskaudenaikainen parodontaalinen infektio voisi liittyä ennenaikaiseen synnytykseen ja lapsen pieneen syntymäpainoon.

Parodontiitin perinnöllisyys

On todettu, että nuorella iällä alkaneet parodontiitit keskittyvät tiettyihin perheisiin, jolloin jopa 50 %:lla lapsista on eriasteisia tautimuotoja. Perinnöllisyyden arvellaan liittyvän elimistön puolustussolujen neutrofiilien toimintaa sääteleviin geeneihin ja siihen miten yksilö puolustautuu ulkoisia taudinaiheuttajia vastaan.

Selvästi perinnölliseksi todettu parodontiitin muoto on juveniili parodontiitti, joka alkaa puberteetissa, ja etenee usein nopeasti. Tauti on autosomaalisti resessiivisesti periytyvä, jolloin ilmetäkseen lapsella molemmat vanhemmat ovat tyypillisimmin geenivirheen oireettomia kantajia tai harvinaisemmin jompikumpi tai molemmat vanhemmista ovat myös sairastaneet tautia.

Parodontiitin ennuste

Varhain diagnosoituna ja hyvällä hoitoon sitoutumisella saavutetaan hyviä tuloksia parodontiitin hoidossa. Tämä edellyttää elämäntapahallintaa myös potilaalta. Oikeanlainen suuhygienia, ruokavalio ja tupakoinnista pidättäytyminen parantavat ennustetta huomattavasti. Parodontiitin ennusteeseen voi siis ratkaisevasti itse vaikuttaa, sillä hampaiden kiinnityskudoksen kunto on säilytettävissä säännöllisellä ehkäisevällä hoidolla ja samoin jo saavutetut hoitotulokset ovat ylläpidettävissä.

Tärkeää on käydä säännöllisesti hammaslääkärin tarkastuksissa, sekä pitää huolta päivittäisestä suuhygieniasta ja yleisestä terveydentilasta.

Lähteet:

Parodontiitti – hampaan kiinnityksen menetys, Suomen Hammaslääkäriliitto.

Parodontiitin hoito, Suomen Hammaslääkäriliitto.

Hammaslääketieteen tietokannat: Therapia odontologica; Parodontologia.

IC-10:

K04.4 Pulpasta lähtöisin oleva akuutti periapikaalinen parodontiitti

K04.5 Pitkäaikainen periapikaalinen parodontiitti

K05.2 Akuutti parodontiitti

K05.3 Pitkäaikainen parodontiitti

Julkaistu: 29.7.2019
Kommentoi »