Kauneus ja Terveys

Pystyt siihen! Jos elämänmuutos kutsuu tai pelottaa, esitä itsellesi nämä kysymykset

Pystyt siihen! Jos elämänmuutos kutsuu tai pelottaa, esitä itsellesi nämä kysymykset
Ota onni omiin käsiisi. Uskallus muutokseen syntyy, kun valmistaudut tulevaan huolellisesti ja muistat, että elämässä epäonnistuminen on myös sallittua.
Julkaistu: 17.9.2021

Jotain tarttis tehdä. Kauneus ja Terveys -lehden kyselyyn vastanneista peräti 97 prosenttia sanoo, että kaipaa muutosta.

Useimmat kirjoittivat tavoittelevansa merkityksellisempää elämää, parempaa itsetuntoa, hyvää oloa, henkistä vahvuutta, rohkeutta, energiaa, jaksamista, rennompaa suhtautumista, mielenrauhaa, kiitollisuutta… Siis onnellisempaa elämää. Toukokuussa tehtyyn kyselyyn tuli 152 vastausta.

Mutta millaisen muutoksen kautta onnellisuus löytyy? Auttaako uusi työ tai puoliso, laihduttaminen tai kuntoilu, uusi sohva tai koti, muutto maalle tai kesämökki?

Entä mistä löytyy rohkeus muutokseen, ja kuinka varmistaa, ettei sorru hätiköityihin päätöksiin? Vai ehkä elämä onkin hyvä juuri näin?

Jos muutos kutkuttaa, esitä itsellesi nämä seitsemän kysymystä.

1. Miksi haluat elämääsi muutosta?

Hyväkin arki voi tuntua tylsältä. Monella keski-ikäisellä on kohtuullinen työ, oma koti, ehkä puoliso ja lapsetkin, mutta silti olo on tyytymätön. Tässäkö tämä oli -ajatuksen edessä moni etsii syytä huonosta työpaikasta tai puolisosta, kodin sijainnista tai ylipainosta.

Eräs vastaaja pohtii, että hän on mielestään aika tasapainoinen ihminen, mutta jotain silti puuttuu.

– Joskus muutoshalun taustalla on vaihtelunhalu, tarve kokea jotain erilaista, sanoo psykoterapeutti Marica Brandt-Pihlström.

Silloin kannattaa pohtia, onko kyseessä epämääräinen tyytymättömyys vai oikeasti huono tilanne.

Brandt-Pihlström sanoo, että joskus omia tunteita on vaikea tunnistaa. On vaikea eritellä, onko kyseessä suru, viha, pettymys, kateus tai ehkä vain väsymys.

Joskus muutoshalun taustalla on uupumus. Jonkin täytyy silloin muuttua, mutta ei välttämättä työpaikan.

– Työpaikan vaihto vai auttaa uupumiseen, mutta jos on kova suorittaja, on tärkeä myös opetella asettamaan rajat ja pystyä sanomaan ei. Jos se ei muutu, vaarana on, että uudessa työssäkin uupuu alkuinnostuksen jälkeen.

Työnkuvasi on saattanut muuttua vuosien myötä, eikä kehitys ole aina mieleinen.

Moni voi esimerkiksi kokea esihenkilöasemansa ristiriitaisena. Siinä edut ovat paremmat, mutta työ voi olla aivan muuta kuin se, josta oli alun perin haaveillut. Yhtäkkiä voi huomata olevansa budjettivastaava, organisaattori ja työehtojen kiristäjä.

Marica Brandt-Pihlströmin mukaan moni myös herkästi näkee syyn muualla kuin itsessään.

– Helposti ajatellaan, että vika on esihenkilössä, työ­tovereissa tai puolisossa sen sijaan että arvioisi, mikä on oma osuus tilanteessa.

Muutoshalun takana voi olla kriisi, jonka syy on täysin eri kuin miltä se näyttää.

Työhuoliaan valittavan suurin paine voikin johtua vanhenevan äidin hoidon järjestämisestä tai huonoista yöunista. Tai valittajalla on vain yleisesti vaikea olla.

– On myös monia kerta kaikkiaan huonoja tilanteita, joissa muutos on paras vaihtoehto. Kenenkään ei esimerkiksi pidä sietää liikaa kuormitusta tai kiusaamista. Ei edes silloin, jos vaarana on työpaikan menettäminen.

2. Milloin pitää kuulla varoituskellot?

Jotkut ovat kärsimättömiä ja hakevat muutosta herkemmin kuin toiset. Tällaisen rauhattoman muutoshaukan kannattaa olla muutosta pohtiessaan erityisen tarkkana.

– Joillakin on vahva sisäinen tarve etsiä koko ajan uusia kokemuksia. Silloin on tärkeä pohtia, mitä tunteita tarpeen taustalla on ja mistä ne kumpuavat.

Muutos voi olla joskus seurausta kateudesta. Kun kaveri muuttaa ulkomaille tai ryhtyy taiteilijaksi, oma elämä tuntuu harmaalta. Olisinpa yhtä rohkea kuin hän.

Brandt-Pihlströmin mukaan kateus yleensä helpottaa jo sillä, että sen olemassaolon myöntää. Yleensä kateuteen sisältyy ihailua, ja se on tärkeää huomata.

Ihailuna koettu kateus voi olla askel kohti omaa kehitystä. Kaverin reipastunut olemus voi antaa kimmokkeen lähteä itsekin lenkille.

Kaikkia houkutuksia kannattaa tarkastella kriittisesti.

– Jos tarjous kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, varoituskellojen pitäisi kilkattaa.

Kaveri voi houkutella mukaan kehittämään bisnes­ideaa. Jos yhteistyö ei sujukaan, olo voi tuntua hyväksi­käytetyltä. Samalla tavalla liian moni on intohimon huumassa hurahtanut äkkinäiseen rakkaussuhteeseen, hylännyt perheensä ja sittemmin pettynyt.

Kun uusi rakkaus kohtaa arjen, edessä voi olla yllättäviä ongelmia, eikä paluu vanhaan ole mahdollista.

Brandt-Pihlström korostaa, että äkkirakastumisista voi seurata hyviä ja pitkiä liittoja, kuten nopeasta työpaikan vaihdostakin.

Hänestä on hienoa, että ihmisellä on suuria tunteita ja intohimoja. Ne virkistävät ja elävöittävät. Olennaista on huomata, että oikea ratkaisu ei happane hetkessä.

– On monia onnellisia tarinoita, mutta isot ratkaisut joutuu aina tekemään itse. Suhtautumistaan kannattaa harkita rauhassa.

3. Mitkä valinnat ovat mahdollisia?

Aluksi on hyvä miettiä, mikä muutoksessa olisi parasta, entä mikä siinä pelottaa. Selkeä asioiden listaaminen voi auttaa, samoin jo se, että sanoo unelmansa ääneen.

Mieti myös, mihin kaikkeen muutos vaikuttaa: mitä sen seurauksena muuttuu samalla? Jos uudessa työssä on pienempi palkka, mistä olet valmis tinkimään? Jos päätät aloittaa laihdutuskuurin, tuleeko sinusta sen takia nipottaja, entä kuinka kaverit suhtautuvat?

Marica Brandt-Pihlström rohkaisee pohtimaan elämänmuutosta ystävien ja läheisten kanssa, eri ryhmissä tai vaikka ammattilaisen avustuksella.

– Kannattaa unelmoida isosti. Kaikki miellekartat, plussien ja miinusten kirjaaminen ovat hyväksi. Kun pallottelet vaihtoehtoja, saat suhteellisuutta suunnitelmiisi.

Joudut myös miettimään läheisiäsi. Keiden kaikkien elämään muutoksesi vaikuttaisi?

Sinkunkin päätös voi vaikuttaa useaan läheiseen, perheellisellä tilanne on vielä mutkikkaampi.

Pohdiskelu kypsyttää päätöstä ja selventää sitä, kuinka suurta muutosta lähtee tavoittelemaan. Pohdintojen jälkeen voi osoittautua, että nykyinen tilanne onkin parempi kuin miltä ensin vaikutti.

4. Mikä sinulle on oikeasti tärkeää?

Jos mietit työpaikan tai ammatin vaihtamista, tee ensin arvojen ja asenteiden päivitys.

Mihin järjestykseen laitat lapset, suvun, ystävät, taloudellisen turvan?

Entäpä paljonko painaa työn merkityksellisyys, harrastukset, vapaus saada omaa aikaa?

Arvoja voi jäsennellä eri elämänalueiden mukaan: mikä on tärkeintä työssä, mikä parisuhteessa, mikä ystävissä, entä kuinka pidät parhaiten huolta jaksamisestasi.

Kun arvot ovat selkeät, elämä on helpompaa, päätyipä sitten tekemään muutoksen tai ei.

Joskus riittää ihan ok työ, sen ei tarvitse olla täydellisen merkityksellinen. Silloin arki ei ole ehkä liian stressaava ja jaksaa ehkä harrastaa jotakin, joka tuntuu vielä työtä tärkeämmältä.

– Parhaimmillaan itselleen rakkaasta asiasta voi tulla myös työ, mutta silloin on yleensä kyse pitkästä määrätietoisestä tekemisestä.

Elämässä on aina asioita, joihin ei voi itse vaikuttaa. Esimerkiksi jos joutuu irtisanotuksi, elämänmuutos on vain pakko tehdä, eikä vaihtoehtoja välttämättä tunnu olevan tarpeeksi.

Aina voi kuitenkin vaikuttaa siihen, kuinka haasteisiinsa suhtautuu. Jos tilanne tuntuu umpikujalta, ammattiapu voi olla paras vaihtoehto.

Onnettomalta näyttävä elämänmuutos voi jälkeenpäin näyttää käänteeltä kohti parempaa.

5. Miten varaudut tulevaan?

Ensimmäinen askel isoon muutokseen on usein säästäminen. Pieni turvarahasto tekee entistä rohkeammaksi ja luo rauhallista tilaa unelmoinnille.

Usein muutosta kannattaa valmistella askel kerrallaan. Yrittäjyydestä haaveileva voi vaikka ensin siirtyä tekemään osa-aikatyötä, jotta ehtii selvittää, millaisia mahdollisuuksia on löytää yritykselleen asiakkaita.

Ja taas kerran on tärkeää puhua muille unelmistaan ja suunnitelmistaan.

– Kannattaa jutella ihmisten kanssa, joilla on asiasta kokemusta. Vertaistuki on arvokkainta etukäteen.

6. Mitä jos jälkikäteen kaduttaa?

Moni kyselyn vastaaja sanoo ihailevansa ihmisiä, jotka muuttavat ulkomaille tai tekevät muita isoja siirtoja.

– Joskus tuntuu, että ihmisillä on suorastaan paine vaihtaa ammattia tai maata. On trendikästä olla muutoshakuinen: olet parempi ihminen, kun otat riskejä. Silti joskus voi olla hyvinkin rohkeaa pysyä vanhassa ja vaikka oppia tuntemaan itsensä ja puolisonsa paremmin.

Suunniteltu elämänmuutos voi tuoda pysyvää tyytyväisyyttä, mutta jos ongelmat ovat omissa asenteissa, äkkikäänteestä ei ole hyötyä, ja sen jälkeen iskee katumus.

– Omien tunteiden kuulostelu on silloinkin tärkeää. Mitkä ovat taustalla olevat tunteet? Oliko sittenkin esimerkiksi vihaa, pettymystä tai kateutta?

Jokainen tuntee sekä onnellisen että onnettoman muutoksen tehneitä. Erehtyminen on luonnollista.

Sekä lähteminen että jääminen voivat olla yhtä rohkeita siirtoja. Elämä voi olla oikein hyvä, vaikka pysyisit samassa talossa, työpaikassa ja parisuhteessa.

– Tuttuni on asunut koko elämänsä saaristossa. Hänellä ei ole kaipuuta mihinkään. Hän on perillä elämässään.

7. Uskallatko yhä unelmoida?

Kyselyyn vastannut 36-vuotias Laura kertoo, ettei hän ole katunut yhtään tekemäänsä muutosta: ”Jännittävintä on aina ollut keksiä uusi unelma, suuri tai pieni, ja sitä kohti yritän tavoitella”.

Marica Brandt-Pihlström korostaa, että haaveilu on terveellistä. Välillä on myös hyvä ottaa riskejä.

– Rohkeuteen kuuluu myös epäonnistuminen. Elämä on valintoja, ja epäonnistuminen on sallittua. Muutoksia saa myös katua.

Koskaan ei saa tietää, mitä olisi tapahtunut, jos olisi valinnut toisin. Mennyttä onkin turha jäädä surkuttelemaan. Katse kannattaa suunnata kohti uusia haaveita, suuria tai pieniä.

Monet kyselyyn vastanneista kertovat katuvansa sitä, etteivät olleet uskaltaneet tehdä muutosta tai he toivoisivat, että olisivat tehneet sen jo aiemmin.

Heidän terveisensä muutosta miettivälle ovat selkeät ja kannustavat: Siitä vain, rohkeasti, anna mennä.

Unelmoi isosti, puntaroi mahdottomatkin vaihtoehdot ja luota itseesi.

65 prosenttia on haaveillut muutoksesta jo pari vuotta tai kauemmin.

19 prosenttia haaveilee laihtumisesta, 17 prosenttia taas uudesta työstä tai ammatista.

47 prosenttia on puhunut muutoksesta läheisilleen. 46 prosenttia on hakenut tietoa.

Lähde: KT:n kysely Terve.fi:ssä toukokuussa 2021

Kommentoi »