Kauneus & Terveys

Narsisti kiukuttelee kuin lapsi mutta uhkaa aikuisen keinoin

Narsisti kiukuttelee kuin lapsi mutta uhkaa aikuisen keinoin

Narsisti vaikuttaa aluksi hurmaavalta ja karismaattiselta. Sitten alkavat mitätöinti, raivoaminen, patologinen valehtelu ja kontrollointi. Narsistista pääsee eroon, kun löytää rajansa.
Teksti Tiina Tuppurainen
Kuvat iStock
Mainos

Miten voit osata kirjoittaa minun elämästäni? Tämä oli yleinen lukijoiden kysymys, kun psykoterapiaa opiskellut psykiatrinen sairaanhoitaja Jenni Kiviniemi alkoi kirjoittaa blogia narsismista vuonna 2015.

– Hihkuin kävijälukuja ja ajattelin, että herrajumala sentään, tähänhän tarvitaan ihan hirveästi apua.

Näin sai alkunsa narsismi.info-sivusto, joka tarjoaa tietoa, selviytymistarinoita ja tukea narsistien uhreille.

Kiviniemi on itse törmännyt narsisteihin sekä henkilökohtaisessa elämässään että työssään psykiatrisena sairaanhoitajana.

– Ilman kokemusta en voisi täysin ymmärtää asiakkaitani. Moni narsistin uhri ei saa tukea. Diagnoosi voi mennä päin prinkkalaa. Asiakkaalla voidaan diagnosoida esimerkiksi masennus, vaikka syy olisi aivan toisaalla.

Näin narsistin tunnistaa

Nykyisin sanaa narsisti käytetään arkipuheessa. Mistä tietää, kuka on narsisti ja kenellä sattuu olemaan vain huono päivä?

– Kyse ei ole vain yhdestä riidasta. Kriisitilanteissa toimimme itsellemme epäedullisella tavalla, mutta sitten käyttäytyminen palautuu normaaliksi. Narsistin itsekkyys on äärimmäistä, eikä hänellä ole kykyä ottaa huomioon toisen tunteita. Itsekäs käytös on jatkuvaa, Kiviniemi selittää.

Narsisti saattaa kiukutella pikkulapsen tavoin, jos ei saa tahtoaan läpi.

– Mutta hänellä on aikuisen ihmisen keinot pelotella ja uhata.

Virallisen arvion mukaan vajaa prosentti väestöstä on narsisteja. Sosiaalipsykologi Janne Viljamaan mukaan määrä voi olla jopa kahdeksan prosenttia. Kiviniemi sanoo, että narsistisia piirteitä on vielä useammalla.

– Avuntarvitsijoita on hirvittävän paljon.

Suomessa narsistien uhreja auttaa Narsistien uhrien tuki ry. Naisten Linja auttaa väkivaltaa kokeneita naisia.

Mutta onko narsismista tullut muotitermi? Kiviniemen mukaan jokainen narsistiksi haukuttu ei oikeasti ole narsisti. Hän kuitenkin karsastaa puhetta muotitermistä.

– Se loukkaa ihmisiä, jotka ovat oikeasti kokeneet narsistin kohtelua. En ole tavannut ainoatakaan asiakasta, joka olisi tullut vastaanotolle muoti-ilmiön kannattelemana. Usein takana on vuosien väkivaltaa: seksuaalista, henkistä ja fyysistä. Tapaukset ovat toinen toistaan hirveämpiä.

Narsistit ovat parisuhdemarkkinoiden voittajia

Ulospäin suuntautunut, itsevarma, vuolaasti kehuva, karismaattinen. Tällainen narsisti usein ensinäkemältä on. Kun tavallinen deittikumppani tuo treffeille yhden ruusun, narsisti hankkii niitä rekallisen.

– Mitä heikommin itsevarmuus on kehittynyt, sitä herkemmin joutuu narsistin hurmaamaksi.

Nuorempana Kiviniemi oli itsekin epävarma. Silloin narsistin mahtipontinen hehkutus ja jalustalle nostaminen tuntuivat hyvältä. Nykyisin sellainen on hänestä jopa luotaantyöntävää.

Ensihuuman jälkeen alkaa patologinen valehtelu. Narsistin uhrilla on usein tunne siitä, ettei kaikki ole kohdallaan. Intuitio, kummallisen huono olo.

– 80 prosenttia vuorovaikutuksesta perustuu ilmeisiin ja eleisiin. Narsisti puhuu täysin toisin kuin toimii. Hänellä on hyvät puheenlahjat ja hän on hyvä sosiaalisissa tilanteissa, kunhan niissä ei tarvitse olla liian pitkään.

Pitkäaikaiselle työkaverille, alaiselle tai kumppanille narsisti paljastaa todelliset kasvonsa. Seuraa nöyryyttämistä, alistamista, pakottamista ja jopa uhkaamista.

– Narsistien perheissä lapset ovat usein välikädessä. Narsisti voi uhata, että jos et päästä minua sisälle, sanon lapsille sitä tai tätä. Se on kiristämistä ja eristämistä.

Narsistin läheisen itsetunto murenee. Ovatko ajatukseni tosia? Olenko terve – vai sittenkin se hullu?

– Mitä pidempään suhteessa on, sitä enemmän normaaliuden raja hälvenee. Narsisti puhuu läheisensä pyörryksiin. Vaikka olisi kuinka fiksu, voi hukkua narsistin manipulointiin.

Painajaisia narsisteista vuosien jälkeen

Kiviniemen pahimmat muistot liittyvät nöyryytyksen kokemuksiin toisten silmien edessä. Hän ei halua avata tarkemmin, mitä tapahtui.

– Ajattelin, että toimin itse typerästi. Olin rajaton enkä osannut pitää huolta itsestäni. Usko itseen oli kovalla koetuksella. Mieli on niin herkkä, että jos kokee jatkuvaa nöyryytystä, vaatii vuosien työn, että se eheytyy.

Nyt Kiviniemi on onnellinen: hänellä on hyvä parisuhde ja kaksi lasta. Terapiakin on auttanut. Silti hän saattaa välillä nähdä painajaisia menneisyytensä narsisteista.  

Hänen on helppo ymmärtää ihmisiä, jotka jäävät suhteeseen narsistin kanssa, vaikka se satuttaa.

– Narsistin kanssa ei ajaudu yhteen, jos ei ole aika rajaton. Yleensä suhteeseen liittyy alistamista, kontrollointia ja pelkoa. Narsisti käyttää hajota ja hallitse -tekniikkaa: rikon tuon ihmisen ja hallitsen häntä, eikä hän pysty lähtemään.

Sopuisaa loppua ei tule

Narsistin uhrin lähipiiri usein turhautuu, koska ei voi muuttaa tilannetta. Nujerretulla ihmisellä ei välttämättä ole voimavaroja tehdä muutosta, vaikka kukaan muu ei sitä voi tehdä.

– Pahimmillaan usko tulevasta hyvästä elämästä katoaa kokonaan.

Kiviniemi kysyy usein asiakkailtaan, minkälainen tulevaisuus olisi, jos ongelma ratkeaisi ja narsisti ei enää rajoittaisi elämää.

– Että olisi helppo hengittää. Tämä on yleisin vastaus.

On todennäköistä, ettei suhde pääty sopuisasti. Fiksua aikuisten ihmisten keskustelua ei tule, ja ystävyys eron jälkeen on turha kuvitelma.

Jätetty narsisti voi alkaa piinata ja vainota entistä kumppaniaan: hän voi lähettää jopa sata tekstiviestiä päivässä. Taustalla on pyrkimys kontrolloida toista.

– Viranomaistenkin on vaikea huomata, mikä tässä on totta ja mikä ei. He voivat hurmaantua narsistin verbaalisesta lahjakkuudesta.

Tämän takia oikeustapauksissa narsistia ja hänen uhriaan ei Kiviniemen mielestä olisi hyvä kuulla yhtä aikaa.

Etsi tietoa ja uskalla puhua

Mitä sitten voi tehdä, jos huomaa olevansa tekemisissä narsistin kanssa? Kiviniemi kehottaa puhumaan pahasta olosta ystäville ja sukulaisille. Tai kenelle tahansa, joka on valmis kuuntelemaan.

– Hae niin kauan sopivaa ihmistä, että löydät jonkun, joka ymmärtää. Henkisen väkivallan kokemukset eivät ole kokijan syytä. Ei auta jutella sellaisen kanssa, joka ei usko.

Kiviniemen mukaan on yleistä, että ongelmaa vähätellään tai uhria syytetään siitä, ettei tämä ole lähtenyt vahingollisesta suhteesta.

Tiedon etsiminen ja asian myöntäminen on tärkeää: olen tällaisessa tilanteessa, mutta se ei tarkoita, että olen tyhmä tai hullu.

– Omien rajojen nimeäminen ja asettaminen auttaa. Sano ääneen tai kirjoita, miten minua saa kohdella ja miten ei. Miten reagoin, jos joku ylittää rajani tai yrittää sitä?

Toipumiseen voi mennä vuosia

Kiviniemi neuvoo narsistin uhria vahvistamaan itseään ja opettelemaan ein sanomista.

– Se ei tapahdu päivässä eikä viikossa, siihen voi mennä vuosia. Asiaan kannattaa suhtautua neutraalisti ja rauhallisesti.

Mutta jos on jo vajonnut pimeään, omin päin näiden taitojen oppiminen on usein vaikeaa, jopa mahdotonta. Silloin on hyvä hakea ammattilaisen apua.

– Toipumisprosessin alussa ihminen tarvitsee suurta lämpöä ja ymmärrystä. Tunnetta siitä, että minua uskotaan ja minut hyväksytään.

Usein narsisti saa kohteensa uskomaan, että vika onkin hänessä. Terapiassa uhrille selvitetään, että hänen kokemuksensa on totta. Omaan kokemukseen voi ja saa luottaa.

Apua ryhmistä ja keskustelusta

Yksi auttava taho ovat vertaistukiryhmät, joita Narsistien uhrien tuki ry tarjoaa. Kiviniemen kehotuksesta järjestön sivuille on lisätty sellaisten terapeuttien yhteystietoja, joilla on kokemusta narsismista.

Kiviniemi itse vetää narsistien uhreille verkkokursseja, tarjoaa terapeuttista keskusteluapua ja ylläpitää salaista ja suljettua keskusteluryhmää yhdessä psykoterapiakoulutusta saaneen terveydenhoitajan Hanna Markkasen kanssa.

– Jokainen voi hoitaa vain itseään ja hakea apua itselleen, ei tehdä diagnoosia toisesta. Jotta hyvä muutos voi tulla, on hyväksyttävä, ettei elämä tule enää olemaan entisenlainen.

Kiviniemi painottaa, että ratkaisukeskeisen terapian kysymykset ovat konkreettisia, eivät korkealentoisia. Asiakkaan kanssa pohditaan, mitä muutos tarkoittaa käytännössä. Jos et anna enää kenenkään kohdella itseäsi huonosti, mitä se merkitsee arjessasi?

Happinaamari ensin itselle

Mitä elämä narsistien kanssa on opettanut? Kiviniemi osaa ainakin pitää kiinni rajoistaan ja olla terveesti itsekäs.

– En anna itsestäni enää liikoja. Ennen tein myönnytyksiä hyvinvointini kustannuksella. Pidän lentokoneiden turvaohjeistusta tärkeänä: laita happinaamari ensin itsellesi. Jos ei voi hengittää, et voi auttaa muitakaan.

Kiviniemi osaa nykyisin ottaa aikaa itselleen.

– Hyvä äitiys ei ole minulle sitä, että istun hiekkalaatikolla ja keskustelen siitä, onko ollut avokadomaisteluita. Sitäkin olen tehnyt, mutta tarvitsen paljon muutakin. Käyn terapiassa, shoppailen ja harrastan liikuntaa. Jos minä voin hyvin, se heijastuu lapsiini, perheeseeni ja ympärilläni oleviin ihmisiin.

Julkaistu: 21.2.2018