Terve.fi

Nokka tukossa ja kuumetta pukkaa?

Syksyaikaan jaksamista ja vastustuskykyä koittelevat inhottavat nuhat, kurkkukivut ja yskät erilaisine oireineen ja sivu- ja jälkitauteineen. Jotkut tuntuvat saavan kaikki mahdolliset kiertävät pöpöt, kun taas toiset vain porskuttavat terveinä kaikkien muiden niiskuttaessa ympärillä. Vastustuskyky on yksilöllinen asia, mutta jos taudit tarttuvat herkästi, on hyvä tarkistaa oma elämäntapansa ja miettiä, miten omaa vastustuskykyään voisi parantaa.

Elimistön puolustajat

Flunssa-aikaan moni kantaa nenänsä limakalvoilla nuhakuumetta aiheuttavia rhinoviruksia. Vielä ei osata sanoa miksi osa sairastuu nuhaan ja flunssaan ja toiset taas välttyvät näiltä infektioilta. Virusten torjunnassa ihmisellä on suojana terve ja ehjä iho sekä limakalvot. Elimistössä kilpenä toimivat lukuisat erilaiset auttaja-, tappaja- sekä puolustajasolut. Suussa virukset peittoaa mm. sylki. Sekä veressä että kudoksissa on vasta-aineita.

Vastustuskykyä eli immuunipuolustusta on tutkittu paljon juuri tavallisten infektiotautien kuten flunssien ja influenssien avulla. Tulokset viittaisivat siihen, että hyväkuntoinen ihminen pysyy flunssa-aikaan terveenä paremmin kuin huonokuntoinen kaverinsa.

Säännöllinen ja kohtuullinen liikunta

Kohtuullisen ja säännöllisen liikunnan on todettu vähentävän hengitysinfektioiden esiintymistä. Liikunta vaikuttaa immuunipuolustukseemme muun muassa lisäämällä tappajasolujen määrää elimistössä. Tappajasolut ovat verenkierrossa kiertäviä valkosoluja, jotka tuhoavat esimerkiksi virusten tartuttamia soluja.

Liikunnallinen elämäntapa vaikuttaa virusten torjuntaan myös epäsuorasti: liikunnan positiivinen vaikutus mielialaan ja yleiseen henkiseen hyvinvointiin heijastuu vahvistuvana kykynä kohdata taudinaiheuttajat.

Jo päivittäinen puolen tunnin liikkuminen kohentaa kuntoa ja vaikuttaa terveyteen suotuisasti. Määrän voi kerätä vaikkapa useammassa jaksossa. Pääasia on, että hengästyy jonkin verran; tällöin liikunta on tehokasta. Lihaskunnon harjoittaminen muutaman kerran viikossa ehkäisee monia eri sairauksia. Liikunnan vaikutus voimistuu sen määrän ja kuormittavuuden kasvaessa.

Kohtuus kannattaa kuitenkin pitää mielessä, eikä himourheilijaksi välttämättä edes kannata tähdätä: liikunnan hyvät vaikutukset vastustuskykyymme säilyvät nimenomaan silloin, kun liikutaan kohtuullisesti. Ylenpalttinen rehkiminen ei vahvista puolustusjärjestelmää vaan päinvastoin; esimerkiksi huippu-urheilijat ovat hyvin infektioherkkiä.

Monipuolinen ravinto

Normaali terveellinen ja monipuolinen ruokavalio riittää terveelle ihmiselle. Aliravittu elimistö ei pysty tuottamaan energiaa solujen rakentamiseen ja vasta-ainetuotantoon. Vastustuskyvyn ylläpitämiseksi kannattaakin syödä kunnollista ruokaa riittävästi. Flunssaisen on syytä unohtaa laihdutuskuurit! Terveellistä ruokaa saa ja pitää toki syödä aina, kipeänä ja terveenä. Kasviksista, marjoista ja hedelmistä saa väriä lautaselle ja keveyttä päivälle.

Suola, sokeri, alkoholi ja transrasvat sen sijaan ovat liiallisesti käytettynä terveysriski. Ne sisältävät runsaasti tyhjää energiaa ja vain vähän suojaravintoaineita eli vitamiineja ja kivennäisaineita.

C-vitamiinin teho flunssia vastaan on edelleen kiistanalainen. Viimeisimpien käsitysten mukaan arvioidaan, että C-vitamiinilla voi olla vaikutuksia flunssan ilmaantuvuuteen ja oireisiin, mutta hyödyt ovat pienemmät kuin aiemmin uskottiin.

Kestostressin välttäminen

Jatkuva stressi heikentää vastustuskykyä. Myös yleinen tyytymättömyys elämään ja työhön, riittämättömyyden tunne sekä masennus ovat terveyden vaaratekijöitä. Elämän koetellessa sairastumisvaara on suuri; ero, läheisen kuolema ja vaikkapa koulustressi vaikuttavat myös elimistön puolustusjärjestelmään.

Jokaisella on oma stressinsietomittarinsa. Toisaalta omaa stressinsietokykyä voi kasvattaa esimerkiksi itsetuntemuksen, liikunnan tai huumorin avulla. Pieni stressi on kuitenkin usein hyödyksi vastustuskyvylle ja jokainen tunnistaakin oman liikkeellepanevan stressi mittansa.

Lisätietoa

Julkaistu: 5.10.2006
Kommentoi »