Kauneus & Terveys

Onko hyvinvointimittareista hyötyä?



Onko hyvinvointimittareista hyötyä?

Hyvinvointimittarit todistavat: seksi rentouttaa ja työ stressaa. Tulosten tulisi johtaa muutokseen.
Teksti Minna Dufton
Kuvat iStock

Voit virittää vartaloosi lätkiä, jotka seuraavat sydämesi toimintaa. Voit piilottaa sänkyysi anturit, jotka kertovat, miten nukut. Tai voit pukea päällesi älysormuksen tai kellon, joka seuraa jokaista liikettäsi.

Minkä vain valitset, tietoa kyllä riittää. Mutta mitä numerot ja käppyrät oikeasti kertovat hyvinvoinnista? Onko sykkeen, hengityksen, askelien, paikallaan olon ja yöllisen liikehdinnän jatkuvasta mittaamisesta hyötyä?

Testasin neljää erilaista, tavallisille ihmisille tarkoitettua hyvinvointimittaria. Ne olivat käytössäni arjessa 3–4 vuorokautta. Halusin tietää, tunnistavatko laitteet itseäni paremmin, milloin jaksan hyvin ja milloin huonosti.

Moni ei muista, mitä hyvä olo on

Olen kroonisesti stressaantunut yrittäjä ja perheenäiti – siis hyvää mittausmateriaalia. Teen tietotyötä enimmäkseen kotikonttorilla. Päiväni ovat pirstaleisia. Joskus jatkan töitä iltaisin, kun lapset ovat menneet nukkumaan.

– Nykykulttuuri ajaa siihen, että koko ajan pitää tehdä enemmän. Samalla menetämme kosketusta itseemme. Mielestäni mittauslaitteiden suosio kertoo, että olemme vähän hukassa, sanoo fysiologi ja Firstbeat-yrityksen hyvinvointiasiantuntija Niina Karstunen.

Firstbeat-hyvinvointianalyysi perustuu sykevälivaihtelun mittaamiseen. Kokeilin sitä ensimmäiseksi. Kiinnitin ihooni kaksi elektrodia: toisen solisluun alle ja toisen kylkeen. Laite oli paikallaan yötä päivää kolme vuorokautta. Irrotin sen vain suihkun ajaksi. Eletrodit pysyivät hyvin kiinni mutta kutittivat kuivaa ihoani. Yhtenä yönä olin unissani raapinut toisen niistä irti. Siltä ajalta mittaustietoa ei tullut.

Firstbeatiin kuuluu hyvinvointianalyysi, jossa tulokset käydään läpi asiantuntijan kanssa. Se oli hyödyllistä. Karstunen kertoi, että elämässäni oli paljon kuormitusta mutta päivisin palautumista ei juuri tapahtunut. Olinkin kiireinen mittausaikana, koska olin jäämässä lomalle. Öisin nukuin silti hyvin, liki seitsemän tuntia.

Joka neljäs työikäinen kokee jonkinasteista työuupumusta, selvisi THL:n raportissa vuonna 2012. Voiko olla, ettei moni ehdi palautua työpäivän jälkeen tarpeeksi?

– Iso osa ihmisistä ei muista, miltä hyvä olo tuntuu oikeasti. Teknologia voi toimia siinä tukena, Karstunen väittää.

Uskon kyllä, että tunnistan hyvän olon. Ongelmani on, että käännän sisäisen hyvinvointimittarini muistutusäänet pois päältä aivan liian usein. En juuri nyt ”ehdi” levätä tai kyllä vielä ”jaksan” lähteä treenaamaan.

Tulokset voivat yllättää

Kaikki kokeilemani mittarit on suunniteltu Suomessa. Kotimaisten laitteiden takana on yleensä pitkä urheilututkimus. Miten mittauslaite kannattaisi valita?

– Mikään käppyrä ei kerro tavalliselle ihmiselle mitään. Kannattaa selvittää, millaista dataa laite antaa ja kuinka helppo sitä on lukea itse, neuvoo hyvinvointivalmentaja Pasi Pietola Fuell Finlandista.

Kaikkiin testilaitteisiin kuului sovellus. Omia tietoja saattoi siis katsella älypuhelimesta tai tietokoneelta. Pietolan mukaan mittareiden avulla voi ymmärtää, mitkä asiat vaikuttavat uneen ja jaksamiseen. Myös aktiivisuuden seuraaminen on tärkeää. Se voi yllättää. Jos istuu töissä, askelia voi kertyä hyvin vähän vuorokaudessa.

Pidin siitä, että rannetietokone ilmoitti, kun olin ollut pitkään paikallani ja oli aika liikkua. Tavoitteellisesti treenaava hyötyy puolestaan sykkeen rekisteröimisestä.

– Moni lähtee liikkeelle liian kovaa. Silloin harjoittelu ei tunnu kivalta ja motivaatio tyssää. Laitteen avulla saa pidettyä syketasot tarpeeksi matalina aluksi, jolloin treeni säilyy mielekkäänä, Pietola sanoo.

Mittaaminen voi stressata

Mittarit eivät kuitenkaan voita elämänhallinnan taitoja. Pahimmillaan laitteet jopa syövät sitä.

– Mittaamisesta voi helposti tulla yksi uusi elämää kuormittava tekijä, Pietola kuvaa.

Kun yrittää nukkua mahdollisimman hyvin, tuntee suoriutuneensa huonosti, jos laite näyttää, että unta oli vain kuusi tuntia ihanteellisen 7–8 tunnin sijaan.

Minä stressaannuin heti alkuun uusien vekottimien ja johdonpätkien määrästä asunnossani. Samalla, kun viritin Emfit QS -unimonitorin anturia patjani alle, puhelimessani älysormuksen sovellus näytti korkeaa kuormitusta. Ärsyynnyin. Tuntui, kuin joku vahtisi tekemisiäni.

Älysormus kertoi päivittäisen stressitasapainoni reaaliajassa. Kun sen lukema oli iso, olin käynyt liian isoilla kierroksilla. Innostun helposti, mikä näkyi myös.

Huomasin, että mittaamisen kanssa sai olla tarkkana. Firstbeatin elektrodit eivät aina toimineet, kun hikoilin. Älysormus ei kerännyt tietoja, kun ihoni oli kuiva. Minun pitikin muistaa rasvata käsiäni säännöllisesti. Rannelaitteen tiedot olisivat olleet tarkemmat, jos sillä olisi mitannut pidempään. Patjan alle viritettävä mittari olisi antanut luotettavampia tuloksia, ellei sängyssä olisi maannut kahta koiraa, jotka palautuivat hyvin joka päivä.

Alkoholi vaikutti uneen

Laitteiden sovelluksissa voi tehdä merkintöjä päivän tuntemuksista. Se kannattaa. Mitä tarkempia kirjauksia tekee, sitä helpompi oman kehon toimintaa on tulkita ja hyödyntää jälkeenpäin. Huomasin, että kun olin juonut yhden pienen siiderin saunan jälkeen, uni ei palauttanut. Kun tein töitä illalla, menin kierroksille ja nukahtaminen vei kauemmin. Sen sijaan rentouduin, kun katselin televisiota mieheni kanssa.

Ennen ajattelin, ettei mittaus korvaa oman kehon ja mielen kuuntelua. Nyt uskon, että se voi tehostaa sitä. Ei kuitenkaan riitä, että laitteen virittää paikoilleen. Sitä pitää myös haluta ja jaksaa käyttää. Ratkaisevaa on motivaatio ja halu voida oikeasti hyvin.

Jokainen mittaus kertoi, että minun olisi syytä keskittyä palautumiseen: mennä nukkumaan hyvissä ajoin ja istua edes joskus sohvalla ilman ärsykkeitä. Pitää vain muistaa pitää sisäinen mittarini päällä.

Julkaistu: 28.11.2018