Kauneus ja Terveys

Pylly ylös penkistä ja kohti uusia seikkailuja! Asiantuntijan mukaan moni havahtuu aivojen terveyteen vasta ikääntyessä, ja se on liian myöhään

Pylly ylös penkistä ja kohti uusia seikkailuja! Asiantuntijan mukaan moni havahtuu aivojen terveyteen vasta ikääntyessä, ja se on liian myöhään
Aivoterveyden menettäminen pelottaa, mutta onneksi nuppiaan voi vaalia monin tavoin. Jo pyllyn nostaminen sohvalta on terveysteko.
Julkaistu: 17.8.2021

Seisot takki päällä keittiössä ja mietit, mitä ihmettä tulit hakemaan. Kun tyhjiä hetkiä tulee usein, häivähtää pelko: olenko kuin Julianne Mooren näyttelemä Alice elokuvassa Edelleen Alice? Onko minullakin Alzheimerin tauti?

Terveet aivot mahdollistavat toiminta- ja työkyvyn sekä antavat kyvyn tuntea ja rakastaa. Aivoja tarvitaan jokaisessa tehtävässä. Hyvä aivoterveyden mittari työ­ikäisellä ihmisellä onkin työkyky.

– Jos se laskee merkittävästi, kannattaa selvittää, onko taustalla aivosairaus, neurologian professori, ylilääkäri Risto O. Roine Turun yliopistollisesta keskussairaalasta sanoo. Hän on myös Aivoliiton asiantuntijalääkäri ja Suomen Aivot ry:n puheenjohtaja.

Aivoterveyttä aletaan pohtia usein vasta ikääntyessä.

– Se on virhe, sillä se pitää ottaa aina huomioon.

Vaikka lääketiede kehittyy huimaa vauhtia, aivot ovat ainutkertaiset. Niitä ei voi vaihtaa tai korvata. Eliniän pidentyessä aivoja tarvitaan jopa sata vuotta.

Aivoterveydessä ei ole kyse vain hyvinvoinnista vaan ennen kaikkea sairauksien ennaltaehkäisystä. Aivosairaus voi tuhota hyvinvoinnin kaikilla osa-alueilla.

Puolet naisista sairastuu

Yli 200 000 suomalaista sairastaa erilaisia muistisai­rauksia, lisäksi yhtä monella on sellaisen esiaste. Yli 100 000 on sairastanut aivoverenkiertohäiriön.

Neurologisia sairauksia ovat myös esimerkiksi migreeni, MS-tauti, Parkinsonin tauti ja erilaiset syövät sekä aivovammat, päihteiden aiheuttamat vauriot, addiktiot ja ­psyykkiset sairaudet.

– Joka kolmas 45 vuotta täyttänyt mies ja puolet naisista sairastuu jossain vaiheessa aivoverenkiertohäiriöön, muistisairauteen tai ­Parkinsonin tautiin.

Aivosairauksien aiheuttamat kustannukset ovat Roineen mukaan vuosittain noin 11 miljardia euroa.

Se on saman verran kuin uusien hävittäjien kertahankinta, mutta tämä kulu lankeaa maksettavaksi vuosittain.

Muistisairauksien osuus summasta on lähes kolmannes. Näin ei tarvitsisi olla, koska osa aivosairauksista on estettävissä.

Muistisairaita alle 65-vuotiaita on Suomessa noin 7 000. Reilusti yli puolella heistä on Alzheimerin tauti.

Alzheimerin tautitapauksista 40 prosenttia johtuu 12 riskitekijästä, joihin kaikkiin ihminen voi itse vaikuttaa. Tällaisia ovat esimerkiksi unettomuus, korkea verenpaine, tyypin 2 diabetes, tupakointi, ylipaino, vähäinen liikunta, epäterveellinen ruokavalio ja liiallinen alkoholinkäyttö.

Aivoalan potilas- ja tiedejärjestöjen kattojärjestö Suomen Aivot ry onkin ehdottanut kansallista aivoterveysohjelmaa, joka tähtää nykyistä tehokkaampaan ennaltaehkäisyyn, diagnostiikkaan ja kuntoutukseen. Näin vähennettäisiin sai­rauksia ja kustannuksia.

Jatkuva kiire vie muistin

Tärkeä osa aivoterveyttä on autonominen hermosto, jota aivot ohjaavat.

Autonominen hermosto liittyy kykyyn olla valppaana ja varuillaan sekä rentoutua. Sen avulla kerätään energiavaroja mutta pannaan myös tarvittaessa kaikki peliin.

Stressi ja uupumus aiheuttavat sen, ettei autonominen hermosto toimi optimaalisesti. Silloin ihminen ylikuormittuu ja on jatkuvassa hälytystilassa. Pidemmän päälle se voi aiheuttaa esimerkiksi muistiongelmia, Aivotutkimuskeskuksen johtaja Tiina Parviainen kertoo.

Aivosairauksista eniten työpoissaoloja aiheuttaa migreeni, joka luetaan hyvänlaatuiseksi sairaudeksi. Migreenin voi laukaista stressi tai sen loppuminen.

Aivotutkimuskeskuksen johtaja Tiina Parviainen ja Suomen Aivot ry:n puheenjohtaja Risto O. Roine.

Treenaa kuormituskoneistoasi

Autonominen hermosto jakaantuu sympaattiseen ja parasympaattiseen puoleen.

Kaikki fyysinen ja psyykkinen toiminta edellyttää, että valppauteen tarvittava sympaattinen hermosto toimii. Parasympaattinen puoli toimii levossa eli kun ihminen rentoutuu ja palautuu.

– Liikunnan harrastaminen edellyttää sympaattisen ja parasympaattisen hermoston vastavuoroisuutta, mikä voi ­harjoittaa kuormituskoneistoa, Parviainen sanoo.

Parasympaattisen hermoston toiminta edistää kehon lisäksi mielen palautumista.

– Liikunta voi auttaa ennaltaehkäisemään lievää masennusta, uupumusta tai ylikuormitusta, johon liittyy alakuloa.

Kliinisen masennuksen syyt ovat monimutkaisia, eikä liikunta ole sen parannuskeino. Käypä hoito -suosituksissa liikunta mainitaan silti osana masennuksen hoitoa.

Hyvä kunto, paremmat aivot?

Plastisuus eli muovautuvuus tarkoittaa aivojen kykyä sopeutua omistajansa elinympäristön ja tarpeiden mukaan eli esimerkiksi kykyä oppia uutta. Aivovammoista kuntoutumisessakin tarvitaan sitä.

– Ennen oltiin siinä käsityksessä, että plastisuus häviää vähitellen iän karttuessa. Viime vuosien tutkimustulokset kuitenkin osoittavat, että plastisuus ei katoa ja on tekijöitä, jotka lisäävät sitä, ­Parviainen sanoo.

Jyväskylän yliopistossa Miriam Nokian tutkimusryhmässä huomattiin, että aerobinen harjoittelu lisää uusien hermosolujen määrää rottien aivoissa.

Uudessa tutkimuksessa ryhmä vertasi juoksukyvyltään erilaisten rottien aivoja. Alustavat tulokset osoittavat, että hyväkuntoisten rottien aivot ovat muita muokkautuvammat ja että niissä muun muassa muodostuu enemmän uusia hermosoluja.

Aivokuvantamismenetelmillä saadut tulokset viittaavat siihen, että liikunta on yhteydessä aivojen rakenteeseen ja toimintaan ihmisilläkin.

Liikunnalla on havaittu suotuisa yhteys tarkkaavuuteen ja yleiseen toiminnanohjaukseen. Liikunnan ­tiedetään myös hidastavan joitakin ikääntymisen tuomia aivomuutoksia.

– Joissakin maissa liikunnan ja oppimisen suotuisaa yhteisvaikutusta hyödynnetään kouluissa. Liikuntaa on säännöllisesti muiden oppituntien välissä.

Liikunta on paras pähkinä

Neurologisista sairauksista aivoverenkiertohäiriöt vievät eniten työvuosia yli 40-vuotiailta. Vuosittain noin 25 000 suomalaista sairastaa aivoverenkiertohäiriön, näistä neljäsosa on työikäisillä.

– Jopa 80 prosenttia tapauksista voitaisiin ehkäistä terveellisillä elintavoilla ja hoitamalla verenpainetaudin ja diabeteksen kaltaisia perussairauksia, jotka lisäävät riskiä sairastua, Roine sanoo.

Suurin osa aivojen verenkiertohäiriöistä on sydän­peräisiä. Liikunta alentaa verenpainetta ja parantaa sydänterveyttä. Hyötyä saadakseen ei ­tarvitse liikkua erityisen paljon tai kovaa. Puolen tunnin sykettä nostava harjoitus pari kolme kertaa viikossa ­riittää tuomaan terveyshyötyjä.

– Kaikki sellainen tekeminen, joka on pois istumisesta ja paikallaan olemisesta, on hyväksi aivoille, Parviainen sanoo.

Liikunta stimuloi aivoja kokonaisvaltaisesti.

– Usein hyväksi aivojumpaksi mielletään aivopähkinöiden ratkominen, mutta todellisuudessa sudokujen tai ristikkojen täyttely häviää moninkertaisesti liikunnan hyödyille, Roine jatkaa.

Uni huoltaa kehon viemäreitä

Nukkumisen hyöty aivojen hyvinvoinnille sekä mielen ja kehon palautumiselle on ratkaiseva.

Hiljattain löydetty aivojen glymfaattinen järjestelmä on kuin aivojen viemäriverkosto. Aivo-selkäydinneste puhdistaa nukkumisen aikana aivoja.

Pitkäaikainen unen häiriintyminen voi vaikuttaa tarkkaavuuteen ja muistiin.

– Jos unta ei tule riittävästi, kannattaa ensimmäiseksi rajoittaa aivoja stimuloivia energiajuomia ja kahvia sekä välttää nukkumaan mennessä mobiililaitteiden sinistä valoa, Roine muistuttaa.

Unilääkkeiden käyttö pieninä annoksina on hänen mukaansa tarvittaessa paikallaan. Liiallinen unilääkkeiden käyttö taas heikentää aivotoimintaa.

Nukkumisesta on hyötyä myös verenkiertoelimistölle, sillä verenpaine laskee syvän unen aikana.

Tutkimus luo tehokkaita hoitoja

Alzheimerin taudissa aivoihin kertyy kuona-ainetta, ­beeta-amyloidia.

– Kertymistä estävä lääke on potilaiden saatavilla ehkä jo tänä vuonna. Parantumista ei voida vielä luvata, mutta lääke vaikuttaa myös taudin mekanismiin eikä vain oireisiin, Roine sanoo.

Yleisimpiä neurologisia sairauksia Alzheimerin taudin lisäksi ovat autoimmuunisairaus MS-tauti ja liikehäiriö­sairaus Parkinsonin tauti. MS-tautia on naisilla kaksi kertaa enemmän kuin miehillä.

– MS-taudin riskiä voi tutkimusten mukaan vähentää riittävällä D-vitamiinin saannilla ja mahdollisesti hammasperäisten tulehdusten välttämisellä, mutta sairaus ei ole samalla tavalla vältettävissä elintavoilla kuin aivo­verenkiertohäiriöt tai muistisairaudet. Myöskään Parkinsonin taudilta ei voi suojautua, Roine kertoo.

Vakavien aivosairauksien hoidossa on tapahtunut viimeisten kymmenien vuosien aikana valtava kehitys. Kun Roine aloitti lääkärinuransa 45 vuotta sitten, aivoinfarktin hoitoa ei ollut ollenkaan.

Nykyisin tukokset osataan avata ja puolet potilaista toipuu entiselleen.

Nykyisin MS-tauti voidaan sammuttaa kokonaan lähes joka toisella potilaalla.

Perimä ei sanele kaikkea

Kaikkeen ei voi silti vaikuttaa itse tai tieteen avulla. Geeneillä on osuutensa siihen, miten hyvin ihmisen elimistö pysyy terveenä ja hyvässä kunnossa.

– Perimässä on ’rakennusohjeet’ koko keholle. Perimä kertoo myös sen, miten kehomme ja aivomme reagoivat treeniin ja ympäristön vaikutuksiin, Parviainen sanoo.

Onneksi on asioita, joihin voi vaikuttaa. Eli pylly ylös penkistä ja kohti uusia seikkailuja. Niitä aivot rakastavat.

Aivoterveydestä on tullut bisnestä

Kokeilin BrainID-palvelua, joka lupaa kertoa, miten terveet aivot voivat. Kivuton qEEG-mittaus kestää 12 minuuttia. Päähän kiinnitettyjen elektrodien kerrotaan mittaavan aivojen sähköistä toimintaa.

Palveluun kuuluu mentorin tapaaminen. Hän käy läpi mittauksen tuloksen ja kehottaa miettimään elämäntapoja aivojen hyvinvoinnin kannalta.

Mittauksen mukaan aivoni ovat 13 vuotta ikääni nuoremmat. Kognitiiviset ja emotionaaliset mittausarvot ovat lähes optimaalisella tasolla, mutta keskittymiskykyni on laskenut. Syynä ovat kuulemma ulkoiset tekijät. On totta, että hypin helposti tehtävästä ja ärsykkeestä toiseen. Alan pohtia älylaitteiden käytön rajoittamista ja ajan raivaamista lukemiselle.

Palvelua markkinoidaan yrityksille esimerkiksi osana henkilöstökoulutusta. BrainID-yrityksen mukaan palvelun taustalla on tieteellinen tutkimus. Palveluun KT:n pyynnöstä tutustuneen Risto O. Roineen mukaan aivoterveyden arviointi kuvatulla tavalla ei perustu lääketieteelliseen tutkimusnäyttöön.

Kommentoi »