H itto vie. Miksi tuo onnistuu niin hyvin ja minä en?

Tämä ajatus pyöri Marin päässä, kun hänen kumppaninsa pääsi opiskelemaan taidekorkeakouluun. Opiskelupaikka herätti lähipiirissä arvostusta, ja Mari tunsi, että se teki kumppanista kiinnostavamman.

Kuitenkin myös kateus hiipi Marin mieleen. Kumppanilla oli edessään innostavia haasteita, mutta Mari haki yhä omaa paikkaansa. Tunne vahvistui, kun opinnot tempaisivat kumppanin mukaansa. Marille ei riittänyt aikaa entiseen tapaan.

– Ärsytti, kun hän teki niin paljon opiskeluhommia. Mutta en varmaan puhunut asiasta hänelle, Mari muistelee.

Marin oikea nimi ei ole Mari. Hän haluaa käyttää peitenimeä siitä huolimatta, että tapahtuneesta on noin viisitoista vuotta aikaa.

Peitenimeä toivoivat monet muutkin, jotka vastasivat tätä juttua varten tehtyyn kyselyyn suljetussa Facebook-ryhmässä – niin vaikeaa kateuden myöntäminen monelle meistä on. Eikä ihme.

Lue lisää: Hyväksy kateus

Kateudella on monia kulmia

Kateus nakertaa sielua monesta suunnasta. Se muistuttaa siitä, että toisilla on jotain, mitä itsellämme ei. Se on alemmuudentunnetta siitä, että joku on itseämme parempi jossain. Ja häpeää siitä, että koemme toisen menestyksen omaksi menetykseksemme.

– Kateus heikentää ihmisen todellisuudentajua. Kateellinen yliarvioi toista ja aliarvioi itseään, sanoo psykologi Rauno Juntumaa.

Kateus on luonnollista, koska meillä on suuri alttius verrata itseämme muihin, sanoo Juntumaa. Tosin tämä voi olla laiha lohtu, sillä kateus saattaa horjuttaa itseluottamusta ja identiteettiä.

Jos kateus herää omaa puolisoa kohtaan, se voi myös pelottaa: onko minussa tai suhteessa jotain vikaa, jos rakkaan ihmisen onnistuminen tuntuu olevan itseltäni pois?

Parisuhteessa kateus on tavallista, sanoo parisuhdeterapeutti Sanna Aavaluoma.

Facebook-kysely tulvii tästä arkisia esimerkkejä: kateutta aiheuttavat niin puolison sosiaaliset taidot, yleissivistys, ystäväpiiri kuin kyky olla stressaamatta.

Lue lisää: Miten päästä eroon kateudesta?

Kaksi asiaa aiheuttavat eniten kateutta

Kateus nostaa Sanna Aavaluoman mukaan erityisen usein päätään kahdessa asiassa. Ensimmäinen näistä on urakehitys: kun puoliso saa opiskelupaikan, työllistyy tai etenee urallaan. Urakehitykseen liittyy tienaaminen. Voi osua itsetuntoon, jos toinen saa enemmän kuin itse.

Perhearki on toinen tyypillinen vaihe, jossa kumppanikateus usein hiertää, Aavaluoma sanoo.

Siihen liittyviä asioita listaavat myös Facebook-kyselyyn osallistuneet. Olga kirjoittaa olleensa lapsen ensimmäisten elinvuosien aikana kateellinen reissutyötä tehneelle miehelleen. Tämä nukkui hotelleissa, kun Olga itse heräili ”miljoona kertaa yössä”.

Toisaalta Tuomo kertoo olleensa kateellinen puolisolleen, joka imetti yhteistä lasta.

– Mies ei koskaan pysty pääsemään vauva-aikana samalle levelille, hän sanoo.

Sanna Aavaluoman mukaan lapsiperhearjen kateudessa on usein tietty dynamiikka. Parisuhteessa kumpikin kadehtii sitä, mitä itse jää vaille.

Perhearjessa kateus myös muuttuu tunnistettaviksi riidan aiheiksi – Taas sä menet. Miks mun pitää aina?

Tosin joskus kyse ei ole lainkaan kateudesta, vaan epäoikeudenmukaisuudesta, huomauttaa Rauno Juntumaa.

Jos kaiket päivät hoitaa yksin yhteistä taloutta eikä iltaisin kykene kuin Netflix-maratoniin, ei ole ihme, jos kumppanin aikaa vievästä triathlon-harrastuksesta ei osaa iloita. Sama pätee perhearjen ulkopuolella. Tilanne ei ole reilu, jos vain toinen saa jotain, mihin kummallakin pitäisi olla oikeus.

Kun epäoikeudenmukainen tilanne korjataan, katkerat fiilikset kumppania kohtaan usein väistyvät. Mutta jos kyse on kateudesta, ei tunne välttämättä sammu. Kateellinen ihminen voi alkaa kadehtia jotain muuta, sanoo Juntumaa.

Lue lisää: Läski lähti, ystävä jätti

Opi itsestäsi kateuden kautta

Kateus kertoo paljon meistä itsestämme. Joskus se kumpuaa huonosta itsetunnosta: toisen menestys alleviivaa sitä, mihin itse emme pysty.

Kateus voi kieliä myös tyytymättömyydestä itseään kohtaan. Ehkä toisen hyvä yleissivistys vaivaa, koska itse ei innostu asioista tai jaksa ottaa niistä selvää.

Joskus kateus puolison urasta, ystäväpiiristä tai harrastuksista voi myös johtua syvemmästä ulkopuolisuuden tunteesta, sanoo Rauno Juntumaa.

Elämä on täynnä kolmiosuhteita, joissa toinen henkilö osoittaa huomiotaan kolmannelle osapuolelle. Tämän hyväksyminen voi olla vaikeaa etenkin silloin, jos on kärsinyt ulkopuolisuuden tunteista aikoina, joina olisi vahvasti tarvinnut huomiota. Näin kateuden ja ulkopuolisuuden tunteet voivat kummuta jo syvältä lapsuudesta, Juntumaa selittää.

– Se on yksi peruslähtökohta kateudelle, jos sisarus on saanut vanhempien huomiota silloin, kun itse olisi kaivannut sitä.

Negatiivisia ja positiivisia voimavaroja

Kateudessa piilee suuria voimia. Ne voivat olla negatiivisia tai positiivisia. Jos kateuttaan ei pysty myöntämään, se voi purkautua aggressiivisena käytöksenä toista kohtaan. Tällöin kateudesta tulee ihmissuhteita rikkova riesa. Toisen puolesta ei osaa iloita, vaan häneltä haluaa tavalla tai toisella riistää pois hyvän, joka hänellä on.

Aggressiivisuutena purkautuvaan kateuteen tulee puuttua, mutta se ei aina ole helppoa.

– Kateuden tunteen kanssa on avuton, jos sitä ei tunnista, Rauno Juntumaa sanoo.

Tällöin ainoa keino päästä kateudesta jyvälle on se, että joku muu osaa huomauttaa asiasta riittävän hienovaraisesti. Sanaa ”kateus” ei välttämättä tarvitse käyttää lainkaan, ja etenkään siitä syyttäminen ei toimi.

Syyllistäminen herättää kuulijassa vain puolustusreaktion. Tämä kannattaa pitää mielessä myös silloin, jos tunnistaa kateellisuutta kumppanissaan.

– Keskeistä on se, millaisella tunnelmalla asiaa lähestyy. Mistä tahansa on mahdollista puhua yhdessä, jos puolisot kykenevät säilyttämään myötätunnon itseään ja toista kohtaan”, Sanna Aavaluoma sanoo.

Lue lisää: Älä vertaa itseäsi muihin somessa

Kateuden voi kääntää edukseen

– Tunnistamalla kateuden voi saada kiinni siitä, mitä itseltä puuttuu ja mitä elämäänsä kaipaa, sanoo Sanna Aavaluoma.

Näin tunne voi avata ovia itsetutkiskeluun ja itsensä kehittämiseen. Kysy itseltäsi, miksi kadehdit sitä, mitä kadehdit. Haluatko tai pystytkö saavuttamaan saman? Mitä muuta voisit tehdä, että olisit tyytyväinen itseesi?

– Kateudelle jää vähän kasvualustaa, jos pystyy käyttämään omia kykyjään tavalla, joka vastaa omia tarpeita ja toiveita, sanoo Rauno Juntumaa.

Juuri näin kävi kumppaninsa opiskelupaikasta kateelliselle Marille.

– Kun näin, miten paljon hän teki opintojensa eteen töitä, aloin peilata sitä omaan tekemiseeni. Aloin miettiä, mitä itse haluan, ja tehdä tosi paljon töitä haaveideni eteen, Mari sanoo.

– Nykyään olen tasapainoisempi ja tyytyväisempi omaan tilanteeseeni. Tietysti sitä haluaa kaikkea, mitä muilla on, mutta yritän myös nähdä positiivisia asioita omassa elämässäni.

Juttu on julkaistu Kotivinkki-lehdessä 20/2019.