Kauneus & Terveys

Oletko jo käynyt etälääkärissä? Näin valmistaudut vastaanotolle

Oletko jo käynyt etälääkärissä? Näin valmistaudut vastaanotolle
Koronakriisi on siirtänyt lääkäri- ja terapiakäyntejä verkkoon. Etävastaanotoissa on yllättäviäkin hyviä puolia, vaikka kaikkeen ne eivät sovi.

Terveyspalvelut ovat siirtyneet rytinällä verkkoon, ja koronapandemia on vain kiihdyttänyt tahtia. Terveystalo uutisoi keväällä, että etävastaanottojen määrä kymmenkertaistui edellisvuodesta.

Pandemian aikana etävastaanotoissa on paljon hyvää. Ne onnistuvat kaikkialla eivätkä altista ihmiskontakteille. Helppous ja joustavuus ovat etuja koronan jälkeenkin. Esimerkiksi psykoterapiaan voi osallistua työmatkalla, lomalla tai pienessä flunssassa.

Toisaalta yhteiskunnan pysähtymisellä voi olla pitkäkestoisia seurauksia. THL:n tuoreen raportin mukaan kontaktin välttely voi pitkittää hoitoa ja kasvattaa kustannuksia.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n kehittämispäällikön Niina Peräsen ja ylilääkäri Anu Niemen mukaan etävastaanotto toimii hyvin tutun lääkärin ja potilaan kanssa.

Silloinkin vuorovaikutuksella on paljon merkitystä. Fyysistä tutkimusta vaativaan diagnosointiin etäyhteys ei tietenkään riitä.

– Lääkäri ei voi sanoa potilaalle, jolla on äkillinen vatsakipu, että tunnustele vatsaasi sappirakon tai umpisuolen kohdalta ja kerro, miltä tuntuu. Potilas ei voi tietää, missä sappirakko tai umpisuoli on ja miltä pitäisi tuntua, Niemi sanoo.

Etäterapia vaatii järjestelyä

Koronan aikana valtaosa psykoterapiasta on hoidettu etävastaanotoilla. Kun sosiaaliset kontaktit ovat vähissä, terapian merkitys saattaa korostua, sanoo psykologi ja psykoterapeutti Minna Elomaa psyykkisen hyvinvoinnin keskuksesta Kompista.

Etäterapia vaatii usein järjestelyjä. Löytyykö häiriötön tila, kun koko perhe on kotona?

Psykoterapiassa käyminen herättää perheenjäsenissä usein tunteita ja mielikuvia. Etäterapia tekee käynneistä konkreettisempia ja vaatii huomiointia myös heiltä.

Sanaton viestintä jää etäterapiassa helposti vajaaksi. Eleiden ja ilmeiden tulkitseminen on vaikeampaa ruudulta kuin kasvotusten.

– Äänenpainolla ja katseella voi kuitenkin välittää esimerkiksi läsnäoloa ja empatiaa. Jos toisen olemus on jo tuttu, on helpompi jatkaa etänä, Elomaa sanoo.

Digipalvelut ovat joillekin luontevampi tapa hakea apua kuin fyysiset tapaamiset.

Kaikkea ei voi digitalisoida

Digipalveluja on koko ajan enemmän. Sähköisesti voi uusia reseptejä, arvioida oireita ja tarkastella terveystietojaan. Erikoissairaanhoidon verkkopalvelussa Terveyskylässä on oirenavigaattoreita ja omahoito-ohjelmia.

Digipalvelut voivat nopeuttaa tiedonkulkua ja olla joillekin luontevampi tapa hakea apua kuin meneminen lääkäriin. Digipalvelut voivat myös lisätä alueellista tasa-arvoa, koska ne eivät ole riippuvaisia asuinpaikasta. Toisaalta kaikilla ei ole yhtäläisiä mahdollisuuksia käyttää niitä.

– Olemme tottuneet hoitamaan asioita älylaitteilla. On hyvä muistaa, että joillakin ikäihmisillä ei ole tietokonetta ja joillakin ei ole varaa älypuhelimeen, Niina Peränen sanoo.

THL selvitti terveyskeskusten vastaanottojen toimintaa keväällä 2019. Kyselyn mukaan sähköisiä palveluja käytettiin vielä suhteelliseen vähän. Niina Peränen ja Anu Niemi uskovat, että koronan myötä digipalvelut vakiinnuttavat asemansa.

– Kaiken ei ole tarkoitus muuttua digitaaliseksi, mutta on paljon asioita, jotka voi digitalisoida. Kun digipalveluja haluavat ihmiset alkavat käyttää niitä, pystytään palvelemaan paremmin myös niitä, jotka tarvitsevat tapaamista kasvokkain.

Katse ja hengityskin auttavat

Etävastaanottoja ja nettiterapiaa oli jo ennen koronaa. Mielenterveystalo tarjoaa esimerkiksi paniikkihäiriön, unettomuuden ja ahdistuksen hoitoon nettiterapiaa, jossa tehdään tehtäviä ja viestitään terapeutin kanssa.

Elomaan mukaan nettiterapia voi toimia lievissä oireissa tai täsmähoitona selkeästi rajattuun ongelmaan, kuten esiintymispelkoon.

Pitkissä terapioissa käsitellään usein varhaisia kehityksellisiä haavoja. Terapeutin fyysinen läsnäolo ja vuorovaikutus on tärkeää.

Terapeutti voi lukea paljon asioita kehonkielestä: siitä, miten ihminen istuu ja mihin hän katsoo. Katsekontaktilla ja fyysisellä läheisyydellä on merkitystä myös terapiassa käyvälle. Nähdyksi ja kuulluksi tuleminen on perustarve.

– Jos terapiassa kävijä on kovin ahdistunut, itkuinen ja kiihtynyt, on äärimmäisen rauhoittavaa, että terapeutti pystyy ottamaan tunteen rauhassa vastaan. Se tapahtuu muutenkin kuin sanoilla. Terapeutti voi hengittää rauhallisesti ja viestittää, että ei ole mitään hätää.

Erilainen kotikäynti

Hyvällä valmistautumisella saat etävastaanotosta kaiken irti.

  1. Opettele tekniikka etukäteen. Testaa, miten sovellus tai nettisivu toimii ja tarvitseeko sitä varten esimerkiksi rekisteröityä tai ladata jokin tietty internetselain.
  2. Järjestä itsellesi tilaa. Järjestä kotoa häiriötön paikka ja hetki, erityisesti etäterapiaa varten. Tämä vaatii ymmärrystä perheenjäseniltä. Voisiko puoliso käydä sillä välin kaupassa?
  3. Valmistaudu rauhassa. Rauhoitu hetki ennen vastaanottoa ja kirjaa mielessäsi olevat asiat ylös. Vastaanottoon on vaikea orientoitua, jos siihen kiirehtii suoraan työpalaverista.
  4. Uskalla kysyä. Etäyhteydessä ääni voi kiertää tai pätkiä. Kerro aina, jos et ymmärtänyt tai saanut ilmaistua itseäsi oikein. Pyydä lääkäriltä lopuksi yhteenveto sovitusta.

Juttu on julkaistu Kauneus ja Terveys -lehdessä 07/2020

Julkaistu: 8.7.2020
Kommentoi »