Voi hyvin

Myötätunto on väkevä voima


Myötätunto vapauttaa ilon ja tuo elämään onnellisuutta. Kun vastassa on hankala tai ärsyttävä ihminen, tarvitaan myötätuntotreeniä.
Teksti Krista Launonen
Kuvat Teemu Raudaskoski

Ajattele mielessäsi ihmistä, jota arvostelet, paheksut tai joka ärsyttää sinua. Kirjoita hänen nimensä paperille ja jatka tämän jutun lukemista vasta sitten.

Entäpä jos saisit kuulla korkeimmalta auktoriteetilta, että henkilö, jonka nimen kirjoitit, tekee jatkuvasti parhaansa?

Mitä ajatuksia mieleesi nousee? Etkö usko? Mietitkö, kuka auktoriteetti on. Se voi olla vaikka Jumala.

Harjoitus on häpeätutkija Brené Brownin kirjasta Nouse vahvempana. Samaa harjoitusta voi käyttää itseensä esimerkiksi silloin, kun mieleen nousee ajatus, että et ole tarpeeksi hyvä tai tuomitset ankarasti itseäsi. Silloin voit pysähtyä miettimään, että teit parhaasi. Nyt kävi näin.

Brownin ajatus on, että elämä tuntuu paremmalta, kun uskoo, että ihmiset tekevät parhaansa. Sen sijaan, että vihaa, arvostelee, odottaa muutosta tai miettii, miten asioiden pitäisi olla, keskittyykin siihen, miten asiat ovat.

Ihminen lopettaa vertailun ja arvostelun, kun hänellä on hyvä olla itsensä kanssa ja hän näkee hyvän toisissa. Silloin olemme myötätuntoisia itseä ja muita kohtaan.

Paras olotila

Myötätunto on väkevä voima. Se on tietoisuutta omista tunteista ja ajatuksista, armollisuutta itselle, toisten ymmärtämistä ja tekoja toisten hyväksi. Se on itsestä ja muista huolta pitämistä.

Miia Paakkanen tutkii myötätuntoa ja valmistelee väitöskirjaa myötätunnosta asenteena, tapana elää, olla ja johtaa.

– Paras tila ihmisen fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin, luovuuden ja ajattelun kannalta on levollinen, olemisen ja yhteyden olotila, eli myötätunnon olotila, hän kertoo.

Miia Paakkanen määrittelee myötätunnon luontaiseksi kyvyksi kokea ja rakentaa yhteyttä ja luottamusta muihin.

Myötätunnon voi jakaa kolmeen osaan: ensimmäinen askel on empatian kokemus, toinen motivaatio toimia toisten hyväksi ja kolmas itse toiminta. Oma tulkinta tilanteesta vaikuttaa jokaiseen askeleeseen. Itsemyötätunto on sitä, että on aktiivisesti ystävällinen itselleen.

Hävisikö myötätunto?

Sanotaan, että myötätunto on hävinnyt nykymaailmasta. Minne? Yksi selitys on urbaani transsi.

Psykologi Dale Goleman kertoo TEDx-videoluennolla, että kuljemme sulkeutuneena minäminä-maailmaan ja omiin ajatuksiimme. Kuulemme ja näemme ympäristön ja muut ihmiset, mutta emme ole aidosti läsnä emmekä kuuntele muiden tarpeita tai tunnista heidän tunteitaan.

Olemme kuitenkin riippuvaisia toisistamme ja myötätunto on ihmisyyteen kuuluva synnynnäinen piirre.

Filosofi Robert Eright selittää, että myötätunnolla on pitkä historia evoluutiossa. Jos eläin on myötätuntoinen, se auttaa varsinkin sukulaisiaan. Myötätunto on geenien tapa auttaa itseään, mutta yleensä se kohdistuu läheisiin ihmisiin. Heitä kohtaan on helppoa tuntea myötätuntoa, mutta se on vaikeaa hankalia tai tuiki tuntemattomia ihmisiä kohtaan.

Myötätuntoa voi estää myös kiire, stressi, liiallinen suorittaminen, perfektionismi, kyvyttömyys antaa anteeksi, ankaruus, viha, suvaitsemattomuus, itsekkyys ja välinpitämättömyys. Ne saattavat antaa nopean ja väliaikaisen helpotuksen ja saavutuksia, mutta ne uuvuttavat, eivätkä tuo mielenrauhaa ja onnea.

– Stressi ja negatiiviset ajatukset dominoivat mieltä ja saavat horisontin kaventumaan. Emme näe avuntarvitsijaa, koska huomioimme muita asioita. Toisten tarpeiden ohittaminen on inhimillistä, mutta myötätuntoa voi ja kannattaa treenata, tutkija Miia Paakkanen sanoo.

Pienet teot

Tutkija Miia Paakkanen korostaa sosiaalisten suhteiden ja kohtaamisten merkitystä.

Hän kertoo maailman pisimmästä, 80 vuotta kestäneestä Harvardin yliopiston onnellisuustutkimuksesta. Siinä todettiin, että laadukkaat sosiaaliset kohtaamiset on merkittävä onnellisuustekijä.

Hyviä vaikutuksia saa toki läheisten kanssa mutta yhtä lailla tuntemattomien ihmisten lyhyistäkin kohtaamisista, joissa ollaan aidosti läsnä.

Toisessa tutkimuksessa selvitettiin, mikä tekee elämästä merkityksellistä. Siinäkin tuli ilmi yhteys muihin ihmisiin ja kyky hyvän tekemiseen muille.

– Laadukkaissa sosiaalisissa kohtaamisissa luodaan paitsi yhteys muihin myös luottamus, tullaan nähdyksi ja kuulluksi. Vaikeatkin asiat sanotaan ääneen. Avoimuuden ja läsnäolon kautta syntyy halu auttaa ja merkityksellisyyden tunne.

Samalla mahdollistetaan toisen onnistuminen. Myötätuntoisilla työpaikoilla luottamus kasvaa, työn ilo lisääntyy, luovuus ja tuloksellisuus paranevat.

Myötätuntoon kuuluu pieniä arkisia tekoja, jotka saatetaan helposti unohtaa tai joiden voimaa vähätellään.

Miia Paakkanen muistuttaa, että usein tarvitaan itseltä ja muilta lupa ottaa myötätuntoiset eleet käyttöön. Hän kertoo Google-yhtiössä tehdystä tutkimuksesta, jossa selvitettiin, mikä yhdistää yrityksen huipputiimejä.

Huomattiin, että ratkaiseva tekijä oli psykologinen turvan tunne. Se rakennetaan myötätunnolla.

Turvan tunteen vuoksi tiimiläiset uskalsivat esimerkiksi tehdä ”tyhmiä” kysymyksiä ja epäonnistumiset käsiteltiin rakentavasti. Toimivissa, myötätuntoisissa työyhteisöissä ei tarvitse pärjätä yksin, vaan niissä opitaan yhdessä.

Vastavuoroisuus kantaa

Tutkimustulokset kuulostavat loogisilta ja yksinkertaisilta. Totta kai, tuonhan me kaikki haluamme. Käytännössä niitä voi olla kuitenkin hankala toteuttaa.

Miia Paakkanen kertoo esimerkin, miten luottamusta ja myötätuntoa voi harjoittaa työpaikalla.

Harjoituksen nimi on Vastavuoroisuusrinki. Siinä kokoonnutaan yhteen ja jokainen kirjoittaa lapulle, mitä tarvitsee. Laput luetaan ja katsotaan, kuka pystyy auttamaan. Joskus voi tulla pelko, auttaako kukaan tai onko oma ongelma liian pieni tai liian suuri ratkottavaksi. Mutta kun kommunikoidaan arvostavasti ja näytetään myös oma haavoittuvaisuus, luottamus lisääntyy.

Tämänkaltaisissa harjoituksissa asetutaan toisen asemaan ja kysytään, tiedänkö, mitä toinen tarvitsee. Sallinko heikkoudet ja virheet? Millaista energiaa levitän ympärilleni?

Anna ilon tulla

Dalai-lama kertoo kirjassaan Myötätunto tarinan tiibetiläisestä munkista, joka joutui 18 vuodeksi työleirille Kiinaan hirvittäviin olosuhteisiin. Kun munkki pääsi pois, hän kertoi joutuneensa leirillä vakavaan vaaraan muutaman kerran.

Dalai-lama luuli munkin tarkoittavan fyysistä vaaraa, mutta munkki vastasi: ”Olin vaarassa menettää myötätunnon kiinalaisia kohtaan”.

Todellinen uhka, mutta myös mahdollisuus muuttaa maailmaa, piilee sisällämme.

Kun opettelee sinnikkäästi päästämään irti negatiivisista ajatuksista, on läsnä itselle ja muille, myötätunto vapautuu. Samalla vapautuu ilo ja anteliaisuus.

Kokemus voi hätkähdyttää ja yllättää. Antaja alkaakin saada. Ankaruus muuttuu keveydeksi, kritiikki hyväksymiseksi. Kun huomaa myötätunnon voiman, sitä kannattaa ravita. Kultainen sääntö: kohtele muita, kuten haluaisit itseäsi kohdeltavan, toimii aina.

Muutos ei välttämättä ole nopea, mutta harjoittelun voi aloittaa jo tänään tekemällä hyviä pieniä tekoja ja puhumalla ystävällisesti, sillä mahdollisuuksia niihin tarjoutuu päivittäin.

Dalai-lama kirjoittaa:

”Rakkaus, myötätunto ja toisista välittäminen ovat aitoja onnellisuuden lähteitä. Kun elämässä on näitä runsaasti, edes kaikkein ikävimmät tilanteet eivät järkytä sinua. Viisaat ihmiset ajattelevat toisia ja auttavat heitä parhaansa mukaan ja seurauksena on onnea. Kun osoitat toisille ystävällisyyttä, mielesi ja sydämesi avautuvat rauhalle.”

Treffeille ja tapaamiseen

Psykologi Dale Goleman antaa treffivinkin oikean kumppanin löytämiseen: Kun kohtaat treffiseurasi, kuinka pian kuulet hänen kysyvän kysymyksen, jossa on sana sinä? Entä kuinka pian kysyt itse toiselta jotain hänestä ja todella kuuntelet? Parhaassa tapauksessa kaksi myötätuntoista, aidosti toisesta kiinnostunutta ihmistä kohtaa.

Vinkkiä voi soveltaa mihin tahansa tapaamiseen. Missä vaiheessa älylaitteet kaivetaan esille? Kuinka paljon puhut itsestäsi vai kuunteletko, mitä toiselle kuuluu? Hyvä suhdeluku on puolet puhumista ja puolet tai yli puolet kuuntelua. Jos se on hankalaa, avuksi voi ottaa tiimalasin tai kellon ja jakaa aika tasapuolisesti.

Myötätunnon tunnistamiseen

Pohdi rauhassa seuraavia kysymyksiä. Voit halutessasi kirjoittaa vastaukset ylös, se lisää keskittymiskykyä.

Mieti jotain hyvin myötätuntoista ihmistä. Millainen hän on? Miten hän toimii? Millainen vaikutus hänellä on sinuun ja muihin? Mitä hänen käytöksestään voi oppia?

Mitä voisit tehdä ollaksesi myötätuntoisempi? Miten voisit muuttaa asennettasi, ajatuksiasi ja käytöstäsi?

Myötätunnon kasvattaminen

Ensimmäinen askel on tunnistaa omat tunteet ja kuulla omat ajatukset. Sisäinen puhe paljastaa asenteen itseä kohtaan. Se kuuluu erityisen selvästi, kun on tehnyt virheen, epätoivon hetkellä tai pahassa pulassa. Miten silloin puhut itselle? Onko puheessa myötätuntoa vai ankaruutta?

Seuraava askel on myötätuntoinen toiminta itseä kohtaan, joten seuraavan kerran, kun kuulet tuomitsevan sisäisen äänen, tule tietoiseksi puheesta, kuuntele se loppuun, mutta pysäytä ankaran puheen kierre.

Myötätuntoisin asenteen sisäistäminen ja kehittäminen saattaa vaatia aikaa ja kurinalaista harjoittelua, jottei palaa vanhoihin ajattelumalleihin ja toimintaan.

Dalai-laman mukaan myötätunnon esteet ja ongelmat ovat kuin jäälohkare vedessä: se sulaa pois ajan myötä. Ja kun kehittää mieltään, muuttaa ympäristöään.

Julkaistu: 20.12.2018