Kauneus & Terveys

Oletko luulosairas? Tautien pelko sairastuttaa

Oletko luulosairas? Tautien pelko sairastuttaa
Jos pelkää vakavia sairauksia koko ajan ja jopa tuntee niiden oireita, voi ollakin sairastunut hypokondriaan. Sen laukaisee usein jokin kriisi.
Kuvat iStock

Mitä jos päänsärky johtuukin aivokasvaimesta? Entä jos hengenahdistuksen syynä onkin keuhkosyöpä? Ehkä ripuli on vain alku vakavalle suolistosairaudelle?

Tällaisia ajatuksia voi pyöriä satunnaisesti kenen tahansa mielessä. Jos niihin liittyy ahdistuneisuutta, huolta ja suoranaista pelkoa, kyse voi olla ihan omasta sairaudesta, hypokondriasta. Puhekielessä käytetään sanaa luulosairas.

Tällöin kehosta ei löydy mitään vikaa, vaikka tehtäisiin erilaisia tutkimuksia ja tähystyksiä. Joskus oireiden tuntemisen syynä voi olla se, että on tavallista herkempi aistimaan kehon tuntemuksia, kuten sykettä.

– Sairastunut ei tunnista, että oireet ovat psyykkisiä, vaan ajattelee ja on jopa vakuuttunut, että hänellä on vakava fyysinen sairaus, kertoo THL:ssä ja Lääkäriasema Diacorissa työskentelevä psykiatrian erikoislääkäri Jukka Kärkkäinen.

Sairastuneella on harhoja

Hypokondriaa voi verrata masennukseen tai ahdistukseen. Se on samanlainen psyykkinen häiriö, ja siinä on erilaisia vakavuusasteita kuten masennuksessa.

Pahimmillaan luulosairas on täysin harhojensa vallassa eikä usko edes tutkimustuloksia. Osa taas voi tiedostaa ­oireilunsa jollakin tavalla.

Hypokondria on tunnettu jo parituhatta vuotta. Esimerkiksi kolmekymmentä vuotta sitten hypokondriaan sairastunut saattoi uppoutua lääkärikirjaan ja taitella sen sivut hiirenkorville, nyt sukelletaan nettiin. Joskus luulosairaus pahenee liiallisesta tiedonhankinnasta.

Hypokondria voi johtua turvattomuudesta

Yleensä hypokondriasta kärsivällä on jokin muukin psyykkinen sairaus, usein masennus tai paniikkihäiriö. Sen on laukaissut tyypillisesti jokin kuormittava tekijä, esimerkiksi läheisen kuolema tai työttömäksi jääminen.

Luulosairaus voi kätkeä taakseen lapsuuden kaltoinkohtelua, turvattomuutta ja hylkäämiskokemuksia. Ne voivat vaikuttaa jopa aivojen ja hermoston sekä kipuherkkyyden kehittymiseen.

Myös geeneillä on osansa. Vaikka yksi perheestä olisi luulosairas, kaikille ei silti käy niin. Osalla on saattanut olla elämässään ihminen, jolta on saanut tukea vaikeina hetkinä.

Pahimmillaan hypokondria ajaa ihmistä kiertolaisena lääkäriltä toiselle hakemaan vahvistusta oireilleen. Jos kukaan ei tunne häntä ja tilannetta kunnolla, hoitoa ei osata aloittaa tai sitä ei pystytä seuraamaan.

Tärkeää on, että lääkärillä on ammattitaitoa huomata tilanne. Luulosairaus voidaan saada hoidettua, jos lääkäri pystyy rakentamaan sairastuneen kanssa luottamuksellisen suhteen.

– Sairastuneet hakeutuvat tyypillisesti terveyskeskuslääkäreiden luo, koska kokevat oireiden olevan fyysisiä. Näillä lääkäreillä on usein rajatusti aikaa kartoittaa tilanne kokonaisvaltaisesti, Kärkkäinen toteaa.

Myös luulosairas voi sairastua: uudet vaivat tutkittava

Hypokondria tai luulosairaus voi ajaa etsimään apua vaihtoehtoisista hoitomuodoista.

– Vaihtoehtohoitajat voivat käyttää paljon aikaa vuorovaikutukseen ja asiakkaan kuuntelemiseen. Tämä saattaa auttaa hypokondrian taustalla olevien syiden tunnistamisessa ja helpottaa oireita, Kärkkäinen kertoo.

On toki mahdollista, että hypokondrikko sairastuu oikeasti vakavaan fyysiseen sairauteen.

Se voi jäädä huomaamatta, jos kaikki oireet laitetaan psyykkisen sairauden piikkiin.

– Uudet oireet pitääkin aina tutkia huolellisesti, Kärkkäinen painottaa.

HAE APUA

● Hypokondriaa voidaan hoitaa lääkkeillä, psykoterapialla tai niiden yhdistelmällä.

● Lääkkeinä käytetään alun perin masennuksen hoitoon tarkoitettuja valmisteita, kuten SSRI-lääkkeitä (selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät). Niistä on apua myös ahdistukseen, pelkoihin ja pakko-oireisiin.

● Rauhoittavat bentsodiatsepiinit sopivat tilapäiseen käyttöön etenkin silloin, kun oireita on hyvin paljon. Joskus voidaan käyttää pieniä annoksia antipsykoottisia lääkkeitä. Isoina annoksina ne auttavat myös psykoottiseen, harhaluuloiseen hypokondriaan.

● Epilepsian hoitoon tarkoitettu pregabaliini voi auttaa ahdistuneisuuteen.

● Jotta psykoterapiasta olisi hyötyä, siihen tulee sitoutua ja löytää motivaatio asioiden käsittelyyn.

Julkaistu: 22.5.2018
Kommentoi »