Apu Terveys

Muuttuivatko kuukautiset yhtäkkiä? Syynä voi olla kohdun hyvälaatuinen kasvain myooma – näin se hoidetaan

Muuttuivatko kuukautiset yhtäkkiä? Syynä voi olla kohdun hyvälaatuinen kasvain myooma – näin se hoidetaan
Vatsakipujen, runsaan vuodon ja tihentyneen virtsaamistarpeen syynä voi olla myooma eli kohdun hyvänlaatuinen kasvain. Asiantuntija kertoo, mitä myoomista pitäisi tietää.
Julkaistu: 9.4.2021

Myoomat ovat kohdun hyvänlaatuisia sileä­lihaskasvaimia. Niitä voi ilmaantua sekä kohtuontelon sisä- että ulkopuolelle.

– Myooma alkaa kasvaa, kun yhteen kohdun lihassoluun syntyy geneettinen muutos. Muutoksen aiheuttajaa ei tiedetä, kertoo naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Päivi Rahkola-Soisalo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Naistenklinikalta.

Myoomien syntyyn ei voi nykytietämyksen mukaan vaikuttaa elintavoilla. Sen sijaan geeneillä on merkitystä. Myoomat voivat periytyä: jos äidillä on niitä, myös tyttärellä saattaa olla.

Myoomat ovat myös hormoniriippuvaisia, eli ne tarvitsevat kasvaakseen nais­hormoneita, estrogeenia ja keltarauhashormonia. Siksi niitä ei pitäisi tulla enää vaihde­vuosien jälkeen. Raskaus taas voi saada myooman kasvamaan.

– Raskauden aikana naishormonipitoisuus kasvaa, mikä voi synnyttää myoomia. Kun hormonien määrä palaa raskauden jälkeen normaaliksi, myoomat saattavat pienentyä tai jopa kadota itsestään, Rahkola-Soisalo sanoo.

Toisaalta synnytys näyttää suojaavan myoomilta. Synnyttäneillä naisilla on niitä vähemmän kuin lapsettomilla.

Myös ikä on riskitekijä. Mitä lähemmäksi vaihdevuodet tulevat, sitä isompi on riski, että kohtu alkaa kasvattaa myoomia.

Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, dosentti Päivi Rahkola-Soisalo, HUS Naistenklinikka

Eivät aina oireile

Myoomat ovat hyvin yleisiä. Niitä on elämänsä aikana ­noin 30–40­ prosentilla naisista. Kaikki eivät kuitenkaan tiedä niistä, sillä ne ovat usein täysin oireettomia. Silloin niille ei useinkaan tarvitse tehdä ­mitään.

Aina myoomat eivät ole harmittomia, vaan ne voivat myös aiheuttaa erilaisia oireita.

– Oireet riippuvat myooman koosta ja sijainnista, Päivi Rahkola-Soisalo sanoo.

Jos myooma painaa kohtuonteloa ja sen limakalvoa, tyypillinen oire ovat runsaat kuukautisvuodot. Pahimmillaan kohtu­onteloa painava myooma voi vaikeuttaa raskaaksi tulemista tai aiheuttaa keskenmenoja.

Jos myooma sijaitsee kohtuontelon ulko­puolella, se voi painaa virtsarakkoa. Tällöin voi pissattaa usein, vaikka rakko ei olisi täynnä. Mikäli myooma painaa paksusuolta, seurauksena saattaa olla ummetusta.

– Iso my­ooma voi tuntua paineena alavatsalla ja aiheuttaa epämiellyttävää tunnetta, jopa ki­­p­­ua.

Suurikokoinen my­ooma voi ­aiheuttaa epämiellyttävää paineen tunnetta alavatsalla ja aikaansaada ummetusta.

Kolmasosa vaatii hoitoa

Jos myooma hankaloittaa elämää, se voidaan tuhota. Myös kasvavat ja suuri­kokoiset myoomat poistetaan, vaikka ne eivät oireilisi. Kasvaessaan myyoma voi aiheuttaa harmia, ja isot myoomat ovat hankalampia poistaa kuin pienet.

Myoomat eivät ole pahanlaatuisia eivätkä sellaisiksi muutu. Joskus harvoin myooma voi kuitenkin paljastua sarkoomaksi eli tukikudossyöväksi. Riski on ­pieni, sillä vain 0,03–0,06 prosenttia myoomista osoittautuu sarkoomaksi.

– Myoomaa ja sarkoomaa ei aina pysty erottamaan toisistaan ennen leikkausta. Jos myooma on kasvanut hyvin nopeasti eli useita senttejä puolessa vuodessa, sen verenkierto on kiihtynyt tai nainen on iäkkäämpi, voi herätä epäilys pahanlaatuisesta kasvaimesta.

Noin kolmannekselle myoomista täytyy tehdä jotain. Vaihtoehtoja niiden tuho­a­miseksi on useita.

Kohdun sisällä sijaitseva pieni, alle kaksi­senttinen myooma voidaan poistaa hysteroskopiassa eli kohdun tähystyk­sessä ilman nukutusta. Isommat kohdun sisäiset myoomat poistetaan samalla tavalla, mutta potilas nukutetaan.

Kohdun ulkopuolella sijaitsevat myoomat voidaan poistaa tähystysleikkauksella, jos ne ovat alle kymmenen senttimetrin kokoisia. Tähystysleikkaus tehdään nukutuksessa ja usein päiväkirurgisena toimenpiteenä, jolloin kotiin pääsee saman päivän aikana. Operaatiosta toipuu parissa viikossa.

Isommat kohdun ulkoiset myoomat vaativat avoleikkauksen, joka on huomattavasti suurempi operaatio. Toipuminen kestää tuplasti kauemmin kuin tähystysleikkauksen jälkeen. Siksi myös oireettomat kohdun ulkopuoliset myoomat poistetaan mieluummin tähystyksessä, ennen kuin ne kasvavat kovin suuriksi.

– Jos lapset on jo tehty, poistetaan ­monesti koko kohtu, ei vain myoomaa. Myoomia voi nimittäin tulla lisää, jos niihin on alttius.

Myoomat voidaan tuhota myös embolisaatiolla, jossa niiden verisuonet tukitaan ja ne kutistuvat hapenpuutteen vuoksi. Niitä voidaan hoitaa myös HIFU- eli high intensity ultrasound -menetelmällä. Siinä myoomaa pienennetään korkeataajuisella ultraäänellä.

Toimen­piteen välineet

1. Spekula. 2. Kohottaja. 3. Kuulapihti, jolla otetaan kiinni kohdunkaulasta. 4. Sondimitta, jolla mitataan kohdun koko. 5. Kohdunkaulan laajentamiseen käytettävät ­Hegar-laajentimet. 6. Kohdunliikuttelupihti Saigers.

Kohdun ulkoisen myooman poisto tähystysleikkauksella

Myyomat leikataan leikkaussalissa.
Kommentoi »