Terveys 2000 -tutkimuksen mukaan keskimääräistä lyhyempään (6 tuntia tai vähemmän) nukkuvat suoriutuivat testeissä keskimäärin huonommin kuin 7 – 8 tuntia nukkuvat, mutta myös keskimääräistä pidempään (9 tuntia tai enemmän) nukkuvat suoriutuivat kognitiivisissa testeissä huonommin kuin 7-8 tuntia nukkuvat.
Erot testaustuloksissa eivät johtuneet terveydentilasta, iästä tai koulutuksesta.
Tutkittavien kokemilla unettomuusoireilla oli selkeä yhteys henkilöiden subjektiiviseen kokemukseen oman muistinsa ja älyllisen toimintakykynsä heikentymisestä, mutta ne eivät selittäneet testeissä mitattua suoriutumista.
Sekä lyhyt- että pitkäuniset henkilöt, jotka kokivat unensa huonoksi, tunsivat muistinsa ja älyllisen toimintakykynsä huonontuneen voimakkaammin kuin se todellisuudessa heikentyi.
Tutkimuksen tulokset tukevat aiempia vielä selittämättömia tuloksia, joiden mukaan sekä poikkeuksellisen lyhyt- että pitkäunisten joukossa monet keskeiset terveysriskit ovat kohonneet.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toteuttama tutkimus on julkaistu Euroopan Unitutkimusseuran Journal of Sleep Research -lehdessä.
Tuukka Niskanen, toimittaja
Lue myös
Lääkärikirja: Unettomuus – Poliklinikka.fiPotilasohje: UnettomuusLääkärin artikkeli: Mikä avuksi unettomuuteen
Uutisarkistosta poimittua
