Kauneus ja Terveys

Älä anna salakavalan nivelrikon yllättää – asiantuntijat kertovat, miten ikävä sairaus oireilee, hoidetaan ja pysyy aisoissa

Älä anna salakavalan nivelrikon yllättää – asiantuntijat kertovat, miten ikävä sairaus oireilee, hoidetaan ja pysyy aisoissa
Nivelrikon oireet voivat olla salakavalan pieniä. Kipu on jo selkeä viesti ongelmasta, joten se kannattaa ottaa vakavasti. Lue asiantuntijoiden ohjeet siitä, miten nivelrikko pysyy aisoissa.
Julkaistu: 20.1.2021

Jos polvea kolottaa pitkällä lenkillä, kylmällä ilmalla tai yöllä levossa, saatat kärsiä nivelrikosta. Oireilevaa nivelrikkoa sairastaa ainakin miljoona suomalaista. Lisäksi oireettomia on paljon.

Nivelrikkoa esiintyy eniten polvissa, lonkissa, sormissa ja selkärangassa. Sairaus voi muhia nivelissä kauan ja pahentua hiljalleen, sillä se löydetään yleensä vasta kun kivut saavat hakeutumaan lääkäriin. Silloin tilanne voi olla jo paha. Niin kauan kuin nivelrikko on lievä, sitä ei välttämättä huomaa.

– Jos ihminen ylipäätään havahtuu jonkin nivelensä olemassaoloon, se voi kertoa nivelrikon oireilusta, ortopedian erikoislääkäri Esko Kaartinen sanoo.

Moni pitää kipua normaalina

Nivelrikon tyypillisiä oireita ovat rasituksen aikana ja sen jälkeen tuntuva kipu sekä yösärky. Kipuun voi liittyä turvotusta tai punoitusta.

Pienissä nivelissä, kuten sormien kärjissä tai peukalon tyvessä, sairauden voi huomata myös siitä, ettei sormi koukistu kuten muut. Silti se ei ole välttämättä kipeä.

Isoista nivelistä nivelrikko ilmaantuu yleensä polveen tai lonkkaan. Varsinkin lonkan nivelrikkoa voi olla hankala itse tunnistaa.

– Se tuntuu pakarassa, etureidessä ja nivusissa, fysiatrian erikoislääkäri Tero Lagerstedt sanoo.

Polven ja lonkan liikkuvuudet rajoittuvat vasta kun nivelrikko on pitkällä. Jos et enää taivu vetämään sukkia jalkaan tai joudut kävelemään portaat sivuttain, jotain on pielessä.

– Moni luulee, että on normaalia, että nivel on välillä kipeä, Lagerstedt sanoo.

Kipu on käytännössä aina merkki ongelmasta. Jos niveltä kolottaa silloin tällöin rankan rasituksen tai vamman jälkeen, siitä ei silti tarvitse huolestua, kunhan särky ei toistu tai pitkity, eikä nivel ole turvonnut.

Nivelrikko voidaan todeta varmuudella vain röntgen- ja magneettikuvauksella tai tähystystutkimuksessa. Verikokeella tai nivelnestenäytteellä voidaan sulkea pois muut sairaudet, kuten reuma, kihti ja Lymen tauti.

Fysiatrian erikoislääkäri Tero Lagerstedt (vas.) ja ortopedian erikoislääkäri Esko Kaartinen.

Oireet aaltoilevat

Nivelrikko on nivelen ruston parantumaton sairaus, joka etenee ajan mittaan. Vähitellen myös muut nivelen pehmytosat ja luurakenteet sairastuvat.

Rusto on elävää kudosta, joka uusiutuu jatkuvasti. Nivelrikossa rustoa hajoaa enemmän kuin uusiutuu. Vielä ei tiedetä tarkasti, mikä prosessin käynnistää.

Rusto suojaa niveltä, ja sen ansiosta nivelen pinnat liukuvat pehmeästi.

– Kun rusto häviää, nivelen luut hankautuvat toisiaan vasten, jolloin ne alkavat kärsiä. Myös ympärillä olevat pehmytkudosrakenteet vaurioituvat ja kipuilevat, Kaartinen sanoo.

Nivelrikko oireilee aalloittain. Ajoittain nivel tulehtuu, jolloin kipuja on tavallista enemmän. Erityisesti turvotus kielii tulehduksesta.

Pahimmillaan kivulias nivelrikko estää liikunnan harrastamisen. Parhaimmillaan nivelrikko on oireeton eikä estä tekemästä mitään.

Nivelrikossa on neljä vaikeusastetta. Ensimmäinen taso tarkoittaa lievää sairautta, joka voi olla oireeton.

Tasoilla kaksi ja kolme rusto on jo rikkoutunut ja ohentunut, mutta oireiden kanssa saattaa pärjätä vielä melko hyvin.

– Taso neljä tarkoittaa proteesikypsää nivelrikkoa. Rustot saattavat puuttua nivelestä kokonaan, nivelessä voi olla ylimääräistä nestettä ja luuödeemaa, eli luu on rasittunut ja turvonnut, Lagerstedt kertoo.

Silloin niveltä särkee rasituksen aikana ja yölläkin. Nivelen liikelaajuus on rajoittunut, eli portaiden kävely tai kenkien pukeminen jalkaan on yleensä vaikeaa.

Nivelrikko voi periytyä

Nivelrikkoisten määrä lisääntyy koko ajan. Yksi syy on eliniän pidentyminen. Lagerstedtin ja Kaartisen mukaan jokaisella yli kuusikymppisellä on jossain nivelessä nivelrikkoa, vaikkei se oireilisikaan.

Esimerkiksi selkärangan nivelrikko on alkuvaiheessa usein oireeton. Monilla selkä vain jäykistyy ikääntyessä.

Alle 50-vuotiaana nivelrikko oireilee harvoin, mutta poikkeuksiakin on.

– Olen nähnyt nivelrikkoa esimerkiksi 20-vuotiailla jääkiekkoilijoilla, Kaartinen kertoo.

Aggressiiviset lajit, joissa sattuu tapaturmia, lisäävät nivelrikon riskiä. Yleensä urheilun aiheuttamat nivelrikot koskevat ammattiurheilijoita ja liittyvät toistuviin tapaturmiin. Siksi tavallisen kuntoilijan ei kannata huolestua.

Tapaturmia toki sattuu kenelle vain, ja jos niveltä joudutaan leikkaamaan, se saattaa altistaa nivelrikolle myöhemmin. Myös hyvin raskas ja niveliä kuormittava työ lisää nivelrikon riskiä.

Perintötekijöiden osuus nivelrikon ilmaantumisessa on jopa 50–60 prosenttia. Eli jos lähisuvussa on nivelrikkoa, riski sairastua siihen kasvaa. Miehille polven nivelrikko kehittyy yleensä hiukan myöhemmin kuin naisille. Syy voi liittyä perintötekijöihin tai naisten leveämpään lantion rakenteeseen.

Elimistön tulehdustila lisää riskiä

Terveellisillä elintavoilla voi ehkäistä nivelrikon syntyä ja hidastaa sen etenemistä. Jos ei liiku riittävästi, altistaa itsensä nivelrikolle.

– Liikunnallinen passiivisuus ja ylipaino ovat yleistyneet, mikä on huolestuttavaa. Liikkumaton nivel kehittää nivelrikon merkittävästi helpommin kuin nivel, jota liikutetaan, Kaartinen sanoo.

Liikunta ylläpitää ja parantaa nivelrustojen hyvinvointia sekä aineenvaihduntaa. Jos pitää hyvää huolta itsestään, voi välttyä tekonivelleikkaukselta myöhemmin.

Kävely, hiihto, pyöräily ja uinti ovat hyviä lajeja, mutta lähes mikä tahansa liikunta on nivelterveyden kannalta parempi valinta kuin sohvalla istuminen.

Myös vaa'an lukemaa kannattaa tarkkailla. Jos painoindeksi on reilusti koholla, polven, nilkan ja lonkan nivelrikon riskit kasvavat selvästi. Ylipainoisella jo pienikin painonpudotus voi helpottaa oireita merkittävästi tai ne voivat jopa hävitä, vaikkei nivelrikko mihinkään katoakaan.

Ylipainoisilla on muita enemmän myös sormien nivelrikkoa.

– Lihavuus aiheuttaa elimistöön matala-asteista tulehdusta, joka lisää esimerkiksi nivelrikon riskiä.

Apua luontaistuotteista?

Jos elintapojen muutokset eivät auta, kipua hoidetaan kylmähoidoilla, fysioterapialla, sähköisillä kivunhoitomenetelmillä, särkylääkkeillä ja tulehduskipulääkkeillä.

Oireisiin voidaan kokeilla myös erilaisia luontaistuotevalmisteita, kuten glukosamiinia. Luontaistuotteiden hyödystä ei ole varmaa tieteellistä näyttöä, mutta joitakin potilaita ne auttavat, eikä kokeilusta ole haittaa.

– Glukosamiinia käytetään, koska se voi rauhoittaa tulehdusta ja se on halpaa. Jos eroa ei huomaa kolmessa kuukaudessa, hoitoa ei kannata jatkaa, Lagerstedt sanoo.

Apua voi saada myös kukonhelttauutepistoksesta. Se on hyaluronaattia eli hyaluronihappoa, jota on terveen nivelen rustokudoksessa ja nivelnesteessä runsaasti luonnostaan. Niveltä voitelevan hyaluronaatin määrä alenee, kun nivelrikko pahenee.

Pistos voi vähentää oireita, ja haittaa koituu vain kukkarolle. Hyaluronaatti on kallista ainetta, eikä se auta kaikkia.

Mikäli nivel on pahasti tulehtunut, tulehdusta voidaan hillitä kortisonipistoksilla. Kortisonia voi pistää vain rajallisen määrän, sillä sen liikakäyttö heikentää rustoa entisestään.

Parhaimmillaan hoidot lievittävät oireita. Parannuskeinoa tai tehokkaita lääkkeitä ei ole vielä keksitty. Niitä kuitenkin yritetään kehittää koko ajan.

Tekonivel ei ole ikuinen

Jos mikään muu keino ei auta, edessä on tekonivelleikkaus. Siihen päädytään, kun kipuja on paljon ja ne ovat sietämättömiä, häiritsevät nukkumista ja heikentävät elämänlaatua.

Tekoniveliä asennetaan varsinkin polveen ja lonkkaan, mutta niitä voidaan laittaa myös olkapäähän, kyynärniveleen, nilkkaan ja joihinkin pikku niveliin. Jos tekonivel asennetaan nuorena, edessä voi olla uusintaleikkaus.

– Tekonivelen vaihto on iso ja hankala operaatio. Siksi tekoniveleen ei turvauduta liian aikaisin, Lagerstedt sanoo.

Lonkka- ja polviproteesit kestävät ainakin 10–15 vuotta, mutta polven tekonivelen elinikä voi olla niitä huomattavasti pidempi.

Tekonivelen kanssa voi harrastaa kaikkea perusliikuntaa. Maratonia sillä ei kannata juosta, koska iskut heikentävät proteesin kestävyyttä.

Kivut jäävät leikkauspöydälle

Suomessa tehdään noin 24 000 tekonivelleikkausta vuosittain, ja niihin pääsee julkiselle puolelle.

Leikkauksessa sahataan vaurioituneet nivelosat pois ja niiden tilalle asennetaan tekonivel. Leikkaus tehdään selkäydinpuudutuksessa tai nukutuksessa, eikä potilas tunne sen aikana kipua. Toipumisaika riippuu leikkauksesta, potilaan iästä ja perussairauksista.

– Lonkkapotilaat toipuvat varsin nopeasti. Joskus tuntuu, että he ovat kunnossa ennen kuin haava on edes parantunut, Kaartinen sanoo.

Polvipotilaiden toipumisaika kestää yleensä useita kuukausia, pisimmillään yli vuodenkin, sillä polvileikkaus on isompi kuin lonkkaleikkaus.

Suurin osa leikkauksista onnistuu hyvin, ja kivut jäävät leikkauspöydälle. Joskus näin ei käy, edessä voi olla uusintaleikkaus. Se on kuitenkin harvinaista.

– Tekonivelleikkaus tekee vain hyvää liki 90 prosentissa tapauksista.

7 kommenttia