40-vuotiaana ole tarkkana ikänäön kanssa
Ikänäkö alkaa vaivata monia noin 42–45-vuotiaana. Tämä johtuu siitä, että silmän lähitarkennus heikkenee iän myötä.
– Silmän mykiö samenee ihmisen vanhetessa. Silloin silmä ei enää tarkenna samoin kuin ennen, sanoo silmätautiopin professori, ylilääkäri Eija Vesti.
Ikänäkö tulee kaikille, eikä se ole sairaus. Jokaisen näkö heikkenee iän myötä, olipa käyttänyt ennen silmälaseja tai ei.
Lähinäön huononemisesta seuraa, että pientä tekstiä on vaikea lukea läheltä. Ensioire voi olla se, että tekstiä alkaa viedä kauemmas silmistä. Silloin sen näkee paremmin.
– Likinäköisillä on helpointa: he vain ottavat lasit pois, Vesti sanoo.
Ikänäkö voi aiheuttaa myös päänsärkyä, jos silmiä joutuu siristelemään jatkuvasti. Ikänäkö korjataan lukulaseilla tai linssileikkauksella. Näkö voi huonontua monta kymmentä vuotta, joten lukulaseja pitää aika ajoin uusia.
Neljänkympin paremmalla puolella on myös hyvä alkaa käydä säännöllisesti silmälääkärissä.
– Kun ensimmäiset ikänäön oireet ilmaantuvat, kannattaa varata aika silmälääkärille tarkastukseen, sanoo silmätautien erikoislääkäri, silmäkirurgi Timo Hellstedt Terveystalosta.
Monet silmäsairaudet ovat oireettomia, ja niiden riski kasvaa iän myötä. Silmälääkärillä on hyvä käydä noin kolmen vuoden välein, jos silmissä ei ole oireita tai sairauksia. Eläkeiässä silmätarkastus kannattaa tehdä jo parin vuoden välein.
Tämä on syytä lukea: Huononiko näkö yllättäen? Syy pitää aina selvittää
50-vuotiaana ota käyttöön kostutustipat
Viisikymppisenä silmiin voi alkaa kehittyä silmäsairauksia. Ne eivät kuitenkaan ole vielä kovin yleisiä. Lähinäkö heikkenee entisestään, ja silmiin tulee pieniä vaivoja.
– Kyynelnesteen eritys alkaa vähetä, ja silmät kuivuvat herkemmin, Timo Hellstedt sanoo.
Kuivat silmät voivat kirvellä, kutista, vetistää, punoittaa tai olla valonarat. Myös roskan- ja hiekantunne silmässä voi kertoa kuivista silmistä. Kuivuutta voi hoitaa apteekista ilman reseptiä saatavilla kostutustipoilla.
– Kostutustippoja kannattaa käyttää säännöllisesti. Niistä ei tule riippuvaiseksi, vaan ne ovat kuin silmän kosteusvoide, Hellstedt sanoo.
Kosteutus on tärkeää erityisesti talvella, kun huoneilma on kuivaa. Mitä kosteammat silmät ovat, sitä paremmin ne voivat.
Myös hämäränäkö heikkenee ikääntyessä. Tämän voi huomata jo viisikymppisenä.
Lue lisää silmien kuivuudesta: Voiko silmien kuivuus sokeuttaa?
60-vuotiaana käy silmälääkärissä tiheämmin
Eläkeiän kynnyksellä silmäsairaudet yleistyvät. Erityisen ikävä seuralainen on glaukooma. Sairaudessa näköhermo vaurioituu, mikä voi johtaa sokeutumiseen. Glaukooman aiheuttamat muutokset ovat pysyviä.
– Glaukooma johtuu usein kohonneesta silmänpaineesta, mutta ei aina, Eija Vesti sanoo.
Normaali silmänpaine on 10–21 elohopeamillimetriä (mmHg.) Jos paine nousee ylemmäs, se voi alkaa puristaa näköhermoa. Ajan mittaan hermo vaurioituu.
Silmänpaineen nousua ei tunne, jos se tapahtuu hitaasti vuosien kuluessa. Akuutissa glaukoomassa paine kohoaa äkillisesti, esimerkiksi vuorokaudessa. Silloin se aiheuttaa kipua.
Taudin syynä voi olla myös ongelma näköhermon pään verenkierrossa. Silloin näköhermo kärsii hapenpuutteesta.
Glaukooma on pirullinen, sillä sitä ei välttämättä huomaa itse pitkään aikaan. Siksi on tärkeää käydä säännöllisesti silmälääkärillä.
– Glaukoomassa tarkka lukunäkö säilyy usein pitkään, mutta näkökentän laidoille tulee puutoksia. Tätä ei kuitenkaan välttämättä huomaa, Vesti sanoo.
Glaukooma diagnosoidaan testaamalla näkökenttä ja kuvantamalla silmä. Tautia hoidetaan laskemalla silmänpainetta. Tavallisesti hoito aloitetaan silmätippoina. Mikäli lääke ei laske silmänpainetta riittävästi, silmää voidaan hoitaa laserilla. Myös leikkaus on mahdollinen.
– Glaukoomassa perimä on suuri riskitekijä. Taudin hoito helpottuu, kun se löydetään ajoissa, Timo Hellstedt sanoo.
Myös voimakas miinustaitteisuus lisää glaukooman riskiä.
Glaukooma on melko yleinen: lähes 100 000 suomalaista saa Kela-korvausta glaukoomalääkkeistä. Lisäksi moni sairastaa tietämättään.
Koska glaukooma yleistyy iän myötä, potilaiden määrä on Suomessa kasvussa. Noin yhdeksän sadasta 70–75-vuotiaasta ja 14 sadasta yli 80-vuotiaista kärsii glaukoomasta.
Lue Ritvan tarina: Glaukooma yllätti Ritvan
70-vuotiaana tarkkaile muutoksia näössä
Silmänpohjan eli verkkokalvon ikärappeuma yleistyy vanhetessa. Yleisin se on noin 70-vuotiailla. Sairaudesta voi kertoa se, että kuva vääristyy, kun katsoo yhdellä silmällä. Tätä voi testata peittämällä toisen silmän.
– Rappeuma ei yleensä sokeuta, mutta se vie hitaasti tarkan näön. Lukeminen vaikeutuu, mutta tutussa ympäristössä näkee liikkua, Eija Vesti sanoo.
Ikärappeumaa on kahdenlaista: kuivaa ja märkää. Kuiva rappeuma on yleisempi, eikä siihen ole hoitoa. Taudissa verkkokalvolle kertyy kuona-ainetta, joka heikentää näköä.
Kosteaa rappeumaa on noin 10 prosenttia ikärappeumista. Se johtuu tarkan näön alueelle syntyvästä uudisverisuonesta, josta tihkuu nestettä. Verkkokalvon alle syntyy turvotusta.
– Jos tämä verisuoni menee rikki, näkö voi huonontua nopeastikin, Vesti sanoo.
Kosteaa rappeumaa hoidetaan pistoshoidolla. Silmään pistetään lääkeainetta kuukauden tai parin välein. Yleensä hoito kestää vähintään vuoden, joskus montakin vuotta. Lääke tuhoaa uudissuonia ja kuivattaa silmänpohjaa.
Myös harmaakaihi yleistyy eläkeiässä.
– Joka kolmannella 70-vuotiaalla on näköä haittaava harmaakaihi, ja 80-vuotiaista se on jo reilusti yli puolella, Timo Hellstedt sanoo.
Kaihissa silmän sisällä oleva linssi samenee, kun sen valkuaisainerakenteet muuttuvat. Tällöin linssi ei enää läpäise valoa normaalisti, ja näkö heikkenee. Tupakointi, UV-säteily, kortisoni ja silmävammat lisäävät kaihin riskiä. Suurin syyllinen on kuitenkin ikä.
Asiantuntijoina silmätautiopin professori, silmäklinikan ylilääkäri Eija Vesti, Turun yliopistosta ja Turun yliopistollisesta keskussairaalasta, sekä silmätautien erikoislääkäri Timo Hellstedt Terveystalosta.
Juttu on julkaistu Apu Terveys -lehdessä 10/2019.
