Kauneus ja Terveys

Liian monta rautaa tulessa? Moni nainen saa ADHD-diagnoosin vasta aikuisena – ”Oireet eivät välttämättä näy ulospäin”

Liian monta rautaa tulessa? Moni nainen saa ADHD-diagnoosin vasta aikuisena – ”Oireet eivät välttämättä näy ulospäin”
Naisilla on miehiä useammin keskittymishäiriöitä. Ne voivat johtua itseaiheutetusta aivojen palohälytystilasta tai piiloon jääneestä ADHD:sta.
Julkaistu: 16.12.2021

Yrität keskittyä kirjaan mutta huomaatkin selailevasi tabletilta uutis­otsikoita ja peukuttavasi somepäivityksiä. Kuulostaako tutulta?

Ihmisten keskittymisaika on lyhentynyt. Syventyminen on vaikeaa, sillä mieli on jatkuvasti verkkoselailu­tilassa, neuropsykologi Heli Isomäki sanoo.

Nuoret sukupolvet ovat tottuneet yhteiskuntaan, jossa tapahtuu jatkuvasti. Kun aivot kehittyvät tällaisessa maailmassa, ne eivät tiedä paremmasta.

Jos taas on elänyt aikaa, jolloin telkkarista näkyi öisin vain virityskuva eikä älylaitteita ollut vielä keksitty, aivot eivät kehittyneet sietämään toistuvia keskeytyksiä ja informaatiotulvaa. Niihin tottumaton ihminen ärtyy, jos jatkuvat ärsykkeet häiritsevät keskittymistä esimerkiksi töissä.

Informaatiotulvaan tottuneet eivät välttämättä ärsyynny. He voivat ajatella, ettei keskittymistä häiritse sen enempää taustahäly, vieruskaveri kuin radiokaan.

– Tällöin ihminen saattaa luulla, että hänen keskittymisensä on hyvä, vaikka oikeasti ajatus harhailee.

Multitaskaajan aivot eivät todellisuudessa kestä keskeytyksiä yhtään sen paremmin kuin muidenkaan. Moni vain ei tiedä, mitä keskittyminen tarkoittaa.

”Ihminen saattaa luulla, että hänen keskittymisensä on hyvä, vaikka oikeasti ajatus harhailee.”
Heli Isomäki

Kiinnostus sanelee keskittymistä

Keskittymiskykyjä on erilaisia. Syventymisen ja tarkkaavaisuuden taidot vaihtelevat.

– Jokaisen aivot ovat joskus tiltissä esimerkiksi väsymyksen tai stressin takia. Se näkyy herkästi juuri keskittymisessä. Kun tilanne menee ohi, saa nukuttua ja stressi väistyy, ongelma poistuu, Isomäki kertoo.

Keskittymiseen vaikuttaa myös se, kuinka stimuloivaa tekeminen on.

– On tutkittu, että passiivisessa ympäristössä ihminen kykenee tarkkaavaisuuteen vain vartin, vaikka hänellä ei ole keskittymisongelmaa. Jos tehtävä on tarpeeksi kiinnostava ja haastava, sama ihminen voi uppoutua siihen tuntikausiksi.

Tämä pätee myös vapaa-aikaan. Innostavaan elokuvaan tai hyvään kirjaan on helpompi syventyä kuin teokseen, joka ei sytytä.

Metatyö syö naisen kapasiteettia

Naisilla on miehiä enemmän keskittymisvaikeuksia.

– Tutkimusten mukaan naisilla on enemmän taipumusta multitaskaukseen. Yksi sen muodoista on metatyö, joka on naisten yleisin työuupumuksen aiheuttaja, Isomäki sanoo.

Metatyö tarkoittaa ajatustyötä, josta kukaan ei maksa. Se on ajatusten mielessä pitämistä ja organisointia: viikon ruokien suunnittelua, koiran punkkilääkkeen muistamista, lasten kouluasioiden järjestämistä.

Naiset tekevät usein suuren osan näkymättömästä työstä, ja sen takia heidän aivonsa eivät ehdi levätä kunnolla. Naiset ovat yleisesti ottaen jonkin verran tunnollisempia ja vaativampia itseään kohtaan kuin miehet.

– Nainen voi olla urbaani uraohjus, jolla on kannettavana myös kivikautinen naisen rooli. Sen lisäksi pitäisi huolehtia itsestään ulkonäköpaineiden takia.

Naisten kapasiteetti on kovilla. Aivot eivät yksinkertaisesti pysty käsittelemään kaikkia vaatimuksia.

– Aivoihin mahtuu noin viisi asiaa yhtä aikaa. Kun asioita onkin 500, aivot menevät tukkoon.

Neuropsykologi Heli Isomäki (kuvassa) kertoo, että metatyö on yksi naisen työuupumuksen aiheuttajista.

Virheet lisäävät kuormitusta

Kaikkia huono keskittymiskyky ei häiritse. Jos työ ei vaadi keskittymistä, ajatusten poukkoileminen ei haittaa.

Monia asioita pystyy tekemään yhtä aikaa. Kävellessä voi hyvin kuunnella äänikirjaa tai puhua puhelimessa, sillä kävely ei vaadi aivoilta huomiota.

Sydänkirurgille taas yksikin häiriötekijä voi olla kohtalokas.

Jos työ edellyttää suurempaa keskittymiskykyä kuin mihin ihminen kykenee, suorituskyky heikkenee. Virheet lisääntyvät, työ vie entistä enemmän aikaa ja stressi sekä väsymys kasvavat.

– Kun oma suorituskyky ei sovi yhteen työn vaatimusten kanssa, seuraa kuormittumista.

”Aivoihin mahtuu noin viisi asiaa yhtä aikaa. Kun asioita onkin 500, aivot menevät tukkoon.”
Heli Isomäki

ADT on kuin aivojen palohälytys

Hyvä uutinen on, että keskittymiskykyä pystyy parantamaan. Huono uutinen on, että sen voi itse romuttaakin.

ADT eli attention deficit trait tarkoittaa itseaiheutettua tarkkaavaisuushäiriötä. Se on kuin jatkuva palohälytys aivoissa.

– Silloin ihminen häiritsee itse itseään. Rauhallisessakin ympäristössä mieleen tulee asioita, jotka keskeyttävät tekemisen.

Eli kun yrität kirjoittaa raporttia, muistatkin, että pyykkikone pitää tyhjentää, työkaverille lähettää sähköposti ja puolisolle laatia kauppalista.

ADT on toiminnallinen häiriö, ei sairaus. Usein siitä kärsii nainen, joka on vuosia jakanut tarkkaavaisuutensa moneen asiaan: hän on luonut uraa, hoitanut perhettä, tehnyt tehtävälistoja ja yrittänyt selviytyä kaikesta nukkumalla liian vähän.

Muutaman kuukauden kuluttua seurauksena on ADT ja keskittymiskyky on kuin varjo entisestään. Ikävä juttu on, että ADT on kohtuullisen pysyvä. Se menee yleensä ohi vain toimintaa muuttamalla. ADT:n voi silti korjata.

– Hoito on käänteinen eli multitaskaajan pitää alkaa tehdä asioita päinvastoin kuin ennen: tehdä asioita ajan kanssa yksitellen ja nukkua tarpeeksi.

Aikuisen naisen ADHD jää piiloon

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö ADHD eli attention deficit hyperactivity disorder on vahvasti perinnöllinen aivojen neurobiologinen häiriö, joka vaivaa paria prosenttia aikuisista. Siinä etenkin aivojen etuosan otsalohkot toimivat normaalia heikommin.

– Ne ovat kuin kapellimestareita ja säätelevät toiminnan ohjausta ja tarkkaavaisuutta, psykiatri ja neuropsykiatrisen konsultaatiopoliklinikan ylilääkäri Tanja Valtavaara Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä sanoo.

ADHD oireilee impulsiivisuutena, yliaktiivisuutena ja tarkkaamattomuutena tai pelkästään tarkkaamattomuutena tai yliaktiivisuutena ja impulsiivisuutena.

ADHD ei ole vain vilkkaiden pikkupoikien ongelma. Häiriö on miehillä yleisempi kuin naisilla, mutta syynä voi olla naisten alidiag­nosointi.

Naisten ADHD:ta on haastava tunnistaa, sillä heillä häiriö saattaa oireilla tarkkaamattomuutena ja sisäisenä levottomuutena. Oireet eivät välttämättä näy ulospäin.

Sisäinen levottomuus tuntuu esimerkiksi vaikeutena rentoutua.Ihan kuin päässä olisi monta radiokanavaa päällä.

Psykiatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Tanja Valtavaara

Diagnoosi on monille helpotus

Vaikka ADHD alkaa aina jo lapsena, moni nainen saa diagnoosin vasta aikuisena.

Yleensä he ovat menneet lääkäriin muun vaivan takia. ADHD:n liitännäissairauksia ovat masennus ja ahdistus, joista tytöt ja naiset kärsivät poikia useammin. Pojille on naisia tyypillisempää häiriökäyttäytyminen, kuten uhmakkuus ja aggressiivisuus, joka huomataan yleensä varhain.

Aikuisen ADHD:hen liittyy usein vaikeus säädellä omaa toimintaa. Alitoimivat aivoalueet vaikuttavat myös ­aloitekykyyn. Laskujen maksu ja muut yksinkertaiset tehtävät jäävät herkästi hoitamatta.

ADHD aiheuttaa alisuoriutumista ja lyhytjänteisyyttä. Tunteet saattavat kuohahdella herkästi ja läheisten tarpeet jäädä huomiotta.

Aikataulut pettävät ja lupaukset jäävät pitämättä. Kaikki tämä herkistää uupumukselle ja ihmissuhde­ongelmille.

Häiriöön liittyy usein aistiyliherkkyys, joka saattaa tuoda ongelmia fyysiseen läheisyyteen. Hoitamattomaan ADHD:hen liittyy päihteiden käytön riski. Myös uniongelmat ovat yleisiä.

Häiriötä hoidetaan ensin psykososiaalisin hoitomuodoin, kuten ryhmämuotoisella kognitiivis-behavioraalisella psykoterapialla tai toimintaterapialla. Tarvittaessa sitä hoidetaan myös lääkkein ja elintavoin. ADHD-­lääkitys tehostaa alitoimivia aivoalueita eli lievittää häiriön ydinoireita. Rutiineista on hyötyä, samoin mindfulness-harjoitteista.

– Monia auttaa merkittävästi jo se, kun saa nimen haasteilleen. Se lisää ymmärrystä ja hyväksyntää, Valtavaara sanoo.

”Monia auttaa merkittävästi jo se, kun saa nimen haasteilleen. Se lisää ymmärrystä ja hyväksyntää.”
Tanja Valtavaara

Taustalla voi olla myös muistisairaus

Keskittymiskykyyn voivat vaikuttaa myös sairaudet.

– Masennus lamauttaa keskittymiskykyä. Masentunut käy alikierroksilla, ja hänen voi olla vaikea keskittyä oleelliseen ja tehdä päätöksiä, Valtavaara kertoo.

Se voi aiheuttaa aloitekyvyttömyyttä ja pitkäjänteisyyden puutetta. Asioita on vaikea aloittaa ja suorittaa loppuun. Oireet voivat siis olla hyvin samankaltaisia kuin ADHD:ssa. Myös työuupumukseen liittyy usein samanlaisia oireita.

Masennus kuitenkin eroaa keskittymishäiriöstä siten, että yleensä masentuneen mieliala laskee. Asiat eivät enää kiinnosta, eikä niistä saa mielihyvää. Lisäksi masentunut on usein hyvin väsynyt. Keskittymishäiriöön ei välttämättä liity mielialan laskua, mutta vireystila voi vaihdella ja tunteet ailahdella.

Hoitamaton uniapnea taas aiheuttaa univajeesta johtuvia keskittymispulmia.

Joskus keskittymishäiriöiden, masennuksen tai työuupumuksen takana on alkava muistisairaus. Sen ensi­oireita ovat yleensä tiedonkäsittelyn ja tarkkaavaisuuden ongelmat. Tuoreet tapahtumat eivät jää mieleen, opitut taidot unohtuvat ja käytös voi muuttua.

Lääkäriin kannattaa suunnata, jos keskittymisongelmat alkavat haitata arkea ja näkyvät usealla eri elämänalueella eli esimerkiksi töissä ja parisuhteessa.

Jos ongelmia on vain tylsän työtehtävän hoitamisessa, stressin painaessa tai huonojen unien jälkeen, kyse tuskin on mistään vakavasta.

Silloin oikea lääke voi olla rauhoittaa elämä tai etsiä nykyistä kiinnostavampi työ.

Kommentoi »