Mitä tehdä, kun läheinen vie voimat kadehtimalla ja valittamalla? Näin tunnistat ja torjut energiavarkaan

Uuvuttaa, sillä olen viettänyt useita tunteja ystävän seurassa. Hän puhuu lähinnä itsestään, ja muista ihmisistä hänellä on kärkkäitä, negatiivisia kommentteja. Ystävä kertoo ongelmistaan dramaattisesti. Elämässä hän huomaa epäkohdat ja vaikeudet.

Lyhyeksi tarkoitettu kahvihetki tai puhelu venyy ja venyy, ja sen lopuksi tunnen suurta voimattomuutta ja väsymystä.

Energiasyöpöt ihmiset imevät toisen kuiviin monin eri tavoin. Ystävyyssuhteessa tilanne on molempien ongelma, sillä vuorovaikutuksesta tulee epäluontevaa.

Psykoterapeutti Erja Kemilä jakaa energiasyöpöt kahteen ryhmään: niihin, jotka imevät energian ja uuvuttavat, sekä niihin, jotka latistavat toisen energiaa ja halvaannuttavat.

– Heitä yhdistää se, että he eivät halua tai kykene vastavuoroiseen, tasa-arvoiseen ja toista kunnioittavaan suhteeseen. Toinen ihminen on heille väline.

Kun ihminen puhuu koko ajan kuuntelematta muita, se aiheuttaa ongelmia työelämässä. Työhyvinvointiin erikoistunut Kemilä käyttää heistä termiä puhumo, joka on alkujaan johtajuuskouluttaja John B. Kotterin kuvaus. Yhteistyö puhumon kanssa voi olla erittäin uuvuttavaa.

– Puhumo on ihminen, joka puhuu kaiken aikaa, yleensä suurella ja hiukan ahdistussävyisellä äänellä. Hän puhuu ympäripyöreästi, eikä puhe ole vuorovaikutteista kuulijoiden kanssa, Erja Kemilä sanoo.

Puhumo on rajaton ihminen, ja yksi keino suojella itseään häntä vastaan on tarjota hänelle rajat. Voi sanoa heti hänet tavatessaan esimerkiksi, että minulla on aikaa vain viisi minuuttia.

– Hänet voi myös keskeyttää. Tai pysäyttää jonkun lausahduksen äärelle sanomalla, että tuo mitä sanoit on tärkeä asia, keskityttäisiinkö siihen.

Asian voi myös ottaa suoraan puheeksi puhumon kanssa. Osa heistä kärsii tilanteesta myös itse.

– Puhumon kanssa saattaa olla mahdollista sopia menettelytavoista, esimerkiksi jostakin merkistä silloin, kun puhe ottaa häiritsevästi vallan.

Tapa voi olla keino suojata omaa epävarmuutta. Taustalla voi olla muitakin psyykkisiä ongelmia, mutta niitä ei tarvitse eikä voida hoitaa työpaikalla.

– Työelämässä käytöksen syitä ei tarvitse aina ymmärtää. Tärkeintä on luoda ja ylläpitää edellytyksiä, joissa työ voidaan tehdä ilman uuvuttavia haittatekijöitä.

Eräs energiavarkaan alalaji on elämään kielteisesti suhtautuvat ihmiset. Kemilä kutsuu tällaisia ihmisiä jarruttajiksi.

– Jarruttaja sanoo kaikkeen, että ei kannata. Hän jarruttelee muutoksia ja kehittymistä, ampuu alas ideat ja toisen suunnitelmat. Hän elää jatkuvassa vastarinnassa ja merkitysten vähättelyssä.

Jarruttajalta voi pyytää perusteluja kielteiseen kantaan. Negatiivisiin perusteluihin voi sanoa, että on itse eri mieltä tai kokee asian eri tavalla.

Kielteisistä ihmisistä tulee helposti ilmapiirin myrkyttäjiä, koska he puhuvat pahaa toisista selän takana. Pahanilmanlintu kertoo mielellään huonoja uutisia, jotka koskevat juuri sinua tai juuri tätä työyhteisöä.

– Nämä ihmiset opitaan tunnistamaan työpaikalla tai harrastuspiireissä. Heidän seurassaan muut jäykistyvät, eikä energia enää kierrä vapaasti. Paras tapa suhtautua on olla lähtemättä heidän juttuunsa mukaan.

Pahanpuhujalle voi sanoa jotakin myönteistä puheena olevasta ihmisestä.

– Tai voi sanoa, että otankin tämän asian puheeksi hänen kanssaan, koska en ole huomannut tuollaista. Yleensä pahanpuhuja silloin lopettaa.

Sairauksistaan jatkuvasti valittavat ihmiset uuvuttavat. Heille voi Kemilän mielestä sanoa, että olisi hyvä mennä lääkäriin.

– He ovat usein itsekin ahdistuneita tilanteestaan. Ei pidä mitätöidä huolta, vaan sanoa mieluummin, että tuo on varmasti raskasta sinulle.

Jos haluaa olla terapeuttinen, voi kokeilla käsittely- keinoa eli pohtia yhdessä valittajan kanssa, mikä on pahinta, mitä nyt voi tapahtua. Näin pyritään pääsemään huolten ytimeen.

Jos toisen surkuttelulle ei tule loppua, omaa väsymystä voi torjua kertomalla, että ei jaksa juuri sillä hetkellä kuunnella enempää.

Myös muistisairaat ihmiset vievät paljon energiaa ja saattavat uuvuttaa läheisiään.

– Viisainta on hyväksyä tilanne ja se, että välillä väsyttää. Jos asiaan pystyy suhtautumaan lempeällä huumorilla, aina parempi.

Kemilän mukaan voi myös yrittää asennoitua siten, että muistisairaan kanssa voi oppia itsekuria, läsnäoloa ja kärsivällisyyttä.

Kateellinen ihminen puolestaan saattaa olla hyvin ilkeä mitätöidessään kadehtimansa ihmisen arvoa. Hän iskee heikkoon kohtaan.

On hyvä oppia tunnistamaan ja käsittelemään itseen kohdistuva kateus, jotta se ei jarruta ja halvaannuta omaa elämää. Yksi suoja on olla tietoinen omista heikkouksistaan ja hyväksyä ne.

– Vapauttavin keino on olla empaattinen kateellista kohtaan.

Kaikkein pahin kadehtija on Kemilän mukaan narsistisesti häiriöinen ihminen. Tällaisen ihmisen seurassa tulee tukahduttava olo. Kun kohtaaminen on ohi, oma olo on nujertunut. Narsisti on itsekeskeinen eikä arvosta toista, vaan kadehtii toisen hyviä ominaisuuksia, hyvää oloa ja onnistumista.

On onneksi keinoja, jotka voimme ottaa avuksi energiasyöpön kanssa. Yksi niistä on ennakoiva valmistautuminen.

– Itse käytän apuna uteliaisuutta. Valmistaudun kohtaamiseen ajatuksella, että minäpä seuraan suurella mielenkiinnolla ja kuuntelen, mitä sanottavaa hänellä tällä kertaa on, mistä hän valittaa, mitä hän kritisoi, Erja Kemilä kertoo.

Vaihtoehtoinen näkökulma yleensä auttaa. Hankalaakin käytöstä voi tarkastella eri näkökulmista.

Kun kuuntelija oppii toisenlaisen tavan suhtautua, joskus myös energiavaras alkaa muuttua, sillä hän menettää aseita. Kuuntelijakaan ei reagoi niin tunnevaltaisesti.

Tärkeintä on löytää rajat kuormittavien ihmisten kanssa. Yksi keino on säädellä heidän kanssaan viettämäämme aikaa tai kontaktien määrää.

Keinona voi käyttää myös fyysisen etäisyyden ottamista. Jos ollaan samassa tilassa, voi istua vähän kauemmaksi tai sivuttain niin, ettei toisen energia tule suoraan kohti. Kun hyväksyy energiasyöpön sellaisena kuin hän on, se vähentää omaa pahaa oloa.

Usein ystävyyteen kuuluu toisen ongelmien kuunteleminen. Jos toisen käytös tai murheet alkavat kuormittaa, tilanne on hyvä pysäyttää. Voi pohtia, onko suhde riittävästi vuorovaikutteinen ja uhrautuuko itse liikaa.

– Herkät ihmiset näkevät helpommin toisen piinan ja ovat siksi alttiita joutumaan näihin tilanteisiin, sanoo Erja Kemilä.

Meillä on oikeus puolustaa omia voimavarojamme kaikissa ihmissuhteissa. Ylipäänsä hyvä keino suhtautua energiavarkaaseen on ottaa asia suoraan puheeksi. Se on samalla keino yrittää muuttaa häntä. Suositeltava tapa on edetä kysymyksin.

– Kielteiselle henkilölle voi sanoa, että minulle on kertynyt tällaisia havaintoja, oletko itse tietoinen asiasta ja siitä, että olet usein kielteinen. Voi myös harkita suoraa kysymistä, miksi tämä on niin kielteinen.

Itsetuntemus auttaa

Miten välttää olemasta itse energiavaras? Siinä auttaa hyvä itsetuntemus.

– Mitä herkempi ihminen, sitä tarkemmin aistii, jos toinen ei ole tyytyväinen vuorovaikutuksessa. Jos aistii tyytymättömyyttä, voi kysyä, miten toinen kokee tilanteen. Jos on tarve pyytää apua tai haluaa kuuntelijaa, kannattaa kysyä milloin toiselle sopii, myös puolisolta. Ei kukaan voi olla aina valmis toista varten.

On myös hyvä huolehtia siitä, että oman elämän asiat ovat järjestyksessä, eikä ole esimerkiksi jatkuva huoltenkantaja. Tunneongelmiin voi hakea myös ulkopuolista apua.

Jos itsellä on taipumusta puhua liikaa, sen voi kertoa kuulijalle ja pyytää toista tarvittaessa keskeyttämään. Aina on hyvä olla varovainen siinä, mitä ja miten kertoo omasta elämästään.

Hyvää vuorovaikutusta on kunnioittaa toista ihmisenä sekä osoittaa olevansa kiinnostunut hänen asiastaan.

– Voimme pyrkiä huomioimaan toisemme ihmisinä, vaikka emme pitäisi kaikista.