Onko sinun vaikea tehdä päätöksiä? Kyse on asiantuntijan mukaan tunteista - Pohdi tätä asiaa, jos päädyt aina jahkailemaan

Onko sinun vaikea tehdä päätöksiä? Kyse on asiantuntijan mukaan tunteista - Pohdi tätä asiaa, jos päädyt aina jahkailemaan
Uuteen hyppääminen tekee elämästä kiinnostavaa, mutta kieltäytyminen voi suojata uupumukselta. Mistä tietää, pitäisikö sanoa kyllä vai ei? Asiantuntija kehottaa pohtimaan, miten hyvin olet yhteydessä tunteisiisi.

Linda Soikkeli on matkustanut yli ­80 maahan, tutustunut yksin Rio De Janeiron slummeihin ja työskennellyt Kongossa Ebolan aikaan. Hän on opiskellut maailman huippuyliopistoissa ja väitellyt tohtoriksi 23-vuotiaana.

Soikkeli on kokenut poikkeuksellisen paljon, koska on nuoresta pitäen noudattanut periaatetta: sano kyllä uusille asioille, jos niistä ei ole haittaa kenellekään.

Periaate on pätenyt myös uusiin harrastuksiin ja vaativiin työtehtäviin.

– Jos joku on tarjonnut johtaja­positiota, en ole lähtenyt miettimään, olenko oikea ihminen ja onko minulla riittävästi koke­musta. Muiden tehtävä on ollut valita, kuka on tehtävään paras. Jos he tarjoavat sitä minulle, yritän parhaani.

Soikkeli on ollut lapsesta asti kiinnostunut siitä, miksi ihmiset toimivat niin kuin toimivat. Uusi­en kokemusten hankkiminen on ollut hänelle tapa ymmärtää muita ja maailmaa. Ne ovat tuoneet myös perspektiiviä arkeen.

Self help -kirjallisuudessa muistutetaan tiuhaan, että kun sanoo useammin kyllä, tulee tehneeksi enemmän mukavia asioita ja elettyä ”täysillä”. Toisaalta ihmisiä myös jatkuvasti kehotetaan tunnistamaan omat rajansa ja sanomaan ei.

Psykoterapeutti Carita Nylund-Kalli muistuttaa, että kieltäytymisen ja heittäytymisen taitoja tarvitaan molempia sopivassa määrin.

Jos suostuu aina kaikkeen, vaikkei haluaisi, saattaa kadottaa oman tahtonsa. Se, että osaa vetää omat rajansa, suojaa ihmistä myös uupumiselta.

Tilaisuuksiin tarttuminen taas tuo uusia kokemuksia ja lisää itsetuntemusta. Jos ihminen kieltäytyy aina kaikesta uudesta, hän menettää mahdollisuuksia eikä pääse löytämään itsestään uusia puolia.

Linda Soikkeli uskoo, että uudet kokemukset tuovat virikkeitä aivoille ja tekevät elämästä ainakin hetkellisesti mielenkiintoisempaa ja jännittävämpää.

– Mistäs sitä tietää, jos yhtäkkiä hurahtaakin johonkin ja löytää sitä kautta hengenheimolaisia tai tarkoitusta elämään.

Ihminen tekee jatkuvasti pieniä päätöksiä, joihin hän ei kiinnitä sen suurempaa huomiota. Usein osaamme sanoa kenkäkaupassa, millaisia kenkiä emme ainakaan ostaisi, ja tilata ravintolassa sitä, mitä juuri sillä hetkellä tekee mieli.

Kumpi määrää enemmän: oma vai toisten mielipide?

Suuremmat päätökset eivät ole yhtä helppoja. Joskus jahkailun taustalla on se, että ihminen ajattelee muiden mielipidettä enemmän kuin itseään. Hän saattaa pelätä väärän valinnan tekemistä, muiden loukkaantumista tai sitä, että joutuu itse häpeämään tai katumaan.

Nylund-Kallin mukaan suuri osa päätöksistä tehdään tunteella. Jos ihmisen on vaikea päättää, hän ei välttämättä ole yhteydessä omiin tunteisiinsa.

Taustalla voi olla esimerkiksi se, että omien halujen löytämiseen ei ole koskaan ollut tilaa tai mahdollisuutta. Perhe- tai ystäväpiirissä on voinut olla dominoivia persoonia, joiden mielipide on jyrännyt aina muiden yli.

– Silloin omia haluja ei tunnista enää. On helpottavaa, kun joku toinen sanoo, että nyt tehdään näin, Nylund-Kalli sanoo.

Ihminen saattaa vältellä päätöksentekoa myös siksi, ettei halua ottaa vastuuta. Jos päätös osoittautuu huonoksi eikä se ole oma, siitä on helpompi syyttää muita tai olosuhteita.

– Aina kun tehdään jotakin, on mahdollisuus, ettei se onnistu tai ole mukavaa. Se ei ole kenenkään syy, mutta joidenkin on vaikea kestää sitä, että järjestivät jotain, mikä epäonnistui.

Vinkki: Jos suostut kaikkiin pyyntöihin, vaikka et haluaisi, muista, että on myös ihan ok pyytää miettimisaikaa.

Kieltäytyminen on yhtä tärkeä taito kuin heittäytyminen, tietää valmentajana työskentelevä Heidi Alamikkelä. Hän opetteli sanomaan ei vasta, kun uupui työssään.

Uupumuksen syyksi paljastui, että Alamikkelän oli vaikea asettaa rajoja. Hän pyöritti arkea, hoiti yksin kaikki kotityöt ja otti töissäkin helposti muiden hommia.

– Olin tottunut miellyttämään muita. En kiinnittänyt huomiota, kuinka paljon itse kuormitun ja jaksan. Usein toimin sisäisen ääneni vastaisesti.

Alamikkelä opetteli kieltäytymistä pienin askelin. Hän myönsi itselleen olevansa miellyttämisenhaluinen ja joissakin tilanteissa liian kiltti. Hän alkoi tarkkailla, mitkä työtehtävät aiheuttivat eniten stressiä ja milloin hän oikeasti haluaisi sanoa ei.

Kun Alamikkelä alkoi tunnistaa rajansa paremmin, hän erosi parisuhteestaan ja uskalsi lähteä yrittäjäksi. Elämään tuli vapautta.

– Minulla ei ole juuri stressiä. Pystyn itse hallitsemaan arkeani ja kalenteriani. Myös itsetuntemukseni ja -arvostukseni on lisääntynyt. Olen oppinut luottamaan itseeni.

Hän kannustaa muitakin miellyttämisenhaluisia kieltäytymään ensin pienistä asioista. Jos ystävä pyytää elokuviin, eikä jaksaisi lähteä, on ihan ok sanoa, että tänään luen mieluummin kirjaa kotona.

– Harva suuttuu, että ihminen asettaa rajoja. Ystävät voivat olla ylpeitäkin, kun uskaltaa sanoa omat mielipiteensä.

Jos omista tunteista ei saa selkoa, Carita Nylund-Kalli kehottaa pohtimaan, mikä olisi pahinta, mitä missäkin skenaariossa voisi tapahtua. Kun pelkoihin pääsee käsiksi, voi hahmottaa, millaiset asiat päätöksentekoa jarruttavat.

Kannattaa miettiä myös, ­kenen vuoksi päätöksen tekee. Jos ystävä pyytää lenkille, lähteekö mukaan velvollisuudesta, vai siksi, että itse haluaa? Pelkääkö pettymyksen tuottamista tai konfliktia?

– Päätösten taustalla voi olla tiedostamattomia syitä, kuten yksin jäämisen pelkoa, Nylund-Kalli sanoo.

– Jos on aina suuna päänä menossa, voi myös miettiä, eikö itseään kestä itsekseen. Äärimmäinen meneminen voi olla esimerkiksi omien tunteiden, kumppanin, muistojen tai surun pakenemista.

Jos taas huomaa välttelevänsä aina uusia asioita, ­Nylund-Kalli kehottaa poistumaan mukavuusalueelta askel kerrallaan. Omaa oloaan kannattaa tarkkailla jälki­käteen. Joskus jännittäviltä tuntuvista tilanteista on kuitenkin tyytyväinen jälkikäteen.

Vinkki: Älä soimaa itseäsi vanhoista valinnoista. Jokainen päätös on tehty sen hetken tiedoilla, ja se riittää. Kukaan ei voi ennustaa tulevaa.

Sanon kyllä silloin, kun suostumus ei aiheuta haittaa kenellekään. Se on Linda Soikkelin periaate.

– Se joku voin olla myös minä. Jos minusta tuntuu, että jokin kokemus saattaa ylikuormittaa minua, sanon ei.

Heidi Alamikkelästä kieltäytyminen on tärkeää, koska ihmisiltä vaaditaan arjessa usein paljon. Kiireen keskellä voi unohtua, mikä on itselle tärkeää ja mihin oman aikansa haluaa käyttää.

Omien rajojen tunnistaminen ei tarkoita, että kaikesta pitäisi kieltäytyä – päinvastoin. Kun voimat eivät mene turhiin asioihin, on aikaa miettiä, mitä oikeasti haluaa. Alamikkelä on itse kirjoittanut kolme kirjaa ja voittanut esiintymispelon.

Kun oppii sanomaan ei asioille, jotka uuvuttavat, löytyy aikaa kokeilla uusia asioita ja omia rajoja. Uupuneena ei usein näe vaihtoehtoja tai tee parhaita päätöksiä.

Tasapaino vaatii itsetuntemusta. Parhaimmillaan epämukavuusalueelle meneminen aiheuttaa positiivista jännitystä, pahimmillaan ahdistusta, joka saa kehon lukkoon ja sydämen hakkaamaan.

Jos jännitys ei tunnu hyvältä, kannattaa miettiä, mistä se johtuu. Haluaisinko oikeasti kieltäytyä? Uuvuttaako tämä liikaa? Kuuluisiko tämän tekeminen jollekin muulle?

– Ihmiset yleensä itse tietävät, milloin haluaisivat sanoa ei. Tunnetta kannattaa kuunnella.

Kolme kirjaa päätöksenteosta

Kieltäytyminen on ­monelle tunnolliselle ja miellyttämisenhaluiselle ­ihmiselle vaikeaa. Kirja opettaa tunnistamaan oman sietokyvyn rajat ja pyrkimään kohti työ­elämää, joka ei uuvuta. Heidi Ala-Mikkelä: Opi sanomaan EI töissä

Tuntuuko päätöksen­teko aina vaikealta? Ahdistaako kaaos? Tietokirjailija ja ­luova johtaja Saku Tuomisen teoksessa esitellään yksinkertainen tapa priorisoida, helpottaa kiirettä ja keskittyä olennaiseen. Saku ­Tuominen: Juu ei: pieni kirja priorisoinnista

Intuitiotutkijan teoksessa selitetään, mitä intuitio tarkoittaa, mihin sitä tarvitaan ja miten sitä käytetään. ­Kirjan lukuisat harjoitukset auttavat ­tunnistamaan intuition ja tekemään valintoja han­kalissa tilanteissa. Asta Raami: Älykäs intuitio

Mielitreeni: Sinä saat päättää itse

Jos päätöksenteko tuntuu vaikealta, opettele erottamaan muiden toiveet omistasi.

1. Minkä päätöksen tekeminen tuntuu juuri nyt vaikealta?

2. Listaa vaihtoehdot, joiden välillä arvot, ja kirjoita sen jälkeen, mikä olisi pahinta, mitä missäkin tapauksessa voisi tapahtua.

Vaihtoehto 1:

Pelko:

Vaihtoehto 2:

Pelko:

Vaihtoehto 3:

Pelko:

3. Mietitkö päätöstä tehdessäsi jonkun muun mielipidettä kuin omaasi? Kenen?

4. Mitä itse juuri nyt eniten haluaisit?

5. Mitä päätöstä olet viimeksi katunut? Miksi?

Juttu on julkaistu Kotivinkki -lehdessä 9/2020.

Julkaistu: 9.10.2020
Kommentoi »