Voi hyvin

Miten dynaamiset faskiavenytykset toimivat? Fysioterapeutti kertoo

Miten dynaamiset faskiavenytykset toimivat? Fysioterapeutti kertoo
Kun olo tuntuu jäykältä tai kömpelöltä, lempeä FasciaMethod auttaa palauttamaan liikkuvuuden. Meditatiivinen venyttely auttaa myös rauhoittamaan mieltä ja lievittämään stressiä, kertoo venyttelyn kehittäjä fysioterapeutti Anne Puranen.
Julkaistu 25.4.2023

Vuosituhannen alussa terveys- ja liikunta-alan ammattilaiset eri puolilla maailmaa alkoivat kiinnittää yhä enemmän huomiota kehon faskiaan eli sidekudosverkostoon, joka ympäröi lihaksia, hermoja ja verisuonia.

Tutkijat havaitsivat, että jäykät ja kireät faskiat saattoivat olla yhteydessä erilaisiin kipuihin ja toiminnallisiin ongelmiin, kuten polvi-, olkapää- ja selkäoireisiin. Faskioiden käsittelyllä vaivat taas saattoivat helpottaa.

Tuki- ja liikuntaelinsairauksiin erikoistunut fysioterapeutti Anne Puranen innostui löydöksistä kymmenisen vuotta sitten. Mitä syvemmälle hän pääsi aiheeseen, sitä kiehtovammalta se hänestä tuntui.

”Näin faskiakäsittelyn hyvät vaikutukset asiakkaissani. Samalla kuitenkin pohdin, miten hoitotulokset saataisiin myös pysymään.”

Anne testasi ryhmäliikuntatunneillaan dynaamisia eli liikkeessä pysyviä venytyksiä kehon pitkien lihastoimintaketjujen mukaisesti. Niiden tarkoituksena oli parantaa koko kehon faskiajärjestelmän liikkuvuutta.

”Minulle tuli yllätyksenä, että asiakkaat pitivät harjoitteista valtavan paljon.”

Tunnilla käynyt markkinoinnin ja konseptoinnin lehtori Raisa Varsta ehdotti, että harjoitukset kannattaisi konseptoida. Aluksi epävarma Anne innostui nopeasti ajatuksesta. Työparikseen hän löysi fysioterapeutti Viivi Kettukangas-Immosen. Pari vuotta myöhemmin FasciaMethod oli valmis levitettäväksi.

”Mitään ei pidä tehdä väkisin, vaan liikkeitä voi soveltaa.”
Fysioterapeutti Anne Puranen

Lempeät harjoitteet

FasciaMethod on rauhallinen, meditatiivinen ja yksinkertainen kehonhuoltomuoto, joka koostuu ketjuliikkuvuusharjoituksista, täsmävenytyksistä, liikkeenhallintaharjoitteista ja pallohieronnasta.

Lempeiden harjoitteiden tarkoituksena on edistää tuki- ja liikuntaelinterveyttä eli kehittää liikkuvuutta, voimansiirtoa ja kehonhallintaa. Käytännössä faskiat ja lihakset toimivat yhdessä kokonaisuutena. Faskia ketjuttaa lihaksia ja välittää niiden tuottamaa voimaa kehossa.

”Kun faskioiden toiminta paranee, myös kehon voimansiirto kehittyy.”

Annen mielestä dynaaminen venyttely kehittää useampia osa-alueita kuin staattinen. Pumppaavat venytykset parantavat koko kehon veren- ja nestekiertoa.

Lisäksi kokonaisvaltaiset dynaamiset venytykset kehittävät muun muassa tasapainoa ja koordinaatiota.

”Myös hermokudoksen ja nivelten kannalta dynaaminen venyttely on usein staattista venyttelyä lempeämpää.”

Anne suosittelee metodia kaikenikäisille ja -kuntoisille ihmisille, jotka kokevat olonsa jäykäksi tai kömpelöksi. Se on yleensä merkki siitä, että faskiat tarvitsevat lisää liikettä.

Kun dynaamiset venytykset nesteyttävät faskiaa, kehon liikkuvuus ja hallinta alkavat parantua heti. Samalla monet tuki- ja liikuntaelimistön kivut voivat lievittyä.

”Kun jäykkyys vähenee, moni huomaa kehittyvänsä paremmin myös muissa liikuntaharrastuksissa. Myös rasitusvammat saattavat helpottaa ja palautuminen nopeutua.”

Jos kotiharjoitukset eivät tunnu sopivan, kannattaa mennä mukaan ohjatulle tunnille.

”Mitään ei pidä yrittää tehdä väkisin. Kaikkia liikkeitä voi soveltaa erilaisiin tarpeisiin.”

”Harjoittelu tuntuu lempeältä, mutta se on hyvin tehokasta.”
Fysioterapeutti Anne Puranen

Uni kohenee, stressi vähenee

Pumppaavat, jännitä ja rentouta -periaatteella tehdyt liikkeet rentouttavat kehon lisäksi myös mieltä. Syvä hengitys ja muun muassa rintarangan kierrot lisäävät rauhoittavan hermoston aktiivisuutta.

”Monet kokevat, että harjoituksen jälkeen nukkuminen ja mieliala paranevat”, Anne kertoo.

Kokonaisvaltainen harjoitus parantaa myös keskittymiskykyä. Kun raajat liikkuvat jatkuvasti eri suuntiin, huomion täytyy pysyä mukana harjoituksessa.

”Mieli ei ehdi vaeltelemaan työasioissa. Siksi tunti voi auttaa myös palautumaan stressistä.”

Ohjatulla tunnilla kannattaa käydä 1–2 kertaa viikossa. Lyhyempi 10–15 minuutin kotiharjoitus taas on hyvä tehdä 3–5 kertaa viikossa.

”Dynaaminen liikkuvuusharjoittelu tuntuu lempeältä, mutta se on hyvin tehokasta. Sitä ei kannata tehdä liikaa, jotta hermosto ei ylikuormitu.”

Menetelmän lisänä on syytä olla muita liikuntamuotoja, sillä keho kaipaa myös sitä voimakkaampaa liikuntaa. Kun harjoitusta tekee säännöllisesti, lihasten ja sidekudosten kimmoisuus vähitellen lisääntyy ja kehossa oleva turvotus vähenee.

”Moni kokee olonsa sutjakammaksi kuin aikaisemmin.”

Harjoitukset tuovat keveyttä ja kimmoisuutta

Pidä tauko, rauhoitu ja nauti meditatiivisesta harjoituksesta. Kehosi ja mielesi kiittävät, kun teet harjoituksen säännöllisesti 3–5 kertaa viikossa.

Fysioterapeutti Anne Puranen harrastaa itse painonnostoa ja lentopalloa. FasciaMethodin avulla hän pitää oman kehonsa liikkuvana ja sutjakkana.

FasciaMethodia voi harrastaa liikuntakeskuksissa, voimisteluseuroissa sekä kansalais- ja työväenopistoissa ympäri Suomea. Lisäksi tarjolla on live- ja verkkovalmennuksia.

Kommentoi »