Onnellisuustutkija, filosofian tohtori Ilona Suojanen on kirjoittanut kirjan Onnellinen turvallisuus – Turvallista arkea etsimässä, jonka keskiössä ovat inhimillinen turvallisuus ja turvallisuudentunne.
”Pandemia-aika ei pelottanut ja ahdistanut minua niin paljon, mutta Venäjän hyökkäys Ukrainaan iski lujaa. Elämme nyt aikaa, jossa on paljon epävarmuutta ja muutoksia, ja se herättää pelkoa.”
Suojanen sanoo, että koronapandemia oli ensimmäinen muistutus siitä, ettei elämää voi hallita.
”Emme voi koskaan poistaa kaikkia uhkia ja riskejä. On kuitenkin hyvä muistaa, kuinka turvallinen maailmamme on nyt, jos sitä vertaa aikaan 100–300 vuotta sitten. Olemme kehittyneet paljon. Ihmiset ovat fiksuja, ja meillä on mahdollisuudet ratkaista asioita. Nyt on pakko.”
Tunne turvallisuudesta on tärkeä onnellisuudelle ja riippuu monista tekijöistä, niin ulkoisista kuin sisäisistäkin. Se, miten turvalliselta ympäristö ja muut ihmiset vaikuttavat, on sidoksissa siihen, keitä me olemme, mitä olemme kokeneet, millaisen elämän olemme eläneet ja miten kokemukset ovat vaikuttaneet meihin.
”Sen lisäksi neurotutkijoiden mukaan ihmisen täytyy havaita ympäristössään turvasignaaleita voidakseen tuntea olonsa turvalliseksi”, Suojanen kertoo.
Tärkeitä turvan lähteitä ovat ennen kaikkea ympäristö, luonto ja toiset ihmiset. Lisäksi tunnetta vahvistavat viheralueet ja ympärisön kauneus.
”Läheiset ja arkeen kuuluvat naapurit, lähikauppias ja tuttu koiranulkoiluttaja tuovat turvaa. Myös se, että huomioimme toisemme, näemme toisemme ja tulemme nähdyiksi, lisää turvallisuutta. Voimme kaikki luoda turvallisuutta toisillemme.”
Arjen arvostaminen on olennaista. Rutiinit ovat tärkeitä, kuten siivous- ja leivontapäivä sekä saunailta. Harrastukset, töihin lähtö ja kouluun meno aamulla luovat jatkuvuuden ja pysyvyyden tunteen.
”Koska luemme jatkuvasti mediasta ihan hirveitä asioita, meidän on tärkeä juurtua normaalin elämän turvallisuuteen, siihen, jota suurin osa meistä kokee kotona, töissä, kadulla, työmatkalla.”
Peloista ja ahdistuksesta on Suojasen mielestä myös tärkeää puhua, niitä ei kannata jäädä vatvomaan yksin. Kun tunteista keskustellaan, voimme kohdata pelkomme ja päästää niistä irti.
Sisäinen maailma vaikuttaa turvallisuudentunteeseen jopa enemmän kuin ulkoinen maailma. Koska sisäinen ja ulkoinen maailma ovat yhteydessä toisiinsa, on hyvä olla tietoinen siitä, mitä syöttää aivoihinsa ja millä ruokkii mieltään.
Se vaikuttaa maailmankuvaamme.
”Mitä enemmän kuulemme viestejä siitä, miten huonosti asiat ovat, sitä enemmän uskomme maailman olevan paha paikka.”
Suojanen on kiinnostunut myös tulevaisuudentutkimuksesta. Vaikka media julistaa maailmanloppua joka päivä, on olemassa monia mahdollisia tulevaisuuksia.
”Tulevaisuuskeskustelu on paljolti dystopiaa, kamalia asioita ja maailmanloppuja. Tarvitsemme siihen rinnalle utopioita ja myönteisiä tulevaisuudenkuvia, monia mahdollisia tulevaisuuksia, joita kohti voidaan mennä. Tulevaisuutta ei ole tai se ei tapahdu, vaan se tehdään.”
Lisätietoa: Ilona Suojanen: Onnellinen turvallisuus – Turvallista arkea etsimässä. Gaudeamus 2022.
Ilona Suojasen omat keinot rauhoittumiseen
”Aviomies on tärkeä turvallisuustekijä, samoin arjen rutiinit.”
”Liikun ja pidän yllä terveellisiä elämäntapoja. Retkeilen, telttailen ja liikun luonnossa.”
”Laulan kuorossa ja tapaan ystäviäni. Ilon ja onnen hetket ja juhlat ovat tärkeitä.”
”En seuraa mediaa viikonloppuisin enkä uutisia iltaisin. En ruoki aivojani ja mielikuvitustani kaikista karmeimmilla ja hirveimmillä yksityiskohdilla.”
”Oikean tiedon löytäminen, kyseenalaistaminen ja asioiden pohtiminen eri näkökulmista on tärkeää.”
