Voi hyvin

”Päästä irti menneisyyden kahleista"

”Päästä irti menneisyyden kahleista"
Hypnoterapeutti Nina Rope auttaa ihmisiä löytämään näkyvien oireiden taustalla piilottelevat syyt.
Kuvat Petri Mulari

Ensimmäiset hypnoosiäänitteensä Nina Rope kuuli jo kohdussa. Hänen äitinsä valmistautui synnytykseen rentouttavien hypnoosikasettien avulla. 1980-luvulla Ninan äiti ohjasi laihdutusryhmiä, joissa käytettiin hypnoosia painonpudotuksen tukena. Kotona oli aiheesta kirjoja, joita tyttö silloin tällöin selaili. Äiti ei tuputtanut asiaa tyttärelleen, mutta hypnoosi tuli Ninalle tutuksi jo varhain hänen kauttaan.

”Jossain vaiheessa kerroin äidilleni, että minä haluan oppia käyttämään hypnoosia isona.”

Haaveammattina oli myös ratsastuksen opettaja tai juristi, mutta lentäjän ura vei voiton. Nina Rope ehti toimia 12 vuotta lentäjänä. Hän oli töissä ensin perämiehenä Karairilla ja sitten Finnairilla. Kotimaan lentojen lisäksi hän lensi ympäri Eurooppaa.

Nina haluaa kumota hypnoosiin liittyviä ennakkoluuloja, joita usein syntyy, jos on nähnyt vain näyttäviä televisio- tai lavaesiintymisiä. Hypnoosi ei ole mystistä salatiedettä, eikä asiakas menetä sen aikana kontrolliaan.

Hypnoosi on syvä rentoutumisen ja keskittymisen tila, jossa ihminen saa yhteyden alitajuntaansa. Siellä ovat kaikki elämän kokemukset, muistot ja tunteet.

Apua lentopelkoon

Taustansa vuoksi Nina sai aluksi paljon asiakkaita, jotka tulivat hakemaan apua lentopelkoonsa. Hän oli kohdannut lentopelkoisia jo aiemmassa ammatissaan. Joskus matkustaja saatettiin ottaa ohjaamoon ja tekninen tieto auttoi häntä hallitsemaan pelkoaan.

”Ajattelin aluksi, että lentopelko on yksinkertainen fobia, jota voin hoitaa hypnoosin ja positiivisten suggestioiden avulla. Aloin huomata, että asia ei olekaan niin yksinkertainen. Eivät asiakkaani pelänneet itse lentämistä, vaan taustalla oli joku muu syy.”

Nina kertoo, että niin sanottu tavallinen hypnoterapia on yleensä suggestoterapiaa. Hypnoosissa tehdään mielikuvaharjoitus, jossa asiakas esimerkiksi kuvittelee istuvansa rauhallisesti lentokoneessa, tuntee olonsa turvalliseksi ja luottaa siihen, että miehistö osaa työnsä. Perinteinen tapa voi toimia jollekin.

Pelkkä suggestoterapia ei kuitenkaan Ninalle riitä. Hän on kiinnostunut kliinisestä eli analyyttisestä hypnoterapiasta. Siinä etsitään oireen tai ongelman syy. Moni lentopelkoinen päätyi kertomaan hypnoterapiassa vanhempien alkoholin käytöstä lapsuudenkodissaan ja sen aiheuttamasta turvattomuuden tunteesta.

Aikuisiällä turvattomuus voi ilmetä kontrolloimisen tarpeena, ja silloin on vaikea antaa ohjat toisten käsiin. Lapsuudessa koettu kauhun tunne palaa aina esimerkiksi silloin, kun istuu lentokoneeseen ja pitäisi luottaa henkilökuntaan.

”Suurin osa ongelmista lähtee varhaislapsuudesta. Siellä on syntynyt turvattomuuden tunne tai pelko, että tulee hylätyksi.”

Ihminen on kuin omenapuu

Ura lentokapteenina ja kaukolennot ympäri maailmaa jatkuivat. Sitten Nina sairastui auralliseen migreeniin. Hän ei saanut päänsärkykohtauksia, mutta hänen näkökenttäänsä ilmestyi yhtäkkiä sahalaitakuviota ja olo muuttui huteraksi.

Aikaisten aamulentojen aiheuttama unenpuute pahensi tilannetta. Nina hyllytettiin työstä tarkempien tutkimusten ajaksi. Ensin kokeiltiin, löytyisikö sopiva lääkitys.

”Silloin tajusin, että ei ole itsestäänselvää, että saan jatkaa työtäni. Se oli sokki ja pettymys, koska olin panostanut uraani.”

Lääkitys ei auttanut, ja Nina joutui luopumaan työstä, jota hän oli kuvitellut tekevänsä eläkkeelle saakka.

”Tuntui kuin minulta olisi leikattu saksilla siivet pois.”

Oli pakko miettiä uudenlainen suunnitelma tulevaisuudelle. Nina lähti opiskelemaan kliinistä hypnoterapiaa Dubliniin.

Ninan mielestä ihmisen voi nähdä ikään kuin omenapuuna. Puulla on usein kolme suurta juurta ja paljon oksia. Oksat voivat oireilla yksilöstä riippuen eri tavoin, mutta oireilun syyt vievät aina juuriin. Kolme juurta ovat: turvattomuuden tunne, hylätyksi tulemisen pelko ja hyväksytyksi tulemisen tarve.

”Huomasin, että nämä kolme asiaa tulivat aina jossain muodossa esille. Vaikka usein ihmiset ajattelivat, ettei kukaan muu varmaankaan koe näin.”

On hoidettava juurisyitä

Oireiden poistaminen ei pureudu ongelmien syihin, ja siksi oireet voivat palata pian jossain toisessa muodossa. Jos lentopelkoisen terapiassa pyritään vaikuttamaan vain siihen, että ihminen hellittäisi kontrollista, paneudutaan väärään asiaan.

”Kontrollifriikki pyrkii usein vaikuttamaan asioihin niin paljon kuin vain voi siksi, että mitään pahaa ei tapahtuisi. Kontrolli antaa hänelle hallinnan tunteen ja turvallisen olon.”

Ylikorostunut kontrollin tarve on oire, jonka tarkoitus on suojella. On jopa julmaa pyrkiä hoitamaan ihmiseltä pois se keino, joka tuo hänelle turvaa.

Esimerkiksi lentopelko pyrkii kertomaan, että älä ajaudu enää samanlaisiin tilanteisiin kuin lapsuudessa, jolloin et voinut vaikuttaa asioihin. Silloin kun vanhempi, jonka olisi pitänyt olla turvallinen, olikin pelottava humalainen.

”Muutos tulee juurien hoitamisen myötä. Jos hoidetaan vain oksia, niin juuret pumppaavat vain koko ajan lisää oireita oksiin."

Lapsuuden kokemuksia ei saa tekemättömäksi. Nina on vakuuttunut siitä, että niistä voi kuitenkin vapautua.

”Hypnoterapiassa voidaan vaikuttaa siihen, etteivät lapsuuden kokemukset enää vaikuta elämään, niin kuin ne ovat saattaneet vaikuttaa vuosikymmeniä.”

Nina Rope työhuoneessaan.

Eroon uhriutumisesta

Nina on nähnyt monen asiakkaan tulevan vastaanotolleen ”sen takia” -asenteella. Sen takia, kun minua ei kehuttu pienenä. Sen takia, kun isä joi. Sen takia, kun opettaja oli hirviö. Sen takia minä olen tällainen, ja sen takia elämä on nyt tällaista.

Nämä elinikäiset uskomukset rajoittavat elämää.

”Vähän rumasti sanottuna se on uhriasenne. Jos ihminen ajattelee, että hän on menneisyyden uhri eikä hän voi tehdä mitään, ja koko loppuelämä on nyt tätä. Ei ole.”

Nina vakuuttaa, että muutos voi tapahtua milloin vain, kunhan ihminen vain itse haluaa. Tosin se voi pelottaa. Uhriasenteen taakse piiloutuessa ei tarvitse ottaa vastuuta omasta elämästään. Paikalleen jääminen voi tuntua helpommalta.

”Silloin elää pettymysten, katkeruuden ja voimattomuuden kanssa. Ihminen alisuorittaa koko elämänsä eikä tee niitä asioita, joita voisi oikeasti tehdä, esimerkiksi kouluttautuisi juuri sille alalle kuin haluaisi.”

Nina auttaa asiakasta muuttamaan ”sen takia” -asenteen ”siitä huolimatta”-asenteeksi. Uusi asenne muuttaa voimattomuuden tunteen voimaannuttavaksi.

”Olen nähnyt monta kertaa, kuinka ihminen vapautuu ja tajuaa, että menneisyydestä huolimatta hän voi kouluttautua, muuttaa ulkomaille tai tehdä mitä tahansa. Se on äärimmäisen palkitsevaa.”

Kuin laittaisi valot päälle

Hypnoterapiassa muutos voi tapahtua nopeasti. Se ei vaadi Ninan mielestä vuosikausien puhumista terapiassa, vaan saattaa käydä kuin napsauttamalla valot huoneeseen. Valo syttyy yhtä nopeasti, olipa se ollut sammuksissa viisi minuuttia tai kuukauden.

”Alitajunta elää nyt-hetkessä. Sille on yhdentekevää, onko esimerkiksi turvattomuuden tunne ollut sinulla viisi vuotta vai viimeiset 50 vuotta. Tunne on siellä edelleen vain sen takia, että sille ei ole tehty mitään ja hypnoosisession aikana se muuttuu.”

Nina kertoo, kuinka alitajunta ohjaa käyttäytymistämme, tunteitamme, muistojamme ja elimistömme toimintoja niin, ettemme tiedosta sitä. Hypnoterapia auttaa tuomaan asioita alitajunnasta tietoiseen mieleen. Sitä kautta vapaudutaan tiedostamattomista kahleista.

”Muutos ei vaadi vuosia, mutta se voi vaatia sopeutumista. Vapautuminen kahleista tapahtuu nopeasti, mutta se, mitä siitä seuraa, voi viedä aikaa.”

Terapiassa käydään keskimäärin 5–7 kertaa. Jokainen on uniikki tapaus, ja ensimmäinen tapaaminen meneekin siihen, että Nina haastattelee ja tekee kartoituksen ihmisen elämästä.

Taustatietojen lisäksi käydään läpi tämänhetkisiä oireita ja rajoittavia käyttäytymismalleja sekä varmistutaan terapiamuodon sopivuudesta.

Asiakas saa itselleen päivittäin kuunneltavat Ninan tekemät hypnoosiäänitteet, joissa on paljon positiivisia suggestioita. Ne auttavat rentoutumaan. Toisella tapaamisella alkaa varsinainen hypnoterapia. Silloin Nina johdattelee ihmisen syvään rentoutuksen tilaan ja mielikuvamatkalle. Asiakas on koko ajan kontrollissa tilanteessa, ja hän voisi keskeyttää hypnoosin milloin vain avaamalla silmänsä.

Mielikuva turvapaikasta

Alkuun luodaan mielikuva turvapaikasta, jonne voi palata halutessaan tai Ninan pyynnöstä. Yksi Ninan käyttämistä työkaluista on arkistokaappi. Siinä ihminen johdatellaan katsomaan laatikkoon, jossa on kansioita.

Kukin näkee sen verran kansioita kuin on tarpeen. Joillakin laatikossa on sata kansiota, joillakin kolme.

Nina kyselee, mitä arkistoissa on, ja usein ihminen alkaa kertoa tapahtumia varhaislapsuudesta. Syvässä rentoutumisen tilassa arkijärki vaimenee ja alitajunta pääsee ohjaksiin.

Toisille saattaa syntyä hyvinkin eläviä muistikuvia. Joku muistaa tismalleen, millainen paita hänellä oli päällään kolme vuotiaana ja millaiset verhot huoneessa oli.

Joku saattaa puhua lapsen äänellä, toinen alkaa puhutella itseään kolmannessa persoonassa ikään kuin vanhemman äänellä.

”Arkistokaapista on vuosien aikana tullut päätyökaluni. Se on selkeä. Alitajunta laittaa kansioihin ne asiat, jotka on hyödyllistä käydä läpi.”

Joskus ensimmäisen istunnon aikana katoaa useampi kansio. Sata kansiota voi kutistua seitsemääntoista.

”Kun käsittelemme varhaislapsuuden kokemuksia, asiakas saattaa huomata, että sama asia on vaikuttanut moniin asioihin.”

Esimerkiksi turvattomuuden tunne on liittynyt lentopelon lisäksi myös ihmissuhteisiin ja muihin elämän valintoihin.

Kun ihminen on hypnoosissa varhaislapsuuden muistoissa, mukaan tuodaan nykyisen aikuisen näkemys tilanteesta.

Joskus Nina ehdottaa, että aikuinen ikään kuin ottaa pienen itsensä syliin ja vakuuttaa, ettei tule koskaan hylkäämään eikä vanhempien toiminta ole lapsen syy.

”Kaikkiin tilanteisiin tuodaan mukaan aikuisen ymmärrys siitä, mitä on tapahtunut. Silloin ihminen oivaltaa, mistä tietty tunne on alun perin tullut ja kuinka hän edelleen toimii sen mukaisesti.”

Ihminen tajuaa esimerkiksi, että hänen ei tarvitse enää nykyään olla riippuvainen muiden hyväksynnästä. Hänen ei tarvitse suorittaa ja olla kiltti tullakseen hyväksytyksi.

Muutos voi hämmentää

Mitä vaaditaan, kun ihminen hakeutuu hypnoterapeutin vastaanotolle? Ninan mielestä tarvitaan ainoastaan halua muutokselle.

”Kun on tottunut elämään vuosien ajan pelon kanssa, niin voi ajatella, että mitä sitten on ilman pelkoa. Silloin ihminen ei päästä pelosta irti.”

Joku voi kokea muutoksen hämmentävänä, kun huomaa, ettei olekaan sellainen kuin on luullut olevansa.

”Sama ihminen sinä olet, mutta ne kahleet irtoavat, jotka tähän asti ovat rajoittaneet elämääsi. On sinun asiasi, mitä sitten teet. Et tee mitään, jos et halua. Tai sitten teet todella paljon, jos siltä tuntuu.”

Nina Rope on hypnoterapeutti, mielenvalmentaja ja luennoitsija. Hän asuu Porvoossa. Perheeseen kuuluvat vanhemmat, kaksi koiraa ja neljä hevosta.

Julkaistu: 7.4.2020
Kommentoi »