Moni tulee parisuhdekouluttaja Marianna Stolbowin vastaanotolle, kun parisuhteen vetovoima alkaa hiipua. Toisilla on takana pidempi, toisilla lyhyempi suhde. Stolbow kysyy aina aluksi, mihin asiakas tunsi alun perin vetoa kumppanissaan.
Voi esimerkiksi olla niin, että aluksi kumppani on ihana, dynaaminen ja menevä sekä etenee urallaan. Sitten käykin ilmi, että hän on aina töissä, myös kotona ollessaan.
Tai aluksi kumppani tuntuu kivalta, mutkattomalta ja hyväntuuliselta, mutta myöhemmin käy ilmi, ettei hän halua puhua mistään hankalasta, vaan liukenee aina paikalta, vaikenee tai saattaa räjähtää.
Kun vastaanotolla aletaan sitten kaivautua syvemmälle vetovoiman hiipumiseen, esiin nousee tarve kokea turvaa ja arvostusta parisuhteessa.
Ihmiset kokevat turvalliseksi erilaiset asiat ja arvostavat eri asioita siitä riippuen, millaisiksi ne ovat lapsuudessa muovautuneet. Ihastumme ihmiseen, johon uppoaa lapsuudessa oppimamme käytös ja hurmaaminen. Se saa vetovoiman syttymään.
– Tunnemme yleensä vetoa henkilöön, jonka kanssa osaamme pelin säännöt. Tiedämme, miten toimia niin, että meitä arvostetaan, Marianna Stolbow kertoo.
Intohimo syttyy arvostuksesta
Joku voi kokea jopa turvattoman ilmapiirin turvallisena, koska on tottunut siihen lapsena. Silloin vetovoimaa voi tuntea ihmiseen, joka vie koko ajan enemmän ja enemmän tilaa, koska on itse oppinut pienentämään itseään läheisissä ihmissuhteissa.
Jos taas lapsena on kehuttu siitä, että on kiltti tai reipas, tuntee vetoa ihmiseen, jolta saa arvostusta samoista syistä.
– Rakastumme ihmisiin, joihin puree lapsuudessa oppimamme käytös, mutta rakastamme ihmisiä, joiden rinnalla saamme elää omannäköistä elämää ja jotka arvostavat meitä. Arvostus kulkee intohimon edellä. Intohimo syttyy meitä arvostavassa ilmapiirissä, Stolbow sanoo.
Hänen mukaansa kumppanin vaihtaminen ei yksinomaan auta. Jokaisen pitää saada ennen muuta kiinni siitä, kuka itse on, millaista suhdetta etsii ja mitä puolia on tapana tarjota itsestään toiselle. Vasta sitten voi ymmärtää, millaisiin ihmisiin on taipumus kiinnittyä ja kokea vetoa.
Turvallisuus ja arvostus ovat tärkeitä vetovoimatekijöitä myös pidemmän päälle. Vetovoiman säilymisen kannalta on olennaista ymmärtää, että ihmiset kokevat turvallisena henkilön, jota he ymmärtävät ja joka myös ymmärtää itseään ja kykenee ilmaisemaan tunteitaan ja tarpeitaan.
– Parisuhteessa koemme helposti luettavan, läpinäkyvän ihmisen vetovoimaisena. Voimme rohkeasti antautua suhteeseen, jos ymmärrämme, kenen kanssa olemme tekemisissä. Silloin tunnemme, ettei kumppani pelaa mitään pelejä, ja näemme, kuka hän oikeasti on, Marianna Stolbow sanoo.
Stolbowista on tärkeää, että ihmiset oppivat tuntemaan itseään. Vasta sitten he pystyvät kertomaan toiselle, keitä he ovat, mitä he tarvitsevat ja miltä eri asiat ja tilanteet heistä tuntuvat.
Se pitää yllä vetovoimaa. Vuorovaikutus pysyy silloin rehellisenä, kirkkaana ja avoimena molempiin suuntiin.
Ei ole helppoa oppia tuntemaan itseään, mutta sitä voi opetella. Ei myöskään ole helppoa oppia ottamaan vastaan kumppanin ilmaisemia tunteita ja vastaamaan hänen ilmaisemiinsa tarpeisiin. Sitäkin voi kuitenkin oppia.
Itsetuntemus on parisuhteen kivijalka
Itsetuntemus on Stolbowista parisuhteen kivijalka. Yksikään ihminen ei ole selvänäkijä, eikä kukaan voi tietää, mitä toinen ihminen tarvitsee ja kokee, jos hän ei ilmaise sitä kumppanilleen.
Jos parisuhteen kipinä sammuu, sen voi sytyttää uudestaan. Stolbow on nähnyt vastaanotollaan lukemattomia kertoja, miten vetovoima palaa parisuhteeseen.
Hänestä on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten puhuttelemme ja kohtelemme kumppaniamme ja käyttäydymme kotona, ja kuulemmeko häntä aidosti esimerkiksi neuvomisen sijaan.
Parisuhteen tunneilmapiiri on tärkeä tekijä vetovoiman säilyttämisessä. Ihminen on seksuaalinen olento joka hetki. Olemme laumaeläimiä ja kaipaamme hyväksyntää.
Jokainen ihminen hakee parisuhteelta niin henkistä kuin fyysistäkin syliä. Ne myös liittyvät yhteen.
– Seksuaalisuus on läsnä meissä koko ajan, ja suhteessa on aina seksuaalista jännitettä tai sen puutetta. Syli on sekä henkistä että fyysistä. Koska olemme puoliksi fysiikkaa ja puoliksi mieltä, haluamme tulla arvostetuiksi ja halutuiksi sekä fyysisesti että henkisesti.
Stolbowin mielestä kehut, kosketus ja kuuntelu ovat parasta esileikkiä. Haluamme sellaista ihmistä, joka antaa meille hyvää palautetta. Se antaa meille itsevarmuutta ja itseluottamusta.
Haluamme ihmistä, joka arvostaa meitä ja tuo sen myös julki. Se voi olla kosketus, katse tai sanoja. Me kaipaamme niitä, jotta parisuhteen kipinä ei sammu.
Olemme vihdoin vapaita rakastamaan toisiamme
Psykologi Tony Dunderfeltin lähestymistapa parisuhteeseen on erilainen kuin useimmilla parisuhdeterapeuteilla. Hänen mielestään elämme parisuhteen kannalta historiallisesti ainutlaatuista aikaa.
Vasta nyt ihmiset ovat vapaita rakastamaan toisiaan ilman yhteisöllisten tai uskonnollisten normien tai sovinnaisuussääntöjen taakkaa. Vasta nyt on mahdollista kokea puhdas, rakkauteen perustuva parisuhde, elää polyamorisessa suhteessa tai avoimessa avioliitossa, jos ihmiset sitä haluavat. Kaikki käy.
Dunderfelt puhuu rakkaudellisen parisuhteen kolmesta ulottuvuudesta: läheisyydestä, vetovoimasta ja seksuaalisuudesta.
Lisäksi parisuhteen onnistumiseen vaikuttavat kumppanusten persoonallisuus, arvot ja tavoitteet sekä arjen realiteetit ja kummankin elämäntilanne.
– Läheisyys, vetovoima ja seksuaalisuus ovat luonteeltaan hyvin erilaisia, ja ne syntyvät erilaisista tekijöistä. Niitä myös kehitetään eri tavoin. Ihannetapauksessa kaikki kolme toimivat tyydyttävästi, mutta usein jossakin näistä kolmesta on kehitettävää, Tony Dunderfelt sanoo.
Hänen mukaansa pariterapioissa puhutaan yleensä vain läheisyydestä. Läheisyydessä korostuu samanlaisuus, ja sen perusluonne on lämpöinen, läheinen, pehmeä ja hellä rakkaus.
Seksuaalisuus on elämänmittainen ominaisuus
Ihminen haluaa löytää kumppanin, joka ymmärtää häntä ja antaa hänelle läheisyyttä. Läheisyyttä kehitetään ymmärtämällä, kuuntelemalla ja arvostamalla toista.
Seksuaalisuus ja seksi ovat aivan omanlaisensa alue. Seksuaalisuus on synnynnäinen, elämänmittainen ominaisuus, johon liittyy ajattelua, tunteita, asenteita, biologiaa ja kokonaisvaltaista kokemista. Yleensä ajatellaan, että seksi on yksi seksuaalisuuden osa-alue.
Nyt puhumme kuitenkin suhteen vetovoimasta. Sitä ei aina oikein ymmärretä.
– Vetovoima syntyy erilaisuudesta ja jännitteestä kahden ihmisen kohtaamisessa. Silloin toinen ihminen koetaan kiinnostavaksi ja kiehtovaksi. Vetovoimarakkauden perusluonne on erilaisuus, etäisyys, jännite, jopa ristiriita, Tony Dunderfelt sanoo.
Hänen mukaansa on tärkeää pystyä toimimaan tässä vetovoimakentässä ja ylläpitää sitä pitkässä parisuhteessa.
Lapsuuden ja menneisyyden analysointi kehittää parhaimmillaan läheisyyttä, mutta ei vetovoimaa. Vetovoima syntyy ihmisten kohdatessa tässä hetkessä lapsuudesta ja persoonasta riippumatta.
– Vasta nyt, 2000-luvulla, aletaan ymmärtää, mitä rakkaus oikeasti on, kun pehmeään läheisyysrakkauteen liitetään vetovoima ja seksuaalisuus, Dunderfelt sanoo ja jatkaa:
– Kaikkia kolmea rakkaudellisen parisuhteen ulottuvuutta, läheisyyttä, vetovoimaa ja seksiä, pitää kehittää eri tavalla. Jos haluaa olla hyvä puutarhuri, pelkkä kastelu ei riitä. Joka kasvi tarvitsee tiettyjä ravinteita, ja joskus kukkapenkkiä pitää kitkeä. Myös suhdetta pitää hoitaa monipuolisesti.
Vetovoima syntyy erilaisista tekijöistä
Vetovoima syntyy erilaisista tekijöistä, kuten erilaisuudesta, sen ymmärtämisestä ja taitavasta käsittelystä.
– Kumppanit nauttivat silloin ristiriidasta, eivätkä koe sitä uhkaavana. Myös etäisyys on tärkeä vetovoimatekijä. Kumppaneiden on hyvä viettää joskus aikaa erillään, nukkua eri makuuhuoneissa ja asua ehkä jonkin aikaa erillään, että syntyy välitila, jonka yli pystyy kaipaamaan toista, Dunderft listaa.
Myös salaperäisyys on yksi vetovoimatekijä. On hyvä ymmärtää, ettei kukaan voi tuntea kumppaniaan läpikotaisin. Silloin huomaa toisessa puolia, jotka ovat vielä tuntemattomia.
Jokainen meistä on ainutlaatuinen yksilö. Kumppanin tutut puolet luovat läheisyyttä, mutta tuntemattomat puolet synnyttävät vetovoimaa.
– Tärkeä vetovoimatekijä on myös muutos. Jotta kumppanit voivat nauttia keskinäisestä vetovoimasta, heidän täytyy nauttia elämän dynaamisuudesta. Siinä missä läheisyyden tunne lisääntyy kaiken pysyessä ennallaan, vetovoima lisääntyy, kun asiat muuttuvat. Myös yllätyksellisyys suhteessa on tärkeää, Dunderfelt sanoo.
Läheisyyttä kehitetään parisuhteessa lisäämällä turvallisuutta, mutta vetovoimaa kehitetään lisäämällä haasteellisuutta.
Kumppanit voivat haastaa toisensa
Nykyajan elämyshakuinen ihminen tarvitsee haasteita. Hän haluaa tulla viedyksi paikkoihin, joissa ei ole aiemmin käynyt, sekä sisäisesti että ulkoisesti. Eikä kaikesta tarvitse aina olla samaa mieltä.
Kumppanit voivat haastaa toisiaan, ei nujertaakseen toista tai kilpaillakseen keskenään, vaan rakkaudellisesti.
– Parisuhteessa ei tarvitse aina luoda harmoniaa eikä eroavaisuuksia tarvitse tasoittaa tai lakaista pois näkyvistä, vaan on tärkeää myös pitää yllä kohtaavaa jännitettä, Tony Dunderfelt sanoo.
Sitten tullaan viimeiseen vetovoimatekijään, josta on Dunderfeltin mielestä vaikea puhua ilman, että syntyy väärinkäsityksiä.
Hänen mielestään parisuhteessa tarvitaan kaksi vastakkaista, dynaamista perusvoimaa. Niitä voidaan kutsua maskuliinisuudeksi ja feminiinisyydeksi tai yiniksi ja yangiksi. Ne ovat kaksi maailmankaikkeuden vastakkaista, toisiaan täydentävää perusvoimaa.
Yin symboloi feminiinisyyttä, elävää herkkyyttä ja vastaanottavuutta, kun taas yang symboloi maskuliinisuutta, kohdistettua toimintaa ja järjestystä.
Jokaisessa ihmisessä on tämän näkemyksen mukaan molempia alkuvoimia itsessään, mutta yleensä eri vahvuuksina.
Nämä voimat eivät välttämättä ole ulkoisia tai liity tehtäviin tai parisuhteen työn- jakoon, eivätkä ne liity ulkonäköön.
– Kaksi vastakkaista dynaamista voimaa pitää yllä vetovoimaa parisuhteessa. Kaipaan kumppanissani sitä, mitä minussa ei ole, ja niin tekee moni muukin. Siitä syntyy liike, virta ihmisten välille, Dunderfelt sanoo.
Vetovoiman syttymisessä, säilyttämisessä ja uudelleen sytyttämisessä on siis kyse rakkauden ylläpitämisestä, laajentamisesta ja syventämisestä eri tavoin. Se voidaan tehdä lisäämällä lämpöä ja samanlaisuutta, lisäämällä erilaisuuden jännitettä ja kipinää sekä lisäämällä seksuaalista taitoa.
Näin voi syntyä parisuhde, jossa vetovoima säilyy vuodesta toiseen.
Tony Dunderfelt
on psykologi, luennoitsija ja tietokirjailija, joka tunnetaan TV1:n Elämä pelissä -ohjelman mentaali- ja parisuhdevalmentajana. Hän on julkaissut useita kirjoja, joista viimeisin on Iloiseksi – Nykyajan parisuhteen huikeat mahdollisuudet (Dialogia 2017).
Tonyn lista parisuhteen vetovoimatekijöistä:
Erilaisuus.
Etäisyys.
Salaperäisyys.
Muutos.
Yllätyksellisyys.
Haasteellisuus.
Kahden vastakkaisen dynaamisen voiman välinen vuorovaikutus.
Marianna Stolbow
on parisuhdekouluttaja, kirjailija ja kolumnisti, jolla on yksityisvastaanotto Helsingissä. Hänet tunnetaan MTV:n Ensitreffit alttarilla -ohjelmasta ja amerikkalaisen Bruce Fisherin eroseminaarin tuomisesta Suomeen yhdessä Kari Kiianmaan kanssa. Stolbow on julkaissut useita kirjoja, joista viimeisin on Rakastamisen taito (Otava 2018).
Mariannan vinkit vetovoiman sytyttämiseen:
Kehu kumppaniasi, kosketa ohi kulkiessasi ja kuule, mitä hän sanoo.