Lattialla juokseva pölypallo voi häiritä toista suunnattomasti, mutta toinen ei välttämättä edes huomaa sitä. On aivan tavallista, että kotityöt aiheuttavat skismaa perheissä ja parisuhteissa, ja monessa perheessä kotityöt jakautuvat epätasaisesti.

Rakkausklinikan perheneuvoja Pekka Puukko sanoo, että yhteisen arjen pelisäännöt pitäisi sopia selvästi, ja harvoin vain yksi sopiminen riittää. Kun elämäntilanteet muuttuvat, myös arjen pyöritys muuttuu ja asioita pitää puntaroida uudelleen.

Jos toinen tekee kotitöitä mielestään puolisoa enemmän, voi mieltä alkaa kalvaa ärtyneisyys ja katkeruus. Jos tällainen tunne jatkuu pitkään, voi sillä olla tuhoisat seuraukset.

Rakkausklinikka on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon neuvontapalvelu, jossa perheneuvojat vastaavat lukijoiden lähettämiin kysymyksiin. Julkaisemme uusia kysymyksiä ja vastauksia Rakkausklinikalla joka perjantai.

Teen lähes kaikki kotityöt ja käyn töissä – miten saan mieheni tekemään osansa?

Olemme olleet naimisissa 7,5 vuotta ja meillä on kolme ydinperheessä syntynyttä lasta ja toivottu neljäs tulossa. Mies osallistuu kotitöihin harvoin ja se rassaa, mutta en halua jankuttaa enkä aiheuttaa riitoja.

Minä teen kaiken ruoan, siivoan, pyykkään, vien roskat ja järjestelen paikkoja. Hän antaa kyllä aikaa ja huomiota lapsille, käy joskus kaupassa ja tyhjentää tai täyttää tiskikoneen kerran pari viikossa. Hän ottaa vastuuta lapsista kun olen töissä, minulla on kaksivuorotyö, mutta muuten koen että vastuu lapsista ja kodista on vähintään 85-prosenttisesti minulla.

Olin aiemmin pitkään kotiäitinä ja ajattelin, että kotityöt kuuluvat pitkälti minulle koska mies käy töissä ja niin sanotusti elättää perheen. Nyt olen kokopäivätyössä ja tilanne on kotitöiden osalta edelleen sama. Mies ei oikein ymmärrä, miksi olen jatkuvasti väsynyt.

Miten saisin mieheni osallistumaan enemmän kotitöihin ilman, että siitä tulee riita? Haluaisin elää rauhassa ja rakkaudessa, kun elämä on muutenkin niin työlästä. Siksi olen ajatellut, että on helpompaa, kun teen itse lähes kaiken, jotta kotitöistä ei tule taistelutannerta. Pelkään kuitenkin, että uuvun tätä menoa. Olenko liian kiltti?

Perheneuvoja Pekka Puukko vastaa:

Kotitöiden hoitamisessa päästään harvoin kellontarkkaan tasajakoon, eikä se ehkä ole tarpeenkaan. Jos perheen molemmat aikuiset kokevat, että työnjako on reilu, se on silloin oikea jako.

Joissakin perheissä tähän päästään luonnostaan ilman suurempia vääntöjä, mutta useimmissa perheissä reilu työnjako vaatii perusteellista keskustelua – eikä yksi keskustelu ja sopiminen yleensä riitä. Elämäntilanteet vaihtelevat, ja se tarkoittaa usein myös sitä, että vastuunjaosta on neuvoteltava uudelleen.

Jokainen tietää, mitä itse tekee kotona, ja moni huomaa myös mitä jättää tekemättä. Puolison tekemättä jättämiset on erityisen helppo huomata. Puolison yhteisen elämän eteen tekemistä töistä saattaa sitten paljonkin jäädä näkymättömiin.

Joskus olen tehnyt puolisoiden kanssa tuntikirjanpitoa kummankin tekemistä kotitöistä, ja tulos on ollut yllättävä. Jotkut parit innostuivat jopa pitämään tuntikirjanpitoa Exel-taulukolla.

Keinoja on monia, mutta tasapuolisen ja reilun kotitöiden jaon ensimmäinen askel on selvittää, mitä kumpikin kotona tekee ja kuinka paljon se vie aikaa. Pelkkä asioiden ääneen sanominenkin voi riittää.

Perheneuvoja Pekka Puukko muistuttaa, että puolisoiden käsitykset kotitöistä ja esimerkiksi kodin siisteydestä voivat olla hyvin erilaiset, ja konfliktit syntyvät siitä. Siksi asiat pitää puhua halki.

Toinen vaihe on sopia, mikä on kotitöissä riittävä taso. Toinen haluaa pestä ruuanlaiton jälkeen kattilat ja pannut heti ennen ruokailua, mutta toisen mielestä sen ehtisi tehdä myöhemmin. Toisen mielestä siivous kerran viikossa riittää, toinen ehkä kannattaa yhtä tai useampaa välisiivousta isomman viikkosiivouksen ohella.

Näissä kaikissa asioissa täytyy löytää yhteinen keskitie. Se että puoliso ei heti hyppää imurin kanssa lattialla vilistävän pölypallon perään, ei välttämättä ole laiskuutta. Ehkä pölypallo ei vain häirinnyt häntä.

Jos yhteisestä siisteystasosta ei ole sovittu, käy helposti niin että se, jota lisääntyvä sotku alkaa nopeammin ärsyttää, ehtii tehdä kaikki työtä ennen kuin toinen herää. Tämä sopii myös muihin kotitöihin.

Kotityösopimukseen kuuluu myös aikataulusta sopiminen. Kuinka usein, minä päivinä, mihin kellonaikaan? Jos puolisoa on vaikea saada innostumaan viikkosiivouksesta lauantaiaamuna kello kahdeksan, voi yhteinen urakka onnistua paremmin vaikkapa torstai-iltana. Oma ”paras” on usein syytä unohtaa näissä neuvotteluissa. Yhteinen ”kyllin hyvä” on riittävä tulos.

Joissakin perheissä toimii hyvin, että toinen aikuisista on kotityömajuri, joka ohjeistaa ja komentaa muita työhön. Toisissa perheissä ennalta sovittu vastuunjako tuottaa parhaan tuloksen.

Niitäkin perheitä luultavasti on, jossa kumpikin tekee eteen tulevat työt kun ehtii ja on rauhassa asian kanssa. Sellaisia perheitä tapaan kuitenkin harvoin, he kun eivät yleensä tarvitse apua tässä tai muissakaan asioissa.

Miten saisit miehesi osallistumaan enemmän kotitöihin ilman että siitä tulee riita? Jos tärkein päämäärä on riidan välttäminen, nykyinen toimintatapasi taitaa olla se varmin.

Mutta se taas johtaa väsymiseen, ja väsyminen yleensä johtaa pitkässä juoksussa riitaan. Pitäisikö kuitenkin ottaa riski ja nostaa kissa pöydälle? Voisit sanoa, että entinen malli sopi sinulle, kun olit päivät kotona, mutta nyt tekemistä on liikaa. Asioihin on tultava muutos.

Haluat, että sovitte selkeämmän ja tasapuolisen työnjaon, ja että et halua väsyä ja katkeroitua, vaan haluat teille hyvää ja rauhallista perhe-elämää. Se vaatii muutosta arjen työnjakoon.

Mikä muuten riidassa pelottaa? Onko pelko perua lapsuudesta, hallitsemattomista hetkistä omien vanhempien riitojen keskellä? Vai onko teidän riitoihinne liittynyt jotakin uhkaavaa, pelottelua, loukkaavaa puhetta tai jopa kiinnikäymistä?

Kumpikaan näistä ei korjaudu väistämällä, vaan kohtaaminen ja puheeksi ottaminen ovat ainoat tiet muutokseen. Näin silloinkin, kun pelottaa. Ja erityisesti silloin.

Ota asia puheeksi nyt, kun pystyt tekemään sen rakentavasti. Riidat voidaan sopia, mutta vuosien varrella kertyvään katkeruuteen on vaikea löytää lääkettä.