Nokkonen on villiyrttien kuningatar. Se sisältää muun muassa rautaa, jodia, magnesiumia, seleeniä, sinkkiä, C-vitamiinia ja folaattia.
Nokkosen siementen on havaittu auttavan uupumukseen ja stressiin, josta moni kärsii nykyisin.
– Nokkonen on lisäksi antibakteerinen kasvi, joten se hoitaa virtsatieongelmia, kertoo Virpi Raipala-Cormier, agronomi ja Frantsilan Luomuyrttitilan perustaja.
Perinteisessä kiinalaisessa lääketieteessä sanotaan, että munuaiset tuovat iholle veren ja saavat sen hehkumaan. Ne ovat sekä fyysisen että psyykkisen olemuksen vahvistajat.
– Nokkonen vahvistaa munuaisia, mikä puolestaan auttaa hiuksia ja luustoa voimaan hyvin, Raipala-Cormier sanoo.
Nokkosessa onkin paljon luita tukevaa kalsiumia, ja se on hyvin imeytyvässä muodossa. Jos ei halua käyttää maitotuotteita, nokkosta kannattaa lisätä ruokavalioon viimeistään vaihdevuosien aikaan.
Nokkosesta on moneksi
Tämän superkasvin sisältämä magnesium taas auttaa kuukautiskramppeihin ja lihaskipuihin.
– Nokkosen C-vitamiini puolestaan on tärkeä antioksidantti, joka auttaa kehoa puhdistumaan ja ehkäisee solujen ennenaikaista vanhenemista, Raipala-Cormier sanoo.
C-vitamiinia tarvitaan myös ihon tukikudoksen kollageenin muodostumiseen. Näin se auttaa pitämään ihon kimmoisana ja sileänä.
Nokkosessa on myös E-vitamiinia, joka on naiselle äärettömän tärkeä antioksidantti. Se elvyttää hormonaalista toimintaa ja hidastaa vanhenemista.
Nokkosta kannattaa syödä mahdollisimman usein ja kerätä puhtailta paikoilta. Parhaita ovat nuoret kasvit. Siitä voi tehdä keittoa, lettuja, muhennosta tai sekoittaa smoothieen.
Kehon poliisivoimat apuun
Naisen keholle tekevät hyvää myös siankärsämö ja kehäkukka.
Siankärsämö on antibakteerinen kasvi, joka nostaa vastustuskykyä, auttaa ruoansulatusvaivoihin, vahvistaa vaihdevuosissa ja helpottaa kuukautiskipuja sekä hiivatulehduksia.
–Siankärsämö on kuin kehon poliisivoimat, jota pidetään suomalaisessa kansanlääkinnässä tärkeimpänä kasvina.
Siankärsämön lehdissä on runsaasti magnesiumia ja mangaania, jotka ovat tärkeitä muun muassa sydämen toiminnalle. Niitä voi käyttää myös mausteena ja smoothiessa. Siankärsämön kukista ja kukkivista latvuksista voi valmistaa esimerkiksi yrttiteetä.
Kehäkukka on paljon käytetty kasvi.
–Se sisältää valtavasti karotenoideja eli A-vitamiinin esiastetta. Se uudistaa ja korjaa ihoa. Sitä käytetään runsaasti ihon- ja kauneudenhoitotuotteissa muun muassa after sun -tuotteissa, Raipala-Cormier sanoo.
Kehäkukalla on paljon muitakin hyviä vaikutuksia. Sitä on käytetty kehon puhdistamiseen, rintakasvainten ennaltaehkäisyyn ja hoitoon, emättimen hiivaongelmiin sekä suonikohjuihin.
Kehäkukan kukkia voi lisätä tuoreena tai kuivattuina erilaisiin ruokiin antamaan väriä.
Muista myös nämä hyvät rohdot
Poimulehti oli ennen vanhaan naisten rohto, jonka germaanit pyhittivät rakkauden ja hedelmällisyyden jumalattarelle Freijalle. Vanhassa mytologiassa piilee totuuden siemen, sillä poimulehti auttaa moniin naisten vaivoihin. Se supistaa limakalvoja, estää tulehduksia, parantaa haavoja ja tyrehdyttää verenvuotoa. Siitä voikin saada apua kuukautiskipuihin ja vaihdevuosivaivoihin. Poimulehteä käytetään yrttiteenä ja -uutteina.
Kauranverso sisältää aveniinia, joka elvyttää hermostoa. Se voi tyynnyttää stressaavina aikoina, helpottaa uupumusta ja auttaa nukkumaan. Kauranversoa nautitaan uutteena.
Kamomilla laukaisee kuukautiskramppeja, auttaa suolistokouristuksiin ja rauhoittaa mieltä ja ihoa. Se haudutetaan teeksi tai käytetään uutteena.
Sitruunamelissa kohottaa mielialaa ja auttaa vaihdevuosien ja PMS-oireiden ärtyisyyteen ja hermostuneisuuteen. Se rauhoittaa vatsaa ja auttaa nukahtamaan. Sopii erityisesti jälkiruokiin.
Salvia vähentää vaihdevuosien kuumia aaltoja yrttiteenä ja -uutteina. Salviaa käytetään mausteena lähinnä rasvaisissa ruoissa.
Asiantuntija: Virpi Raipala-Cormier on agronomi ja Frantsilan Luomuyrttitilan perustaja. Hän tekee kutsumustyötään kasvien, luonnon ja puutarhan parissa. Ne ovat myös hänen harrastuksensa. Lisäksi hän retkeilee kansallispuistoissa, entisöi huonekaluja, joogaa, meditoi ja maalaa.
Juttu on julkaistu Voi hyvin -lehdessä 5/2020.
