Kauneus ja Terveys

Naisten uniapnea jää herkästi diagnosoimatta – hoitamattomana se jopa kuusinkertaistaa riskin kuolla sydän- ja verisuonitautiin

Naisten uniapnea jää herkästi diagnosoimatta – hoitamattomana se jopa kuusinkertaistaa riskin kuolla sydän- ja verisuonitautiin
Heräilyn ja jatkuvan väsymyksen taustalla voi olla hoitamaton upiapnea. Naisten oireet sekoitetaan usein vaihdevuosiin ja unettomuuteen.
Julkaistu: 22.2.2021

Uniapneassa hengitys katkeaa tai vaimenee unen aikana toistuvasti vähintään kymmeneksi sekunniksi. Siitä seuraa monenlaisia pulmia, kuten uupumusta ja lisääntynyttä riskiä sairastua vakaviin sairauksiin. Uniapnean syynä on useimmiten se, että ylähengitystiet ahtautuvat tai menevät tukkoon unen aikana.

– Ylähengitystiet ovat aina auki, kun ihminen on hereillä. Aivot antavat lihaksille määräyksen pitää ne avoinna, osastonylilääkäri Adel Bachour Helsingin yliopistollisen keskussairaalan Sydän- ja keuhkokeskuksen uniapneapoliklinikalta sanoo.

Unen aikana lihakset rentoutuvat. Silloin hengitystiet voivat painua kasaan ja hengitys saattaa pysähtyä hetkeksi. Kun hengitys kulkee ahtautuneiden reittien läpi, kudokset tärisevät. Sitä kutsutaan kuorsaukseksi.

Kuorsaus on aina merkki siitä, että hengitys ei kulje yön aikana kuten pitäisi.

– 80–90 prosenttia uniapneaa sairastavista ihmisistä kuorsaa.

Osastonylilääkäri Adel Bachour Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta ja koordinoiva johtaja, osastonylilääkäri Tarja Saaresranta Turun yliopistollisesta keskussairaalasta.

Uniapnea sekoittuu vaihdevuosiin

Hoitoa vaativaa uniapneaa sairastaa noin 10 prosenttia naisista ja 20 prosenttia miehistä.

– Naisilla ei ole niin paljon hengityskatkoksia kuin miehillä, vaan heillä voi olla ainoastaan hengitysteiden osittaista ahtautumista. Silloin hengittäminen on raskasta ja tuntuu kuin olisi käsijarru päällä pitkin yötä, koordinoiva johtaja ja osastonylilääkäri Tarja Saaresranta Turun yliopistollisen keskussairaalan Uni- ja hengityskeskuksesta sanoo.

Noin puolet miehistä kuorsaa. Naiset alkavat kuorsata usein vasta vaihdevuosissa. Siihen asti hengityskeskusta stimuloivat keltarauhashormoni ja estrogeeni. Vaihdevuosien aikana naishormonien tuotanto hiipuu, eivätkä ne enää suojaa uniapnealta.

Hormonaalinen muutos aiheuttaa usein painon nousua, joka lisää uniapnean riskiä. Vaihdevuosioireista ärtyisyys, unettomuus ja yöhikoilu liittyvät myös uniapneaan. Yölliset vessakäynnit voivat kieliä uniapneasta tai kohdun laskeumasta.

– Ei ole helppoa erottaa, johtuvatko naisten oireet vaihdevuosista vai uniapneasta. Uniapneaan sairastuneet naiset kuvaavat oloaan usein väsyneeksi, uupuneeksi ja saamattomaksi, Saaresranta sanoo.

Naisilla on enemmän uniapneaan liittyvää unettomuutta kuin miehillä. Monet uniapneaa sairastavat naiset kärsivät myös aamupäänsäryistä. Ne voivat vihjata yöllisistä hengityskatkoksista yksineläjälle, joka ei ole tietoinen kuorsauksestaan.

Sairauden kolme muotoa

Kun hengitystiet ahtautuvat, puhutaan obstruktiivisesta eli ahtauttavasta uniapneasta. Se on yleisin uniapnean muoto naisilla ja miehillä, ja uniapneapotilaista noin 90–95 prosenttia sairastaa sitä.

Obstruktiivisen uniapnean riskitekijöitä ovat ylipaino, nenän tukkoisuus, tupakointi, alkoholinkäyttö, unilääkkeet ja keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet. Lisäksi kyse voi olla rakenteellisesta viasta: isot nielurisat, pieni leuka, suuri kieli ja ahdas nielu altistavat uniap­nealle.

– Kaikki, mikä vie tilaa nielussa tai heikentää lihasjäntevyyttä, lisää uniapnean riskiä, Bachour sanoo.

Ylimääräinen rasvakudos vie tilaa hengitysteiltä. Tupakointi turvottaa limakalvoja, joten hengityksellä on vähemmän tilaa kulkea. Jo yksi annos alkoholia veressä pahentaa uniapneaa, sillä se rentouttaa nielun lihaksia, mikä hankaloittaa hengittämistä.

Sentraalista eli keskushermostoperäistä uniapneaa sairastaa vain noin viisi prosenttia uniapneetikoista. Silloin aivojen hengityskeskus ei anna ajoittain käskyä hengittää. Sentraalisen uniapnean taustalla on aina jokin toinen sairaus, kuten aivoinfarkti tai sydämen vajaatoiminta.

Kolmas uniapnean muoto on sekamuotoinen eli obstruktiivisen ja sentraalisen yhdistelmä: hengitystiet ahtautuvat ja aivojen hengityskeskuksessa on ongelmia.

Uniapneageeniä ei ole toistaiseksi löydetty, mutta jos vanhempi kuorsaa, lapsenkin kuorsaamisen todennäköisyys kasvaa. Lapsi on saattanut periä lihavuusgeenin ja altistua näin uniapnealle.

Tee elintapamuutos ajoissa

Kaksi kolmasosaa obstruktiivista uniapneaa sairastavista on ylipainoisia. Silloin painon pudottaminen on yksinkertaisin tapa hoitaa uniapneaa ja sen oireita. Myös ­liikunta vähentää hengityskatkoksia.

– Joka toinen potilas toipuu uniapneasta, jos ylipainoa saa karistettua riittävästi tarpeeksi ajoissa, Bachour muistuttaa.

Saaresrannan mukaan jo viiden prosentin painonpudotus voi auttaa kuorsaamisen loppumiseen. Elintapamuutos kannattaa tehdä ennen uniapnean kehittymistä. Jos sairaus muhii pitkään hoitamattomana, riskinä on nielun kudosten venyminen ja löystyminen. Pysyvien kudosmuutosten jälkeen uniapnea ei enää parane.

Unenpuutteen aiheuttama lisääntynyt ruokahalu ja väsymys hankaloittavat elintapamuutosta. Lihavuusleikkaus saattaa auttaa, jos kyseessä on vaikea ylipaino.

– Olen huolissani nuorten uniapnean lisääntymisestä. Ylipainoon pitäisi kiinnittää huomiota päiväkoti-iästä lähtien, Saaresranta sanoo.

Vaikka uniapnea on yleisin 40–65-vuotiailla, yhä useampi pari–kolmikymppinen sairastuu siihen.

Kolmasosalla obstruktiivista uniapneaa sairastavista ei ole ylipainoa. Jos uniapnea johtuu alakasvojen rakenteesta, sairauteen ei pysty itse vaikuttamaan.

Lievään uniapneaan voi auttaa nukkumisasennon vaihtaminen. Selällään nukkuminen lisää uni­apneaa, joten kuorsaajan kannattaa kääntyä vaaka-asennosta kyljelleen.

Vanha kikka estää selälläännukkumista on ommella tennispallo yöpuvun selustaan.

Tunnetun muusikon kuolema herätti

Kun julkisuudessa kerrottiin, että aortan repeytymään kuollut muusikko Olli Lindholm sairasti uniapneaa, uniapnean takia hoitoon hakeutuvien potilaiden määrä kasvoi 30–40 prosenttia.

– Hoitamaton uniapnea jopa kuusinkertaistaa riskin kuolla sydän- ja verisuonitautiin, Bachour sanoo.

Verisuonet ovat lujilla hengityskatkoksista johtuvan hapenpuutteen vuoksi. Siksi sairaus nostaa kohonneen verenpaineen ja sydän- ja aivoinfarktien riskiä.

Sydämen vajaatoiminnalla ja tyypin 2 diabeteksella on myös yhteys uniapneaan, mutta varmasti ei tiedetä, miten. Myös oireilevalla astmalla ja uniapnealla voi olla yhteyttä toisiinsa.

Uniapnea huonontaa unenlaatua voimakkaasti, mikä aiheuttaa päiväväsymystä ja nukahtelua, tapaturmariskin lisääntymistä, mielialan laskua sekä keskittymiskyvyn ja muistin ongelmia. Lisäksi sairaus heikentää usein libidoa ja seksuaalista kyvykkyyttä.

– Koettu väsymys lisääntyy vain kolme, neljä päivää. Sen jälkeen tunne pysyy samanlaisena, eikä ihminen huomaa, miten väsynyt todellisuudessa on. Univajeen seuraukset lisääntyvät silti hurjasti, Saaresranta muistuttaa.

Moni kammoaa apulaitetta

Uniapnea todetaan yleensä yöpolygrafia-laitteella kotona. Lähetteen tutkimukseen kirjoittaa lääkäri, ja laitteen saa kotiin yhdeksi yöksi. Laitteen neljä anturia mittaavat ihmisen nukkuessa kuorsausääntä, ilmavirtausta, veren happipitoisuutta ja asentoa. Anturit kiinnitetään nenän alle, kaulalle, sormeen ja kylkeen.

Elintapojen lisäksi sairautta hoidetaan apuvälineillä. Mikäli uniapnea johtuu selällä nukkumisesta, yöpuvun taakse kiinnitettävä tennispallo tai uniapneavyö voivat estää nukkumisen selällään.

Lievään sairauteen saattaa saada apua uniapneakiskosta. Se vetää nukkuessa alaleukaa eteenpäin. Silloin kieli ei tuki hengitysteitä ja hengitys kulkee entistä paremmin.

Aikuisilla uniapneapotilailla tehokkain hoito on se, jota moni kammoaa: öisin käytettävä CPAP- eli ylipainehoitolaite. Kirjainyhdistelmä tulee englanninkielisistä sanoista continuous positive airway pressure. Kasvoille asetetaan yön ajaksi maski. Laite työntää sen kautta hengitysteihin ilmaa pitäen ne auki.

APAP-laitteen nimi tulee sanoista automatic ­positive airway pressure. Väline on muuten samankaltainen kuin CPAP-laite, mutta sen paine mukautuu automaattisesti potilaan hengitykseen.

Laitteita pitää käyttää vähintään neljä tuntia yössä, jotta ne auttavat. Parasta olisi kuitenkin käyttää koko yö.

Laitteet eivät paranna uniapneaa vaan auttavat oireisiin. Kolmasosa potilaista ei kuitenkaan sopeudu laitehoitoon eikä siksi saa siitä apua.

Uniapneamaskeja on erilaisia. Nenämaskit ovat yleisimpiä. Koko kasvojen maskeja annetaan potilaille, jotka eivät voi hengittää nenän kautta.

Hoito parantaa elämänlaatua

Moni tuntee häpeää, kun ei pysty nukkumaan ilman laitetta. Myös kumppanin reaktio jännittää.

– Ylipainelaite on apuväline, jonka muutkin näkevät. Sitä ei voi piilottaa, Bachour sanoo.

Häpeää voi helpottaa tieto sairauden yleisyydestä: moni nukkuu ylipainehoitolaitteen avulla. Pelkästään Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä on CPAP- ja APAP-laitteita seurannassa noin ­12 000. Vuosittain laitteen saa Helsingissä noin 1500 uutta potilasta.

Uniapnean hoidosta on monenlaista hyötyä. Väsymys vähenee, muisti paranee, mieliala kohoaa ja keskittymiskyky paranee. Silloin työt alkavat sujua, vapaa-ajalla jaksaa tehdä haluamiaan asioita, puolison unenlaatu paranee ja seksielämäkin virkistyy.

Uniapnean oireet kannattaa ottaa vakavasti

1. Kuorsaus on aina merkki siitä, että ylähengitystiet eivät ole vapaat. Silloin hengitys ei kulje unen aikana normaalisti, vaan hengitystiet ovat ahtautuneet. Jos kuorsaat säännöllisesti, kuorsauksen syy kannattaa selvittää.

2. Hengen haukkominen yöllä. Heräät yöllä toistuvasti tukehtumisen tunteeseen tai siihen, että hengitys kulkee vaivalloisesti. Naisille on miehiä yleisempää, että hengitys ei katkea kokonaan vaan ainoastaan ahtautuu.

3. Päiväväsymys ei ole normaalia ilman syytä. Uni­apnea heikentää unenlaatua, ja sen selvin merkki voikin olla jatkuva väsymys, joka ei lähde nukkumalla.

Huomaa, että väsymys ei aina tarkoita uneliaisuutta. Väsymyksen oireita ovat myös uupumus, saamattomuus ja tunne, että mikään ei oikein huvita.

4. Yölliset vessakäynnit. Virtsantuotanto laskee, kun ihminen nukkuu hyvin. Mikäli yöllä joutuu ravaamaan vessassa ja virtsaa tulee runsaasti eli enemmän kuin puoli litraa, kyse voi olla uni­apneasta.

Silloin unenlaatu on heikko, joten virtsaakin syntyy. Syyllinen saattaa olla myös eturauhasongelma tai diabetes.

5. Yöhikoilu voi kertoa uniapneasta. Se aiheuttaa elimistölle stressiä, ja hikoilu kielii siitä. Se voi olla myös vaihdevuosien oire.

6. Öinen heräily ja levottomat yöt. Uniapneassa ihminen havahtuu säännöllisesti hengityskatkoksiin. Näitä havahtumisia ei välttämättä kuitenkaan aamulla muista.

Naisilla uniapneaan liittyy useammin uniongelmia kuin miehillä eli öisten heräämisten jälkeen on vaikea nukahtaa uudelleen. Nukahtamisvaikeudet nukkumaan mennessä eivät ole uniapnean oire.

7. Aamupäänsärky. Mikäli päätä särkee aamuisin toistuvasti ilman, että takana on iloinen ilta, säryn syynä voi olla uniapnea.

Aamupäänsäryn epäillään johtuvan siitä, että uniapnea aiheuttaa aivoissa korkean hiilidioksidipitoisuuden, joka laajentaa verisuonia.

8. Keskittymisvaikeudet ja muistin pätkiminen eivät välttämättä johdu stressistä. Uniapnea heikentää keskittymiskykyä ja muistia, koska uni­apneetikko elää jatkuvassa univajeessa. Väsyneenä aivot eivät toimi yhtä tehokkaasti kuin levänneinä.

9. Ärtyneisyys ja mielialan heittely saattavat johtua hormoniheilahtelujen sijaan uniapnean aiheuttamasta väsymyksestä. Väsyneenä kaikki tuntuu pahemmalta ja maailma kaatuu helposti päälle. Myös heikentynyt seksuaalinen halukkuus voi kertoa uniapnean aiheuttamasta unenpuutteesta.

Laitehoito estää kuolemia

Minna Myllylä selvitti viime syksynä Turun yliopistossa julkaistussa väitöskirjassaan CPAP-laitehoidon vaikutusta uniapneaa sairastavien kuolemaan johtaviin sydänkohtauksiin. Kun CPAP-laitetta käytettiin yli kuusi tuntia yössä, kuolemia tapahtui merkittävästi vähemmän.

Turun yliopistollisessa keskussairaalassa tutkittiin myös, kuinka monta uniapneapotilasta pitää hoitaa, jotta yksi sydänperäinen kuolema estyisi. Luku on 18 eli hyvin pieni moniin muihin sairauksiin verrattuna. Hoito auttaa uniapneaan ja vähentää vakavien sairauksien riskiä.

Uniapnean yhteyttä saunomiseen ja avantouintiin on myös arvuuteltu.

– En ole kuullut asiasta tutkimustuloksia, enkä näe perusteita sille, että uniapnea pahenisi saunan tai avantouinnin takia. Kylmässä uiminen voi altistaa nenän tukkoisuudelle ja siten lisätä kuorsausta, osastonylilääkäri Adel Bachour sanoo.

Kommentoi »