Lähes jokaisella keski-ikäisellä on silmissään taittovirhe – lääkäri kertoo, mistä tunnistaa vakavamman ongelman
Jos näkö samentuu äkillisesti, vaiva voi helpottua silmiä kosteuttamalla. Keski-iässä alkavat näköongelmat voivat olla myös sairauden merkki.
Sanomalehteä täytyy viedä koko ajan kauemmas, jotta näkisi lukea. Välillä silmät sumentuvat muutenkin. Miksi näkökyky huononee keski-iässä?
– Lähinäön huononeminen johtuu ikänäöstä, joka on normaali ikääntymiseen liittyvä muutos, silmätautien erikoislääkäri Ilkka Puusaari Silmäasemalta sanoo.
Ikänäkö johtuu silmän linssin eli mykiön asteittaisesta jäykistymisestä. Silloin on vaikea lukea pientä tekstiä läheltä. Ikänäkö alkaa keskimäärin 40–45-vuotiaana, ja se tulee kaikille. Sitä hoidetaan luku- tai moniteholaseilla.
– Alkamisaika riippuu siitä, minkä asteinen taittovirhe ihmisellä on. Lähes jokaisella on jonkinasteista. Likitaitteinen silmä tarkentaa lähelle, joten joillakin on ihan mainio lukunäkö yli viisikymppisenäkin.
Kaikki lähityöskentely, kuten päätetyö ja älylaitteiden käyttö, kuormittaa silmän tarkennus- ja kohdistamiskykyä sekä sen pintaa. Lapsen silmä voi sopeutua runsaaseen lähityöskentelyyn kasvamalla normaalia pitemmäksi, mikä lisää likinäköisyyttä. Aikuisilla näin ei käy, mutta heilläkin silmät rasittuvat, ärtyvät ja kuivuvat.
Kuivuuden hoidoksi tarvitaan kosteuttavia silmätippoja. Yhdistelmätipat, joissa on tyypillisesti hyaluronaattia ja trehaloosia, ovat olleet suosittuja, koska ne ovat tehokkaita ja koostumukseltaan mukavia käyttää.
– Säilöntäaineita sisältäviä tippoja kannattaa välttää, koska ne voivat ärsyttää silmiä.
Kuivasilmäisyys johtuu liian vähästä tai heikkolaatuisesta kyynelnesteestä tai siitä, ettei räpyttele tarpeeksi. Kuivien silmien oireita ovat vetistys, kirvely, kutina ja roskan tunne sekä luomien ja luomenreunojen punoitus. Kuivuus voi myös oireilla näöntarkkuuden vaihteluna.
– Valo pääsee silmään sarveiskalvon kautta. Valo kohtaa ensimmäisenä silmän pinnalla olevan tasaisen kyynelfilmin. Jos siinä on puutteita, valo osuu epätasaiseen pintaan eikä piirrä kovin terävää kuvaa. Tilanne korjautuu normaalisti räpyttelemällä, jolloin luomireunat erittävät lisää voitelevaa kyynelnestettä ja levittävät sen silmän pinnalle. Intensiivinen tarkkuutta vaativa työ vähentää räpyttelyä.
Naisilla kuivasilmäisyys on miehiä yleisempään, sillä raskaudet, hormonaalinen ehkäisy ja vaihdevuodet sekä hormonikorvaushoito vaikuttavat asiaan. Myös allergiat ja lääkkeet, kuten antihistamiinit, beetasalpaajat tai mielialalääkkeet, aiheuttavat silmien kuivumista. Joissakin autoimmuunisairauksissa, esimerkiksi reumassa ja kilpirauhasen häiriöissä, kyynelnestettä erittyy liian vähän.
Myös ilmastointi ja voimakkaat lämpötilojen vaihtelut sekä piilolasien käyttö kuivattavat silmiä.
Viivojen vääristyminen sekä näön ja värinäön huononeminen voivat kertoa ikärappeumasta, joka on yleisin ikääntyneillä näköä pysyvästi heikentävä sairaus. Sen syynä on verkkokalvon rakenteen vaurioituminen.
Kuivassa rappeumassa oireet ovat yleensä lievempiä ja sairauden etenemisvauhti hitaampi kuin kosteassa rappeumassa. Kuivaan rappeumaan ei ole parantavaa hoitoa, kosteaa muotoa hoidetaan lasiaisinjektioilla.
Kun silmän linssi samenee ja läpäisee valoa huonosti, puhutaan kaihista.
– Kaihi kehittyy keskimäärin 75-vuotiaana, mutta jo yli 60-vuotiailla silmäsairauksien riski kasvaa voimakkaasti.
Keski-ikä lisää myös glaukooman eli silmänpainetaudin riskiä. Alkava glaukooma on lähes aina oireeton, ja se voidaan todeta silmälääkärin tarkistuksessa.
Kun glaukooma tunnistetaan ajoissa, se voidaan hoitaa tehokkaasti. Hoitamattomana sairaus aiheuttaa pysyvän näkökenttäpuutoksen. Täysi sokeutuminen on nykyään kehittyneissä maissa harvinaista.
Lähteenä myös terveyskirjasto.fi
Suojaa silmiä
1. Lopeta tupakointi. Se kuivattaa ja ärsyttää silmiä sekä kaksinkertaistaa niiden ikärappeuman riskin.
2. Syö hyviä rasvoja. Omega3-rasvahappojen ja A-vitamiinin vähyys voivat kuivattaa silmiä. Jos syöt suositusten mukaan, saat riittävästi silmillekin tärkeitä ravintoaineita.
3. Hoida valaistus. Hyvässä työtilassa näyttöpäätteen ruudun ja ympäristön kirkkaus ovat samaa tasoa. Valo ei osu suoraan silmiin eikä heijastu ruudusta. Huono valaistus ei vaurioita silmiä mutta rasittaa niitä.
4. Käytä aurinkolaseja. Jos silmät altistuvat auringolle nuoresta asti, kaihi voi kehittyä jo 50–60-vuotiaana. Ikärappeumankin riski on isompi. Lasien tulee estää UV-säteily 100-prosenttisesti. Polarisoidut lasit ovat parhaat ulkoillessa.
5. Tauota työtä. Katso 20 sekunnin ajan kuuden metrin päähän 20 minuutin välein. Muista räpytellä ja kosteuta silmiä tarvittaessa.
Hae apua
Mene lääkäriin heti, jos näkö heikkenee äkillisesti, suorat viivat vääristyvät tai silmissä on jatkuvaa kovaa kipua. Yli 45-vuotiaan tulisi käydä silmälääkärissä vähintään viiden vuoden välein, yli 60-vuotiaan kolmen vuoden välein. Näin oireettomatkin taudit huomataan varhain.
