Kauneus & Terveys

Muistisairautta voi viivästyttää


Muisti reistailee. Kuinka varmistua, ettei kyse ole sairaudesta?
Kuvat iStock

Jos ongelmat pahenevat eivätkä mene ohi hyvin nukuttujen öiden jälkeen, kannattaa mennä tutkimuksiin.

193 000 suomalaista sairastaa jotain muistisairautta. Heistä työikäisiä on 7 000–8 000. Yleisin etenevä muistisairaus Alzheimerin tauti on melko harvinainen alle 65-vuotiailla.

Muistisairauksista kärsivien määrä maailmassa kasvaa, koska ihmiset elävät vanhemmiksi. Geneettinen alttius lisää riskiä. Silti muistiongelmiin liittyy stigmaa ja häpeää.

– Varhainen hoito voi antaa useita toimintakykyisiä vuosia lisää, sanoo muistiin perehtynyt lääkäri Ari Rosenvall.

Alzheimer on yleensä ehtinyt muhia aivoissa 10–15 vuotta, ennen kuin sen voi todeta. Tyypillisesti ensioireet huomaa sairastuneen puoliso, ei sairastunut itse.

Tauti etenee aluksi hitaasti. Noin kuusi vuotta diagnoosista aletaan puhua dementiasta, kun muistin ja tiedonkäsittelyn heikkeneminen vaikuttavat arjessa selviytymiseen. Tauti vaikuttaa lisäksi ymmärrykseen.

Keskivaikeassa ja vaikeassa vaiheessa, 15–20 vuotta diagnoosista, ihminen alkaa menettää historiaansa. Hän ei hahmota tilannetta eikä ympäristöään ja saattaa siksi lähteä harhailemaan pakkaseen.

Aivot rakastavat unta, haasteita ja seurustelua

Näin haastat aivojasi hyvällä tavalla:

1. Tee työtilastasi terveellisempi

Työympäristö voi aiheuttaa muistille suurta kuormaa. Keskittyminen häiriintyy niin puheesta kuin liikkeestä. Keskustele kollegoiden kanssa työtilan käytöstä. Sopikaa säännöt. Onko tila tarkoitettu puolihiljaiseksi vai täysin hiljaiseksi? Onko mahdollista rajata työpöytä sermeillä? Vaimentaisivatko akustiikkalevyt ja lattiamatot sopivasti ääniä? Auttaisivatko vastamelukuulokkeet?

2. Pyristele eroon huonoista tavoista

Älylaitteet lisäävät monen asian tekemistä yhtä aikaa. Keskittymiskykyä on kuitenkin mahdollista elvyttää. Karsi turhat piippaukset ja ponnahdukset. Kokeile somepaastoa. Voiko puhelimen sulkea osaksi työpäivää?

3. Paina asiat mieleen nukkumalla

Riittävä yöuni on muistille elintärkeää. Nukkuessa aivot jäsentävät asioita ja tallentavat niitä pitkäkestoiseen muistiin. Energiavarastot täydentyvät ja kuona--aineet poistuvat aivoista. Älä siis karsi unesta kiireessäkään. Jos kärsit unihäiriöstä, hae apua. Uniapnea lisää riskiä sairastua muistisairauksiin. Alkoholi häiritsee muistijälkien syntymistä.

4. Liikunta tehostaa muistamista

Urheilu vilkastuttaa verenkiertoa ja lisää muistille tärkeiden adrenaliinin, hapen ja energian määrää aivoissa. Parhaan hyödyn saat liikunnasta, joka aktivoi aivoja monipuolisesti, kuten paritanssista. Siinä yhtä aikaa liikut, opettelet koreografiaa, heittäydyt musiikkiin ja seurustelet muiden kanssa.

5. Kiinnitä huomiota palautumiseen

Varmista, että teet muutakin kuin käyt töissä ja nukut. Ota käyttöön 8-8-8-malli. Päivään tulisi mahtua 8 tuntia unta, 8 tuntia työtä ja 8 tuntia irrottautumista työstä.

6. Syö aivoterveellistä ruokaa ja vältä päihteitä

Sydän- ja verisuonitaudeilla ja muistisairauksilla on yhteys. Syö kasvispainotteisesti. Vältä liikaa kovaa rasvaa, suolaa ja sokeria. Seuraa verenpainetta ja verensokeria sekä kolesteroliarvoja. Varmista, että ruokasi sisältää riittävästi antioksidantteja ja kalaöljyjä. Nämä ovat tärkeitä hermosolukalvojen uusiutumisen ja sen myötä muistin kannalta.

Elämäntaparemontti kannattaa. Jos keski-ikäisenä lopettaa tupakoinnin ja tissuttelun sekä saa kolesterolin kuriin, voi pienentää muistisairauden riskiä vanhana.

7. Huolehdi, että saat B12-vitamiinia

B12-vitamiini on muistille tärkeä. Sitä saa lihasta ja maitotuotteista. Vegaanien pitää ottaa se purkista. Rauta on aivoille tarpeen, mutta sen puutos ei ole muistille erityisen haitallista. Liika rauta kertyy maksaan ja keskushermostoon. Tämä voi teoriassa häiritä muistia, mutta sitä ei ole pystytty todentamaan tutkimuksilla.

8. Seurustele ja opettele uusia asioita

Yksinäisyys ja toimettomuus nakertavat muistia. Pää pysyy vireessä, kun sitä käyttää. Työelämässä uuden oppimista ja muiden kanssa seurustelua tapahtuu väistämättä. Eläkeiässä sosiaalisia kontakteja ja haastetta aivoille on etsittävä aktiivisemmin. Hanki muistia tukevia harrastuksia. Kielten opiskelu, musisointi, nikkarointi ja sosiaalinen elämä pitävät aivot aktiivisina

Julkaistu: 27.2.2019