Päästätkö suustasi sammakoita? Saatat tarvita korealaista nunchia, joka auttaa sinua lukemaan tilanteet oikein

Tunnetko jonkun, jolla on tapana päästellä sammakoita suustaan? Muiden hämmentyessä hän saattaa vastata: minä ja minun suuri suuni, minulla nyt on tapana puhua asiat suoraan. Hän on esimerkki henkilöstä, jonka olisi hyvä harjoitella nunchia.

Todennäköisesti tunnet myös jonkun, joka on hyvä kuuntelija. Hänellä on loistava tilannetaju, aivan kuin hänellä olisi tunto- sarvet, joilla hän lukee ja aistii toisia ihmisiä ja ympäristöä. Hän on esimerkki henkilöstä, jolla on vahva nunchi.

Nunchi (nantšii) on lähtöisin Koreasta, jossa sitä on hyödynnetty jo tuhansien vuosien ajan. Sananmukaisesti nunchi tarkoittaa ”silmämittaa” eli hienovaraista taitoa arvioida toisten ihmisten ajatuksia, tunteita ja mielialoja harmonian, luottamuksen ja yhteyden rakentamiseksi.

– Nunchi on ensisijaisesti tilannetajua eli kykyä hoksata nopeasti muiden ajatukset ja tunteet, toteaa kouluttaja, toimittaja ja tietokirjailija Terhi Friman.

Nunchin lähtökohta on, että suurin osa ihmisten välisestä kommunikaatiosta perustuu henkilöiden kehonkielen, ilmeiden ja joko puheen tai vaikenemisen tulkintaan. Länsimaalainen vastine nunchille voisi olla tunneäly.

Korealais-amerikkalainen kirjailija ja toimittaja Euny Hong on julkaissut teoksen Nunchi – intuitiota ja tilannetajua korealaisittain. Kirjassaan Hong toteaa, että nunchi on korealainen supervoima ja salainen ase, jota koko maailma tarvitsee.

Korean kielessä on vanha sanonta nunchin voimasta: "Jos sinulla on nopea nunchi, voit syödä katkarapuja munkkiluostarissa".

Tämä saattaa kuulostaa päättömältä, jollei tiedä, että perinteisissä korealaisissa buddhalaisluostareissa noudatetaan tiukkaa kasvisruokavaliota. Hongin mukaan länsi- mainen vastine voisi olla: – Jos sinulla on nopea nunchi, voit syödä pekonia synagogassa.

Toisin sanoen lait taipuvat tahtoosi, Hong kuvaa kirjassaan.

Olennaista nunchin harjoittamisessa on olla läsnä ja valppaana, olla nopea ja olettamatta asioita. Jos joku on erittäin taitava nunchissaan, korealaiset eivät sano, että hänellä on ”hyvä nunchi”, vaan he toteavat, että hänellä on ”nopea nunchi”.

Nopea nunchi pelastaa kiusallisilta tilanteilta ja antaa etulyöntiaseman sosiaalisissa suhteissa ja kohtaamisissa. Pitkällä tähtäimellä se auttaa menestymään ja elämään itselle parasta mahdollista elämää.

Se on elämän valuuttaa, Hong tiivistää.

Kun nunchi-filosofiaa sovelletaan arkielämään, tarkkailun kohteena ei ole yksittäinen henkilö, vaan koko huone eli tila ja siellä olevien ihmisten toiminta ja reagointi.

Korealaiset sanovat, että huoneilla on boonwigi eli ilmapiiri tai hyvinvointitaso, joka on koko ajan muutostilassa. Jos tilaan saapuu uusi henkilö, ilmapiiri muuttuu. Nopea arviointi voi tässä parantaa huoneen hyvinvointitasoa.

Sosiaalisissa tilanteissa jokaisella on oma roolinsa. Taitava nunchin harjoittaja tunnistaa huoneen ilmapiirin, tiedostaa sen emotionaalisen energian ja osaa myötäillä ja reagoida rakentavasti sen mukana. Hän on eräänlainen kameleontti, joka sopeutuu muuttuviin tilanteisiin ohittamatta silti itseään.

Nunchi opettaa, että kun tiedät, millä mielellä muut ovat, pääset entistä paremmin mukaan ja saat parempia tuloksia, toisin kuin hän, joka säntää paikalle suin päin eikä tunnustele ilmapiiriä.

Kun esimerkiksi tapaat ihmisen ensimmäistä kertaa, älä puhu itsestäsi, vaan kysy tästä toisesta. Ole hiljaa. Kun uskallat olla vaiti, saat helposti tietoa muista. Tämä toimii hyvin esimerkiksi myyntityössä. Hyvä myyjä kuuntelee.

Tai kun astut työtilanteessa huoneeseen, jossa työkaverisi jo ovat, malta mielesi. Kuuntele, aisti, mieti. Katso ihmisiä hankkiaksesi heistä tietoa. Huomaa, että huone ei ole enää sama, kun olet tullut sinne.

Hong muistuttaakin ensivaikutelman merkityksestä. Ihmiset voivat unohtaa sanasi ja tekosi, mutta he muistavat, mitä sait heidät tuntemaan. Keskeistä on tiedostaa omat mahdolliset ennakkoasenteet ja oppia, miten ne voivat rajoittaa havainto- ja muuntautumiskykyä. Joustavuus ja mukautuminen ovat tärkeää.

Myönteisen ensivaikutelman luomista voi harjoitella. Kun esimerkiksi valmistaudut työhaastatteluun, voit mielessäsi pohtia: mitä tulee paikalle, kun minä tulen paikalle.

– Kiinnostu muista ja ole ystävällinen. Älä oleta äläkä opeta. Näillä pärjäät jo pitkälle, Terhi Friman sanoo.

Vaikka yleensä tiedämme, miten käyttäytyä eri tilanteissa, kuten vaikkapa hautajaisissa, joskus tutussakin tilanteessa täytyy käyttäytyä eri tavalla kuin aiemmin.

Tämän vuoksi on syytä havainnoida uutta ympäristöä ennen kuin aloittaa vuorovaikutuksen ja keskittyä enemmän muihin kuin omaan itseen. Nunchista on hyötyä: nopea arviointi voi auttaa saamaan halutun työn tai uusia ystäviä.

Nunchittomuus puolestaan karkottaa helposti ystävät.

Euny Hong muistuttaa kirjassaan, että nunchin harjoittelu vaatii aikaa ja vaivaa, mutta huonon vaikutelman poispyyhkiminen on sitäkin työläämpää.

Terhi Friman on perehtynyt nunchiin, jonka hän löysi luottamalla intuitioonsa. Hän oli kirjastossa, jonka pöydällä oli monien muiden kirjojen joukossa Hongin kirja nunchista. Kirja kutsui Frimania, ja hän tarttui siihen.

– Lainasin sen ja innostuin siitä tosi paljon, jopa niin, että päädyin bloggaamaan aiheesta. Teen sekä kouluttajana että toimittajana töitä ihmisten parissa, joten olen kiinnostunut vuorovaikutuksesta ja sen kehittämisestä.

Nunchia käsittelevässä blogikirjoituksessaan Friman painotti, että tilanteenlukutaidosta on valtavasti käytännön hyötyä. Hän kirjoitti, että jokainen meistä tuntee tyyppejä, joilla ei ole tilannetajua ja jotka saattavat täräyttää kasvot peruslukemilla mitä tahansa.

Tai heitä, jotka ajattelevat, että on tyylikästä sanoa, mitä ajattelee, oli sitten kyse toisen painosta, toiminnasta tai ihmissuhteista. Töksäyttely tuo kuitenkin harvoin hyviä tuloksia.

Samassa tekstissä Friman kirjoitti myös, että turhan usein kuunteleminen jää, kun on kiire selittää, mitä mieltä itse on, tai on tarve opettaa toista.

Hän kertoo esimerkin omasta elämästään:

– Aikoinaan purin sydäntäni tiukassa tilanteessa kahdelle eri ihmiselle. Toinen ehätti sanomaan, miten minun kuuluisi tuntea ja ajatella – hän oli siis minunkin elämäni asiantuntija.

– Toinen kuunteli ja totesi, että onpa rankkaa, voi miten rankkaa. Nunchia, ehkä. Tulin kuulluksi, ja kuuntelija voitti luottamukseni. Tuntui hyvältä tulla kuulluksi.

Nunchi on helppo huomata, jos se on poissa. Jos se on läsnä, havaitseminen on vaikeampaa, kirjoittaa Euny Hong kirjassaan. Ne, joilla ei ole nunchia, käyttäytyvät moukkamaisesti ja saavat muut pyörittelemään silmiään tai vilkaisemaan toisiaan tyrmistyneinä.

Usein nunchia vaille jääneitä potkaistaan jalkaan pöydän alla, koska he eivät ole pystyneet näkemään sellaista, mikä on kaikille muille ilmiselvää.

Hong kertoo kirjassaan esimerkin:

Ravintolaillallisella kaikki muut juovat viiniä paitsi Y, joka tilaa kivennäisvettä. Seurueen jäsen X, joka on tunnettu nunchin puutteestaan, yrittää pitkin iltaa saada Y:tä juomaan viiniä.

X jatkaa sinnikkäästi viinin tuputtamista, vaikka Y kohteliaasti kieltäytyy ja muu seuruekin puuttuu tilanteeseen.

Myöhemmin X saa tietää, että Y on toipuva alkoholisti. X huudahtaa, että mistä minä olisin voinut tietää, minulle olisi pitänyt kertoa.

X ei ymmärtänyt, etteivät muut ole tilivelvollisia elämäntarinastaan jollekulle, jota eivät tunne kovin hyvin. Olisi ollut X:n velvollisuus lukea ympäristöä ja toimia sen mukaan.

Hongin mukaan jotkut syntyvät nunchin kanssa ja toiset saavuttavat sen. Joillekin nunchi pitää istuttaa. Lempeällä itseironialla varustettuna hän toteaa itse kuuluvansa jälkimmäisiin.

– Kaikki voivat halutessaan harjoitella ja hioa nunchiaan. Etelä-Koreassa jo pienille, alle kouluikäisille lapsille opetetaan nunchin periaatteet, Terhi Friman sanoo.

– En ole itsekään syntynyt nunchin kanssa, mutta olen vahvistanut sitä työni kautta. Se on taito, jota voi harjoitella loputtomiin. Olen saanut asiakkailtani ja ystäviltäni kiitosta siitä, että osaan kuunnella muita.

Nunchi kiteytyykin ajatukseen: sinulla on kaksi silmää, kaksi korvaa ja yksi suu. Hyvä neuvo töksäyttäjille ja möläyttäjille voisi olla: käytä siis vähemmän suutasi.

Tai kuten Dalai-lama on todennut: ”Jos puhut, puhut asioista, jotka jo tiedät. Kun kuuntelet, voit oppia jotakin uutta.

Nunchi ei ole pelkästään filosofia tai hyve, vaan myös sosiaalinen etiketti, jota sovelletaan Etelä-Koreassa yhteiskunnan ja elämän kaikilla osa-alueilla. Euny Hongin mielestä myös länsimaissa ihmisille on ja olisi suurta hyötyä nunchi-taidoista.

Nunchista on apua kaikissa ihmissuhteissa, parisuhteessa, perhesuhteissa, sosiaalisissa tilanteissa, työnhaussa, työpaikalla, bisneksessä. Se voi tukea myös ihmistä hänen kasvussaan ja kohentaa hänen mielenterveyttään, jopa auttaa toipumaan masennuksesta.

– Se on yksi käytännön työkaluista, joka helpottaa ihmisten välistä vuorovaikutusta. Se opettaa tuntemaan paremmin toisia ihmisiä, mutta samalla lisää myös itsetuntemusta, Terhi Friman sanoo.

Nunchi liittyy olennaisesti intuitioon ja vahvistaa sitä. Tärkeintä intuition harjoittelussa on Frimanin mielestä pysähtyminen ja se, että on hiljaa.

– Intuitiosta on ollut minulle valtavasti hyötyä, myös työssäni. Kun en ole kuunnellut sitä, asiat ovat menneet usein vikaan. Intuitio helpottaa elämää, kun sitä malttaa ja uskaltaa kuunnella.

Vaikka kaikilla on syntymästään saakka mahdollisuus nunchiin, sen esteenä voivat olla myös kulttuuriset käsitykset ja uskomukset, jotka omaksutaan jo lapsena. Euny Hong kutsuu näitä nunchinsalpaajiksi.

Etelä-Koreaan lapsena muuttanut ja siellä kasvanut Hong nostaa esiin länsimaissa varjeltuja ennakkokäsityksiä, jotka salpaavat nunchin. Hän listaa ne näin: Empatia on arvokkaampaa kuin ymmärrys. Äänekkyys on arvokkaampaa kuin hiljaisuus ja rauha. Ekstroversio on arvokkaampaa kuin introversio. Rosoiset reunat ovat arvokkaampia kuin pyöristetyt. Individualismi on arvokkaampaa kuin kollektivismi.

– Olen samaa mieltä Hongin kanssa. Meillä korostetaan yksilökeskeisyyttä yhteisön sijaan. Jo pienet lapset omaksuvat minäminä-kulttuurin. Niistä lähtökohdista on vaikeampi kuulla muita, Terhi Friman sanoo.

On silti inhimillistä, että meiltä jokaiselta pääse joskus sammakko suusta. Kaikista meistä ei todennäköisesti tule koskaan nunchi-ninjoja, kuten Hong näitä tilannetajun taitajia kuvaa.

Friman tiivistää, että tärkeintä on, että on kiinnostunut muista.

– Jokainen tykkää siitä, kun kysytään, mitä sinulle kuuluu. Siitä on hyvä aloittaa.

Kursivoitu teksti on vapaasti muotoiltu lainaus Euny Hongin kirjasta: Nunchi – intuitiota ja tilannetajua korealaisittain. Gummerus 2019.