Kauneus ja Terveys

Kenkäsuunnittelija Minna Parikka mietti uransa alussa, pitääkö tehdä asioita kuten muut: ”Nyt tiedän, ettei ole pakko tehdä yhtään mitään"

Kenkäsuunnittelija Minna Parikka mietti uransa alussa, pitääkö tehdä asioita kuten muut: ”Nyt tiedän, ettei ole pakko tehdä yhtään mitään"
Kenkäsuunnittelija Minna Parikka menee rivakasti sinne, minne huvittaa. Itsevarma kävelytyyli toimii etenkin töissä. Voimalista-juttusarjassa ajankohtaiset ihmiset kertovat, mistä he saavat voimaa.
Julkaistu: 9.11.2020

Minna Parikka on 40-vuotias kenkäsuunnittelija, joka joogaa ja potkunyrkkeilee. Minna asuu Helsingissä 2-vuotiaan tyttärensä kanssa. Kenkiensä lisäksi hän on tullut tutuksi myös MTV:n Tanssii tähtien kanssa -ohjelmasta.

Ihminen: Tulevaisuudessa haluaisin olla kuin Lenita Airisto. Hän on 83-vuotias upea nainen, jolla on mielipiteitä, eikä hän pelkää sanoa niitä. Teimme yhdessä videon, jossa Lenita hyppii sängyllä glitterpuvussa ja tennareissa. Vaikka Lenitalla oli jalka kipeänä, stunttia ei käytetty.

– Haluan olla tulevaisuudessa kuin Lenita Airisto, Minna Parikka sanoo.

Ruoka: Nautin viherpiiperryksestä. En tee smoothieita ja voimaruokaa itse vaan syön ulkona. Hyvä ja puhdas ruoka on minulle tärkeää, sillä siitä tulee onnellinen olo.

Sana: Itsenäisyys merkitsee minulle vapautta. Joka päivä voi tehdä monia valintoja. Usein ihmiset rajoittavat itseään aivan turhaan.

Ajatus: Minulla on supernainen-kompleksi. Lähden kaikkeen voittaja-asenteella: pystyn mihin vain! Myönnän silti itselleni rajallisuuteni. Kaikessa ei voi olla täydellinen.

Leffa: Olen nähnyt La La Land -leffan kymmenen kertaa. Herkistyn sen musiikista, tanssista ja saavuttamattomasta rakkaudesta. Lauloin sen lauluja vastasyntyneelle vauvalleni.

Biisi: Kuuntelen Beyoncén Lemonade-levynsä biisejä, kun tekee mieli tanssia yksin kotona ja haluan nostatusta.

Asento:​ Kävelen rivakasti ja ryhdikkäästi sinne, minne haluan. Saatan vaikuttaa vaikeasti lähestyttävältä, mutta töissä se toimii. En haparoi.

Juoma: Olen matcha-addikti. Se on piristeeni ja herkkuni. Viime syksyn Kioton-matkalla söin lapsen päiväunien aikana kolmea erilaista matchalla maustettua herkkua: jäätelöä, kakkua ja suklaata.

Vaate: Vaatteet ovat tärkein päivittäinen asia, josta saan voimaa. Kaikki vaatteeni ovat voimavaatteitani. Ostan ne tunteella ja mietin tarkkaan, mitä puen päälleni.

Oivallus: Urani alussa mietin, pitäisikö tehdä jotain, koska muutkin tekevät. Nyt tiedän, ettei ole pakko tehdä yhtään mitään. Yrittämisen pitää olla mieluisaa, koska sitä tekee itselleen. Muistan vielä, kuinka faksi ruksutti yöllä tilauksia yksiöni nurkassa. Siitä tajuan, ettei tämä ole tapahtunut itsestään. Nyt on hyvä.

Kommentoi »