Kauneus & Terveys

Onnellisuusprofessori Markku Ojanen: "Persoonallisuus muuttuu – ja se on hyvä asia"

Sanotaan, ettei ihminen muutu. Se ei pidä paikkaansa. Muutokseen kannattaa uskoa ja sitä on hyvä jopa edistää, sanoo psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen. Suoraan asiaan -juttusarjassa asiantuntijat kertovat, mikä heidän alallaan puhuttaa juuri nyt.
Kuvat A-lehtien kuvatoimitus

"Paitsi ympäristö, myös me itse muutumme. Jotta selviydymme ja voimme hyvin, meidän on annettava muutokselle mahdollisuus ja välillä edistettävä sitä.

On arvoitus, miksi elämässä on niin paljon pysyvyyttä ja toisaalta niin paljon muutosta. Emme osaa kuvitella elämää, jossa mikään ei muuttuisi, ei olisi katastrofeja eikä itsensä ylittämistä. Yhtä vaikeaa olisi käsittää jatkuvaa muutosta, jos esimerkiksi puoliso olisi joka päivä aivan erilainen.

Olen tutkinut persoonalli­suutta urani alusta asti. Jossain vaiheessa oivalsin, että koko elämä perustuu tälle pysyvyyden ja muutoksen jännitteelle. Se näkyy meissä ihmisissäkin. Persoonallisuus on joukko melko pysyviä ominaisuuksia, mutta sekin muuttuu koko ajan.

Ennen sai olla mörökölli palveluammatissakin, enää ei. Meihin kohdistuu vaatimuksia monesta suunnasta. On osattava olla erilainen eri tilanteissa.

Se ei ole aina helppoa. Kulttuuri ja työ muuttuvat niin nopeasti, että välillä on jopa ihme, että pysymme vauhdissa mukana. Uupumuskin voi olla sitä, että joustavuuden rajat tulevat vastaan.

Elämä hioo meitä kuin valuva vesi, vuosien aikana vähitellen, joskus enemmän rouhaisten. Mitä suurempia asioita tapahtuu, sitä enemmän ne vaikuttavat. Joskus muutos voi olla nopeakin.

Muutos tuntuu usein raskaalta. Tapamme, arvomme ja uskomuksemme ovat syvään juurtuneita, osa meitä. Kaikki haluaisivat silti kehittää jotain itsessään.

Kykymme vaikuttaa omaan persoonallisuuteemme on rajallinen. Siihen on kuitenkin tärkeä uskoa, vaikka pettymyksiä tulee.

Avoimuus ja joustavuus helpottavat muutosta. Tarvitaan myös sitkeyttä ja uskallusta laittaa itsensä likoon. Läheisten tuki on tärkeä.

Jokaisen olisi hyvä miettiä, mitä voi tehdä, jotta yhteis­elämä olisi hyvää. Kuvittelemme usein, että muut ajattelevat meistä kuten me itsestämme ja huomaavat hyvät tarkoitusperämme. Siinä voimme joskus pettyä.

Näemme myös arvostamamme ihmiset myönteisemmin ja ikävät ihmiset ikävämpinä kuin he ovatkaan. Lokerointi helpottaa elämää, mutta se voi kangistaa ajattelumme kaavoihin.

Maailman ja toisten ymmärtäminen on vaativaa, koska mikään ei ole yksiselitteistä. Tunnemme myös itsemme aika rajallisesti.

Tutkimuksessa on päädytty viiteen suureen piirteeseen, joilla persoonallisuutta arvioidaan. Ensinnäkin onko henkilö tasapainoinen vai neuroottinen? Toiseksi onko hän ekstrovertti vai introvertti? Entä vastuullinen vai vastuuton? Neljäs piirre liittyy ystävällisyyteen: onko myönteinen vai kova? Viides: onko hän turvallisuushakuinen vai avoin uusille kokemuksille?

Tiedän kokemuksesta, että ujosta maalaispojasta voi tulla sosiaalinen ja tottunut esitysten pitäjä. Ahdistuneesta lapsesta voi kasvaa tasapainoinen aikuinen.

Joskus rankoissa elämäntilanteissa voi käydä toisinpäin. Nämä piirteet huomaa itse helposti ja voi haluta niihin muutosta. Uudet haasteet taas muokkaavat meitä.

Vastuuttomuutta tai kovuutta voi olla vaikeampi tiedostaa. Vaatii paljon työtä, että tunnistaa virheitään, sillä me suojaudumme. Haluamme puolustaa minuuttamme.

Ikä tuo usein pehmeyttä, vastuullisuutta ja karsii enimmän ujouden. Turvallisuushakuisuus saattaa lisääntyä ja vaihtelunhalu vähentyä, mutta muutokset ovat pieniä ja yksilölliset erot ihmisten välillä suuria.

Joskus on esitetty, että palaamme menetysten jälkeen niitä edeltäneelle onnellisuuden tasolle. Mutta kyllä traumat, työttömyys, lapsen menetys ja muut rankat kokemukset jättävät jälkensä.

Me kestämme silti yllättävän paljon. Toivumme sairauksista ja eroista.

Sitten on tämä arvoituksellinen joukko. Suurten menetysten jälkeen he pääsevät jaloilleen, auttavat muita ja jopa kukoistavat. Se on ihme."

Markku Ojanen on psyko­logian emeritusprofessori ja tietokirjailija, jonka uusin teos Voiko persoonallisuus muuttua ilmestyi vuonna 2019.

Juttu on julkaistu Kauneus & Terveys -lehdessä 1/2020

Julkaistu: 25.3.2020
2 kommenttia