Voi hyvin

Paras stressiloma juuri nyt: sukella metsän syliin

Paras stressiloma juuri nyt: sukella metsän syliin
Suomea ei syyttä sanota vihreän kullan maaksi. Metsässä mieli rauhoittuu, stressi vähenee ja keho saa lisää virtaa. Menemällä metsään säännöllisesti parannat huimasti hyvinvointiasi.
Kuvat Petri Mulari

Kauan sitten luonto oli yhtä erottamaton osa ihmistä kuin ruumiinjäsenet ja mieli. Maanviljelyn kautta opimme hallitsemaan ravinnontuotantoa ja aloimme hiljalleen erottua luonnosta. Nykyään yli puolet ihmiskunnasta elää urbaaneilla alueilla, ja luvun odotetaan nousevan joka vuosi.

Aivomme eivät saa enää jatkuvaa muistutusta meille lajityypillisestä ympäristöstä. Eläinten äänet, puiden humina ja puron solina ovat yhä useammalle muuta kuin jokapäiväisiä kokemuksia.

Luonnon, erityisesti metsän, terveysvaikutuksia on tutkittu paljon. Tutkimukset osoittavat samaa: ihmisen tulisi mennä säännöllisesti metsään voidakseen paremmin.

Valmentaja ja Chi Kung -opettaja Jarko Taivasmaa on intohimoinen metsän puolestapuhuja. Jarko kehitti metsään uppoutumisen menetelmän, jonka tarkoitus on palauttaa ihminen luontoyhteyteen ja läsnäolon tilaan. Idea syntyi vuonna 2013, kun Jarko aloitti yhteistyön Suomen luontokeskus Haltian kanssa.

– Halusin luoda menetelmän, joka olisi yksinkertainen, voimakas ja auttaisi ihmiset nopeasti luontoyhteyteen ja läsnäoloon. Yhdistelin parhaita tekniikoita mindfulnessista, meditaatiosta, chi kungista ja kehotietoisuusmenetelmistä.

Jo pelkästään metsässä oleilu tarjoaa monia terveysvaikutuksia, kuten verenpaineen laskua ja mielialan parantumista.

Kun luonnossa oleiluun yhdistää meditaation ja kehollisia harjoituksia, päästään Jarkon mukaan nopeammin hyvään oloon.

Metsään uppoutumisen menetelmällä kiireiset ihmiset voivat löytää yhteyden luonnon kanssa. Jo puolituntinen metsässä saa stressin vähenemään.

– Muista olla nöyrä. Olet pyytämässä ja vastaanottamassa, et vaatimassa ja viemässä, toteaa Jarko Taivasmaa.

Jarko kutsuu syvää läsnäolon ja luontoyhteyden tilaa ”metsätilaksi”. Silloin ihminen on läsnä omassa kehossaan ja aistii kaikilla aisteillaan.

Metsätilan voi saavuttaa esimerkiksi tuijottamalla tyyntä järven pintaa laiturinnokassa tai rentoutuneena saunan jälkeen, kun mieli on tyhjentynyt ajatuksista. Metsätilaan kuuluvat hiljentyminen, koko kehon rentoutuminen, elinvoiman lisääntyminen ja kokemus yhteydestä luontoon.

Metsätila ei ole vain täyttymistä, vaan myös tyhjentymistä. Mitä enemmän uskaltaa päästää irti, sitä syvemmälle rentoon tilaan putoaa.

Jos metsä ei ole kovin tuttu paikka, Jarko suosittelee aloittamaan luontosuhteen vaalimisen isoista puistoista ja metsistä, joissa on merkityt polut. Sen jälkeen voi tutustua metsään syvemmin poikkeamalla muutaman sata metriä poluilta.

– Ei ole tarvetta lähteä suoraan erämaavaellukselle. Fiilikseen pääsee omassa lähimetssä tai ohjatuilla reiteillä.

Jarko kannustaa huomioimaan luontoa joka puolella. Kaupungin kerrostalojen kattojen lomasta pilkistävä sininen taivas ja iholla tuntuva tuulenvire ovat luontoa, vaikkeivät vastaakaan metsäkokemusta.

Yksi tapa kokea metsä uudella tavalla on kohdata se kuin muinaissuomalainen. Esi-isämme menivät metsään pyytämään. Sana tarkoittaa sekä metsästämistä että pyytämistä. Sanan kaksoismerkitys ei ole sattumaa.

Muista olla nöyrä, mitä ikinä metsältä kaipaatkaan. Olet pyytämässä ja vastaanottamassa, et vaatimassa ja viemässä.

Muinaissuomalaisille metsä oli täynnä erilaisia haltioita ja jumalia, joiden kanssa ihmiset olivat yhteydessä jo ennen korpeen menemistä. Tätä voi kokeilla myös tänä päivänä. Herkistä mielesi ja kuuntele intuitiotasi matkalla luontoon.

Entisaikoina metsässä oli pyhinä pidettyjä paikkoja, joissa koettiin ja vastaanotettiin arkitodellisuutta ylittävää voimaa. Pyhät paikat olivat usein ympäristöstä erottuvia merkkejä. Onko lähistöllä muita suurempi puu tai siirtolohkare? Saatat olla pyhällä paikalla.

Metsälle voi antaa myös uhrilahjoja. Ne olivat entisaikaan tärkeässä roolissa. Muinaissuomalainen ei tohtinut pyytää mitään antamatta itse uhrilahjaa, joka oli usein ruokaa tai juomaa.

– Nykyajan versio uhrilahjasta voisi olla se, että vie metsästä mukanaan roskan tai jonkin muun sinne kuulumattoman asian.

– Mitä enemmän uskaltaa päästää irti, sitä syvemmälle rentoon metsätilaan putoaa.

Jarko vietti ikimuistoisimman metsäkokemuksensa Nuuksion kansallispuiston maisemissa Espoossa 25-vuotiaana. Maaliskuinen yö oli jäätävä. Jarko kaivautui yhä syvemmälle makuupussinsa sisään havuista rakentamansa patjan päällä. Kun aamuaurinko alkoi lämmittää nenänpäätä, Jarko unohti hetkessä yön koleuden.

– Koin kevään tulon kirkkaampana ja verevämpänä kuin koskaan aikaisemmin. Tunsin olevani juurevasti osa luontoa. Pääsin syvään luontoyhteyteen ja elossa olemisen kokemukseen.

Jarkon mielestä metsä on parhaimmillaan silloin, kun vuodenajat vaihtuvat; kun talvi sulaa kevääksi tai kun ensilumi laskeutuu maahan.

– Muutos ja taitekohdat kiehtovat minua. Elokuun pimenevissä illoissa on jotain maagista. Iho tuntee vielä lämmön, vaikka ilmassa tuoksuu jo syksy.

Metsään, tai luontoon, uppoutumisen menetelmää voi tehdä missä vain, rannoilla, vuorilla, tasangoilla tai vaikka aavikolla. Jarkon mielestä metsä on kuitenkin kaikkein rentouttavin ympäristö.

– Siellä olemme vielä enemmän elävien organismien ympäröimänä kuin vaikka hiekkarannalla. Metsä tarjoaa virikkeitä kaikille aisteille.

Kymmenen minuutin stressiloma

Metsässä samoilu on tehokasta terapiaa. Jo lyhyt luonnossa oleilu rauhoittaa, parantaa mielialaa, rentouttaa ja vähentää stressiä.

  • 10 minuuttia metsässä: verenpaineesi alkaa laskea ja pulssisi tasoittua.
  • 20 minuuttia: tunnet selvästi, kuinka mielialasi kohoaa.
  • Yksi tunti: tarkkaavaisuutesi paranee.
  • Kaksi tuntia: elimistösi puolustuskyky kohenee.
  • Viisi tuntia kuukaudessa metsässä tai kaupungin viheralueilla oleskelua: henkinen hyvinvointisi lisääntyy merkittävästi.

Jarko Taivasmaa, 44 on toimintaterapeutti, chi kung-opettaja ja valmentaja.

Motto: Elämä on tutkimusmatka ja mysteeri, josta kukaan ei varmuudella tiedä, mistä on kyse.

Paras paikka metsässä: Kangasmetsässä sijaitseva korkea kallio, josta näkee kauas.

Viisi askelta luonnon helmassa

  1. Poista häiriötekijät. Laita puhelin äänettömälle, lopeta musiikinkuuntelu ja varmista, ettei mikään älylaitteesi keskeytä sinua. Jos olet metsässä ystäväsi kanssa, sopikaa, että seuraavaan puoleen tuntiin ette juttele toisillenne.
  2. Pysähdy. Kun olet vaimentanut arjen hälyn, pysähdy kuuntelemaankehoasi. Istuudu alas kivelle tai kannon päälle ja keskitä sen jälkeen kaikki huomio hengitykseesi. Tunne, miten ilma virtaa lävitsesi. Jos olet tottunut näppäilemään puhelintasi jatkuvasti, pelkkä hengittäminen saattaa tuntua aluksi tylsältä. Älä kiinnitä tunteeseen huomiota. Kun jatkat hengittämiseen keskittymistä, levoton olo menee ohi.
  3. Käy kalliolle. Jos lähelläsi on kalliota, heittäydy sen päälle pitkällesi. Tunne kehosi paino ja ikiaikainen kivi allasi. Siirrä nyt huomiosi omasta hengityksestäsi metsän tarjoamiin aistiärsykkeisiin. Miltä kallio tuntuu? Mitä kuulet? Mitä tuoksuja tunnet? Kuuntele, mitä metsällä on sinulle kerrottavana.
  4. Sulje silmäsi. On aika vaipua rentouden tilaan ja unohtaa hetkeksi kaikki. Jos haluat, laita kännykkä herättämään puolen tunnin kuluttua. Sulje sen jälkeen silmäsi. Anna kehosi tuudittautua luonnon ja oman hengityksesi ääniin. Älä yritä tietoisesti meditoida tai ajatella yhtään mitään. Ole vain. Nauti rentoutumisesta, vaivu uneen tai seikkaile unen ja valveen rajamailla.
  5. Kuulostele kehoasi. Herättele itseäsi kaikessa rauhassa. Ala hiljalleen tarkkailla metsän ääniä ja tiedostaa olinpaikkasi. Avaa silmäsi. Anna katseesi vaeltaa taivaassa ja puiden latvoissa. Kun nouset ylös, tunnustele ja aisti kehoasi. Mitä se kaipaa juuri nyt? Onko sinulla jano tai nälkä? Oletko pirteä vai väsynyt? Lähde päivän toimiin ja anna kehollesi sitä, mitä se juuri sillä hetkellä kaipaa.

Lähde: Jarko Taivasmaan Metsässä – uppoudu metsään, itseesi ja elämään -kirja. Otava 2019.

Juttu on julkaistu Voi hyvin -lehdessä 06/2019

Julkaistu: 30.3.2020
Kommentoi »