Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa – vai kapsahtaako? Kumpi vie sinua pidemmälle: heikkouksiesi korjaaminen vai vahvuuksiesi hyödyntäminen?
Saatat ajatella, että vahvuuksia ei voi tunnistaa ennen kuin on voittanut omat heikkoutensa, mutta näin ei tarvitse olla.
Ihmisluonnolle on tyypillistä keskittyä kielteiseen. Mietimme enemmän mahdollista epäonnistumista kuin onnistumista. On tutkittu, että ihmisaivoissa saattaa syntyä päivittäin jopa 70 000 ajatusta.
Päässämme pyörii jatkuvasti melkoinen ajatusmylly. Suurin osa ajatuksistamme on kuitenkin lähtökohtaisesti kielteisiä. Psykologit puhuvat negatiivisuusharhasta, josta käytetään englanninkielistä nimitystä negativity bias.
Sen mukaan ihminen fokusoi luontaisesti mahdollisiin uhkiin ja huoliin. Kiinnitämme enemmän huomiotamme pahaan kuin hyvään ja yliarvioimme ikävien asioiden todennäköisyyttä.
Kyse on aivojen kehityksellisestä ominaisuudesta. Näemme ensimmäisenä virheet, tosin vääristyneesti, mihin viittaa myös englannin kielen sana bias.
”Eloonjäämisen ja evoluution kannalta tämä on ollut tärkeää, mutta se tuskin palvelee enää tämän päivän ihmistä”, toteaa psykologi ja valmentaja Satu Pihlaja.
Mikäli emme tiedosta ajatuksiamme ja pyri muuttamaan niitä myönteisemmiksi, mielessämme majailee yhä tuo kivikauden luolaihminen.
Keskity vahvuuksiin heikkouksien sijaan
Mitä jos alkaisimme keskittyä rohkeasti heikkouksiemme sijaan vahvuuksiimme? Positiivinen psykologia kannustaa tähän ja kertoo, mitä hyötyä siitä on. Itseä pienentävä vaatimattomuus kun ei kaunista meistä ketään.
Vahvuuksien kautta pystyy toteuttamaan aidosti itseään. Kun on omassa elementissään, voi paremmin ja arvostaa enemmän itseä ja sitä kautta myös muita.
Pihlaja korostaa, että vahvuuksien tunnistaminen mahdollistaa myös sen, että niitä pääsee edelleen kehittämään. Näin voi helpommin luoda omannäköistä elämää eli saavuttaa helpommin tavoitteensa tai toteuttaa unelmiaan.
”On tutkittu, että esimerkiksi työelämässä parhaiten menestyvät kehittävät itseään panostamalla vahvuuksiinsa.”
Vahvuuksia ja heikkouksia on tutkittu tieteellisesti. Pihlaja kertoo kirjassaan Aikaansaamisen taika – Näin johdat itseäsi eräästä amerikkalaistutkimuksesta. Siinä kahta keilajoukkuetta valmennettiin siten, että toisessa joukkueessa keskityttiin heikkouksien parantamiseen, toisessa vahvuuksien edistämiseen. Se joukkue, jossa keskityttiin voimavaroihin, menestyi huomattavasti paremmin.
”Tämä on hyvä esimerkki siitä, miksi jokaisen kannattaa oppia tunnistamaan omat luonteenvahvuutensa”, Pihlaja korostaa.
Mitä luonteenvahvuudet sitten ovat?
Ne ovat luonteenpiirteitä ja psykologisia ominaisuuksia, jotka tuovat meidän parhaat puolemme esiin. Ne ovat myös kykyjä, joissa olemme luonnostaan hyviä ja jotka herättävät muissa ihmisissä arvostusta.
Haasteiden ja vaikeuksien keskellä omien kykyjen hyödyntäminen auttaa meitä selviytymään.
”Toisaalta niiden ilmentäminen tuo hyvää mieltä ja onnistumisen kokemuksia. Kun ihminen pääsee loistamaan jossakin asiassa tai tilanteessa, voi varmuudella tietää hänen olevan vahvuuksiensa äärellä.”
Jokaisella on vahvuuksia. Pihlaja toteaa, ettei voisi keksiä ketään, jolla niitä ei olisi. Yhden vahvuus voi esimerkiksi olla muiden kannustaminen tai ilon tuominen huumorin avulla, kun taas toinen on parhaimmillaan päästessään johtamaan.
Kaikilla meillä on useampia vahvuuksia, tosin useimmiten jotkut niistä korostuvat toisia enemmän riippuen tilanteesta.
Vahvuudet auttavat meitä kohti elämää, jossa olemme omimmillamme ja parhaimmillamme. Lisäksi omien vahvuuksien sisäistäminen rauhoittaa huonoa omaatuntoa siitä, että ei ole, eikä tarvitse ollakaan, kaikessa hyvä.
”Kun selvittää, mitkä eivät ole omia vahvuuksia, voi päästää irti vertailusta muihin ja siitä, että pitäisi olla toisenlainen. Uskaltaa antaa itselle luvan rakentaa omien vahvuuksien varaan.”
Vahvuuksista on hyötyä erityisesti muutostilanteissa
Psykologia tunnistaa erilaisia luonteenvahvuusteorioita. Yksi tunnetuimmista on amerikkalaisen positiivisen psykologian tutkijan Martin Seligmanin teoria. Sen mukaan luonteenvahvuuksia on 24.
Näitä ovat luovuus, uteliaisuus, kriittinen ajattelu ja arvostelukyky, oppimisen halu, viisaus, rohkeus, sisukkuus, rehellisyys, energisyys, rakkaus, myötätunto ja avuliaisuus, sosiaalinen älykkyys, ryhmätyökyky ja lojaalisuus, reiluus, johtamistaito, anteeksiantokyky ja armollisuus, vaatimattomuus ja nöyryys, käytännöllinen viisaus, itsekuri, kauneuden ja erinomaisuuden arvostus, kiitollisuus, optimismi, huumorintaju sekä uskonnollisuus ja hengellisyys.
”Moni voi kokea, että useampi listan kyvyistä kuvaa itseä. Usein muutamat ominaisuudet kuitenkin korostuvat ihmisessä ylitse muiden. Juuri nämä ovat hänen luonteenvahvuuksiaan”, Pihlaja sanoo.
Omien vahvuuksien kartoittaminen on hyödyllistä etenkin muutostilanteissa. Jos miettii alanvaihtoa, uutta työ- tai opiskelupaikkaa tai elämäntaparemonttia, kannattaa porautua omiin vahvuuksiin.
Ne toimivat hyvinä osviittoina siihen, mihin on hyvä suunnata ja miten.
Pihlaja antaa esimerkin. Onnistuneeseen elämäntapamuutokseen liitetään tavallisesti kurinalaisuus. Se on kuitenkin ominaisuus, jota kaikilla ei ole. Tämän vuoksi terveellisen elämän toteuttaminen itsekurin avulla ei onnistu läheskään kaikilta.
Jos omiin voimavaroihin kuuluu kuitenkin vaikkapa uuden oppimisen halu, uteliaisuus tai sosiaalisuus, niitä voi hyödyntää omalla tavalla.
”Esimerkiksi voi ottaa selvää terveelli- sestä ravinnosta ja suunnitella itselleen sopivan ruokavalion, hankkia personal trainerin tai perustaa ystävistä tukiringin WhatsAppiin”, Pihlaja neuvoo.
Pääsetkö sinä käyttämään vahvuuksiasi töissä?
Erityisen tärkeitä vahvuuksien tunnistaminen ja käyttöönotto ovat silloin, kun miettii työhön liittyviä muutoksia. Tavoite- ja uravalmentaja Anna Rossi kertoo, miksi.
”Jos tuntuu, ettei töissä ollessaan kuulu sinne tai ole oikeassa paikassa, kannattaa kysyä itseltään: pääsenkö käyttämään siellä vahvuuksiani?”
Kielteinen vastaus voi paljastaa yhden syyn siihen, miksi ei viihdy töissä tai miksi kokee, että ehkä olisi hyvä tehdä uusia urasuunnitelmia.
Jos omaa työtä ei ole mahdollista muokata sellaiseksi, missä omat kyvyt saisi käyttöön, tai työ osoittautuu muuten vääränlaiseksi, Rossi rohkaisee pohtimaan, mikä sitten olisi itselle sopivaa työtä.
Omien vahvuuksien tunnistamisen jälkeen on hyvä miettiä, mitä niistä haluaisi päästä käyttämään uudessa työssä.
Sitä seuraava kysymys on, mikä olisi sellainen työtehtävä, jossa näitä kykyjä tarvitaan ja miten niitä pystyy kyseisessä työssä konkreettisesti hyödyntämään.
”Tätä kautta voi tunnistaa itselle mahdollisimman innostavan ja mielekkään työn. Ja parhaimmassa tapauksessa omien vahvuuksien tunnistaminen voi auttaa löytämään jopa oman unelmatyön, josta on haaveillut.”
Miten omia vahvuuksia voi sitten oppia tunnistamaan? Rossi ja Pihlaja kertovat, että sitä varten on olemassa erityyppisiä testejä. Niitä ovat esimerkiksi VIA-luonteenvahvuustesti ja Joharin ikkuna, jotka voi käydä tekemässä netissä.
”Testit voivat olla hyödyksi silloin, kun niitä käytetään pohjana reflektoiville keskusteluille esimerkiksi valmentajan, työnohjaajan tai jonkun muun ammattilaisen kanssa”, Rossi kuvaa.
Pihlaja jatkaa, että voi myös laatia listan kaikista työpaikoista, harrastuksista ja vastuutehtävistä, joita itsellä on ollut. Hän opastaa:
”Kirjoita jokaisen kohdalle kolme vahvuuttasi, joita olet tehtävässä käyttänyt. Vertaile lopuksi listaa. Asiat, jotka toistuvat, ovat sinun luonteenvahvuuksiasi.”
Usein saattaa silti olla vaikea tunnistaa kykynsä. Tällöin voi olla hyödyllistä kysyä joltain läheiseltä, miten hän näkee asian.
”Pystyt todennäköisesti melko nopeasti luettelemaan esimerkiksi parhaan ystäväsi vahvuudet, vaikka et osaisikaan nimetä omiasi. Vastaavasti myös hän näkee sinun parhaat ominaisuutesi”, Pihlaja sanoo.
Usein myös ihailemissamme ihmisissä saattaa yllättäen olla samanlaisia piirteitä kuin itsessämme. Ne on usein vain helpompi nähdä toisessa.
Älä vertaa omia vahvuuksiasi toisten vahvuuksiin
On silti tärkeää olla vertailematta ja arvottamatta omia vahvuuksia suhteessa toisiin. Omien positiivisten ominaisuuksien vähättely on itsensä vähättelyä.
Vahvat puolemme ovat ainutlaatuisia ja arvokkaita juuri meille itsellemme.
Voit pyytää viittä ihmistä nimeämään viisi asiaa, jotka he kokevat sinun vahvuuksiksesi. Olisi hyvä, jos henkilöt olisivat sekä työstä että yksityiselämästä. Heitä voivat olla esimerkiksi puolisosi, lapsesi, ystäväsi, työparisi ja esimiehesi.
”Lähipiirisi osaa myös kertoa, miten ilmennät vahvuuksiasi. Voit vastavuoroisesti antaa heille palautetta siitä, millaisia vahvoja piirteitä sinä näet heissä.”
Työhön liittyviä voimavaroja voit puolestaan kartoittaa miettimällä työhaasteita ja niistä selviytymistä. Voit pohtia, mitkä ominaisuudet ovat auttaneet tiukoista tilanteista selviytymisessä. Tai vastaavasti, mitkä ominaisuudet ovat korostuneet silloin, kun olet onnistunut jossakin projektissa tai tehtävässä.
”Työpaikalla kannattaa kysyä muilta, missä ja miten he näkevät vahvuuksiesi tulevan erityisesti esiin”, Rossi vinkkaa.
Pihlaja antaa vielä kysymyspatteriston, jota voi halutessaan hyödyntää:
Missä olit hyvä jo lapsena? Sujuiko sinulla koulussa parhaiten ryhmässä toimiminen, uusien asioiden oppiminen vai kenties riitojen sovittelu?
Milloin tunnet olevasi eniten oma itsesi? Mitkä asiat sujuvat sinulta hyvin luonnostaan, ilman suurta ponnistelua?
Millaisia asioita tehdessäsi tunnet olosi innokkaaksi ja energiseksi?
Luonteenvahvuudet juontavat juurensa lapsuuteen. Pihlaja toteaa, että niiden kanssa synnytään, mutta niihin myös kasvetaan matkan varrella.
”Ihminen voi halutessaan kehittää vahvuuksiaan koko elämänsä ajan.”
Ajatellaan, että ihminen on jo syntyessään tietynlainen. Hänellä on tietty temperamentti, joka vaikuttaa siihen, millaisia vahvuuksia hänelle kehittyy.
On tärkeää tukea lapsen luontaisia vahvuuksia
Olennaisen tärkeää on, että lähipiiri arvostaa ja osaa tukea lasta hänen luontaisissa kyvyissään. Kannustamalla lasta hän omaksuu positiiviset ominaisuutensa osaksi persoonallisuuttaan.
Valitettavasti näin ei ole aina osattu toimia. Suomalaisten mielissä syntilistalle ovat kuuluneet tunnetusti itsekehu ja sen aiheuttama ylpistyminen.
”Onneksi ajat ovat muuttuneet. Tänä päivänä jo alakoulussa lapset nimeävät vahvuuksiaan”, Pihlaja iloitsee.
Rossi lisää, että oman osaamisen ja vahvuuksien esiin tuominen ovat luonteva osa tämän päivän työnhakua.
Vahvuuksiin liittyy myös toisten kannustaminen ja kiittäminen. Nostamalla muita tulee nostaneeksi itseä. Siitä syntyy positiivinen lumipalloefekti.
Sekä Pihlaja että Rossi kuvaavat tämän olevan yksi heidän työnsä parhaista puolista.
”Mitä enemmän asiakkaat onnistuvat, sitä enemmän koen onnistumista myös itse”, Rossi toteaa.
Pihlaja muistuttaa, että voimme kannustaa myös ihmisiä, joita emme henkilökohtaisesti tunne. Hän paljastaa kirjoittaneensa kirjeen pääministeri Sanna Marinille.
”Halusin antaa hänelle kannustavaa palautetta hänen työstään näinä haastavina aikoina.”
Kirjoittaessaan kirjettä Pihlaja huomasi listaavansa kirjeeseen erityisesti pääministerin vahvuuksia.
”Hän on esimerkki siitä, miten haastavassakin roolissa voi pärjätä keskittymällä tietoisesti heikkouksien sijaan vahvuuksiin. Se mihin keskittyy, lisääntyy.”
Näin tunnistat vahvuutesi
1. Listaa viisi asiaa, joissa olet hyvä. Jos tämä käy helposti, listaa viisi lisää. Listalta löytyy useita vahvuuksiasi.
2. Jos et heti tunnista asioita, joissa olet hyvä, mieti, millaisissa tilanteissa koet tyytyväisyyttä siihen, mitä olet tehnyt. Mitä vahvuuksiasi olet käyttänyt?
3. Pohdi, millaisia vastoinkäymisiä elämässäsi on ollut. Mitä ominaisuuksia olet tarvinnut selvitäksesi niistä?
4. Pyydä ystäviäsi, perheenjäseniäsi tai työkavereitasi kertomaan, mitä he pitävät vahvuuksinasi?
5. Jos sinulle on työtodistuksia tai olet saanut suositteluja, käy ne läpi. Löytyykö kuvauksista vahvuuksia?
Lähde: Anna Rossi
Satu Pihlaja
on psykologi, psykoterapeutti, valmentaja, kouluttaja ja tietokirjailija. Hän on koulutukseltaan psykologian maisteri, psykoterapian erikoispsykologi, psykoterapeutti ja LCF Life Coach.
Satu kouluttaa, valmentaa ja kirjoittaa itsensä johtamisen taidoista sekä virtuaalisesta kommunikaatiosta. Hän on julkaissut teokset Valinnan paikka – Näin teet parempia päätöksiä (Atena 2021), Aikaansaamisen taika – Työkirja (2019) sekä Aikaansaamisen taika – Näin johdat itseäsi (2018). Satu asuu Helsingissä ja harrastaa bändissä laulamista, luovaa kirjoittamista, liikuntaa ja joogaa.
Anna Rossi
on tavoite- ja uravalmentaja. Hän on uraohjauksen ammattilainen. Koulutukseltaan Anna on filosofian ja kasvatustieteen maisteri ja LCF Life Coach. Hän valmentaa yksilöitä ja ryhmiä sekä auttaa asiakkaitaan löytämään omannäköisen työn. Hän pitää myös Uusivisio-blogia.
Anna asuu perheineen Helsingissä ja harrastaa tanssia ja laulamista.
