Terve.fi

Ministeriö tahtoo päihdeäidit pakkohoitoon



Ministeriö tahtoo päihdeäidit pakkohoitoon

Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä suunnittelee raskauden aikana paljon alkoholia tai huumeita käyttäville naisille pakkohoidon määräämistä. Työryhmä pyrkii saamaan lopullisen ehdotuksensa valmiiksi hallitukselle lokakuuhun mennessä ja eduskunnan käsittelyyn vuoden 2013 aikana. Sosiaali- ja terveysministeriön johtajan Kari Paason mukaan pakkohoito olisi yksi hoitokeino lisää päihdeäitien hoidossa.

- Tällä hetkellä äiti voidaan määrätä pakkohoitoon, jos hän on vaaraksi itselleen. Toistaiseksi pakkohoito ei ole kuitenkaan perusteltua silloin, kun äiti aiheuttaa vaaraa sikiölleen. Uusi lakimuutos suojelisi aiempaa enemmän sikiön terveyttä, Paaso selventää.

Norjassa päihdeäitien pakkohoito on ollut sallittua vuodesta 1996 lähtien. Pakkohoitolakia on käytetty naapurimaassa vähäisesti, noin 30 – 40 tapauksessa vuodessa. Tulokset ovat olleet ristiriitaisia, mutta Paason mukaan hieman enemmän positiivisen puoleen kääntyviä.

- Hyvää tutkimustuloksissa on ainakin se, että pakkohoidon myötä sikiön paino on alkanut nousta paremmin. Kehitettävää sen sijaan löytyy hajanaisesti sijoittuvasta hoitojärjestelmästä, jota tulisi keskittää selkeämmin yhdelle paikkakunnalle. Toinen huono puoli on se, että hoitoon päätyvät ovat pääasiassa olleet huumeiden käyttäjiä, vaikka alkoholin käyttö on päihdeäitien keskuudessa yleisempää ja yleensä vaarallisempaa, Paaso selventää.

Huumeita raskauden aikana käyttäneen äidin lapsi joutuu yleensä heti synnytyksen jälkeen vieroitukseen. Sen sijaan alkoholia käyttäneen äidin lapsen vauriot ovat pysyvämpiä ja pitkäaikaisempia. Raskauden aikana alkoholia nauttineiden äitien lapset kärsivätusein fetaalialkoholisyndroomasta (FAS). FASin oireita ovat sikiön keskushermoston ja muiden elinten sekä elinryhmien vakavat ja pysyvät toimintahäiriöt.

Raskauden aikana tupakoivia äitejä mahdollinen pakkohoitolaki ei kuitenkaan tulisi koskemaan, eikä sen mukaan tuomista ole ministeriössä harkittukaan.

Aloite voi lähteä neuvolasta

Aloite päihdeäidin seurannasta ja pakkohoidosta voidaan tehdä neuvolassa, äitiyspoliklinikalla tai päihdehuollon yksikössä. Mikäli pakkohoitolaki tulisi voimaan, saisi esimerkiksi neuvolahenkilökunta ohjeistuksen äitien päihteiden käytön seuraamiseen ja pakkohoitoon siirtämisestä. Tarkempia suunnitelmia siitä, kuinka äitien päihteiden käyttöä käytännössä alettaisiin neuvoloissa seurata, ei vielä ole tehty.

- Jos neuvolassa havaitaan äidillä olevan päihdeongelma, voidaan hänet laittaa normaalin päihdehoidon tapaan korkeintaan kuudeksi päiväksi tarkkailuun sairaalaan. Sairaalassa tehdään tarkat dokumentit äidin terveydentilasta ja sen perusteella voidaan tehdä pakkohoitopäätös, joka jätetään oikeudelle, Paaso selventää.

Oikeuden hyväksyessä päätöksen, voidaan äiti määrätä enintään 30 vuorokaudeksi pakkohoitoon. Tarpeen vaatiessa hoitoa voidaan jatkaa raskauden loppuun saakka, jolloin pakkohoitopäätös on hyväksyttävä oikeudelle aina 30 vuorokaudeksi kerrallaan.

Paason mukaan päihdeäitien hoito tulisi olemaan pitkäaikaista hoitoa, jolla pyritään siihen, että äidit pystyisivät huolehtimaan lapsesta myös syntymän jälkeen.

- Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa todetaan, että pakkohoidon tultua lailliseksi hoito keskitettäisiin niin sanotuille erityisvastuualueille. Koska hallitusohjelman mukaisesti tällaisia alueita Suomessa olisi viisi, on suuri todennäköisyys, että päihdeongelmaisen hoito tapahtuisi muualla kuin hänen kotipaikkakunnallaan, Paaso sanoo.

<!—[if gte mso 9]> Normal 0 21 false false false FI X-NONE X-NONE MicrosoftInternetExplorer4<![endif]—><!—[if gte mso 9]>

<![endif]—>

Hoidon jälkeen tehtäisiin suunnitelma siitä, miten lapsen ja äidin elämä saataisiin mallilleen heidän palattua kotiin. Kotipaikkakunnalla heidän apunaan olisi sen oma sosiaali- ja terveyshuolto.

Vuosittain syntyy jopa 600 päihdeäidin lasta?

Paaso kertoo yleisesti suomalaisnaisten alkoholinkäytön jopa seitsenkertaistuneen 1960-luvun jälkeen.

- On arvioitu, että vuosittain syntyisi noin 600 lasta, joiden eriasteiset häiriöt johtuvat äidin raskauden aikaisesta alkoholinkäytöstä, Paaso toteaa.

Äitien raskauden aikana käyttämät päihteet voivat siis aiheuttaa lapselle vahingollisia ja pitkäaikaisia häiriöitä. Pakkohoito voi tulevaisuudessa olla viime käden ratkaisu lapsen terveellisemmän elämän oikeuden vaalimiseksi, mutta täysin ongelmattomana ratkaisuna sitäkään ei pidetä.

- Tahdonvastaiseen hoitoon liittyvissä keskusteluissa noussut esille pelko siitä, että raskaana olevien naisten nyt lähes 99 prosenttisesti käyttämää neuvolapalvelua alettaisiin lakimuutoksen myötä välttää pakkohoitoon joutumisen pelossa. Esimerkiksi Norjassa tällaista ongelmaa ei kuitenkaan ole huomattu ilmenevän.

Pakkohoidon yhteydessä on myös keskusteltu äidin oikeuksien rajoittamisesta. Suurin kysymys onkin se, onko sikiön terveys tärkeämpää kuin äidin päihteidenkäyttöoikeus?

- Tähän ei ole olemassa oikeaa tai väärää vastausta. Jokainen voi kysyä sitä itseltään peiliin katsoessa, Paaso pohtii.

Lue lisää

Raskaus ja lääkkeet

Äidin tupakoinnista aiheutuvat haitat vauvalleraskauden ja imetyksen aikana

11 myyttiä raskaudesta

Helistimen raskauskalenterin: vauvan kehitystä viikko viikolta!

<!—[if gte mso 9]> Normal 0 21 false false false FI X-NONE X-NONE MicrosoftInternetExplorer4<![endif]—><!—[if gte mso 9]> <![endif]—>Koskahallitusohjelman mukaisesti tällaisia alueita olisi vain viisi, on suuritodennäköisyys, että päihdeongelmaisen hoito tapahtuisi muualla kuin hänenkotipaikkakunnallaan

Julkaistu: 24.2.2012