Voi hyvin

Millainen ruoka on hyväksi hampaille? Katso 9 vinkkiä kauniiseen hymyyn

Millainen ruoka on hyväksi hampaille? Katso 9 vinkkiä kauniiseen hymyyn
Hampaasi kiittävät, kun annat niille tarpeeksi rouskuteltavaa. Rajaa myös päivittäiset ateriat viiteen tai kuuteen, jotta sylki ehtii korjata happohyökkäyksen aiheuttamia kiillevaurioita.
Julkaistu 9.2.2023

Hampaat pitävät yleensä kaikesta siitä, mikä on muutenkin terveellistä: monipuolisesta ruokavaliosta, säännöllisestä ateriarytmistä sekä napostelun ja runsaan sokerin käytön välttämisestä.

Hampaiden kannalta on kuitenkin tärkeää, missä muodossa ruoka tulee. Hampaat rakastavat rouskuttelua, koska se auttaa pitämään ne puhtaina.

Rouskuttelun aikana hampaiden pienistä koloista lähtee ruokaa liikkeelle ja huuhtoutuu syljen mukana pois suusta.

”Rouskuttelu lisää myös syljen eritystä, mikä on hampaiden terveyden kannalta tärkeää. Sylki huuhtelee hampaiden pintoja ja vähentää suun happamuutta”, kertoo kliinisen hammashoidon erikoishammaslääkäri Tarja Tanner Oulun yliopistosta ja Oulun kaupungilta.

Hyvää rouskutteluruokaa hampaat saavat esimerkiksi kasviksista, hedelmistä, täysjyväviljoista, siemenistä ja pähkinöistä. Jotta hampaat pysyvät kunnossa, on tärkeää noudattaa myös säännöllistä ateriarytmiä.

Hampaiden kannalta on tärkeää, missä muodossa ruoka tulee.

Pidä tauot ruokailujen välillä

Hampaat kestävät keskimäärin 5–6 ruokailukertaa päivässä. Eri ihmisten välillä on paljon yksilöllisiä eroja, jotka johtuvat muun muassa syljen koostumuksesta.

Päivän aikana kannattaa syödä aamupala, lounas ja päivällinen sekä pari välipalaa. Joka kerta, kun suuhun laitetaan jotakin, suun happamuus laskee noin puolen tunnin ajaksi. Suussa alkaa tällöin happohyökkäys, jossa bakteereiden tuottama happo liuottaa hampaita suojaavaa kiillettä. Jos se pääsee jatkumaan pitkään, hampaat alkavat reikiintyä.

Kun syömiskertojen välillä on riittävästi taukoja, mineraalit pääsevät saostumaan takaisin hampaiden pintaan ja korjaamaan happohyökkäyksen aiheuttamia pieniä kiillevaurioita.

1. Maitotuotteet ja pähkinät

Kaikki mikä on hyväksi luustolle, on hyväksi myös hampaille. Ravinnosta hampaat tarvitsevat erityisesti kalsiumia ja fosfaattia, sillä ne auttavat pitämään hampaiden pinnat kunnossa.

Hyviä kalsiumin ja fosfaatin lähteitä ovat esimerkiksi maitotuotteet, pähkinät ja kasvimaidot, joihin on lisätty kalsiumia. Myös mantelimaito on erinomainen valinta, sillä mantelit sisältävät luonnostaan runsaasti kalsiumia ja fosfaattia.

2. Vettä janoon

Vesi on janojuomana hampaiden kannalta ehdottomasti paras. Sitä voi juoda päivän mittaan vapaasti, sillä se ei aiheuta happohyökkäystä.

Hampaiden kannalta melko turvallinen vaihtoehto on myös maustamaton kivennäisvesi. Sen sijaan maustetuissa kivennäisvesissä voi olla sokeria tai hapanta sitruunahappoa, ja siksi niitä kannattaa juoda korkeintaan silloin tällöin.

3. Kahvi ja tee sokeritta

Kahvi ja suurin osa teelaaduista ovat hampaille happamuuden kannalta melko turvallisia juomia. Ne eivät kuluta hampaita läheskään yhtä paljon kuin esimerkiksi tuoremehu, limsa, siideri ja viini.

Kahvin ja teen joukkoon voi myös huoletta lorauttaa maitoa. Maidon sokeri eli laktoosi aiheuttaa happohyökkäyksen, mutta maidossa olevat muut ravintoaineet kompensoivat vaikutuksen. Maito muun muassa auttaa neutraloimaan suun happamuutta.

Kahvi ja tee kannattaa kuitenkin aina nauttia ilman sokeria tai hunajaa, sillä ne aiheuttavat joka kerta hampaille haitallisen happohyökkäyksen.

4. Juustopala auttaa

Ruokailun aiheuttamaa happohyökkäystä ei voi valitettavasti ehkäistä kokonaan. Sitä voi kuitenkin lyhentää syömällä aterian päätteeksi palan juustoa, pienen kourallisen pähkinöitä tai imeskelemällä ksylitolipastillin tai jauhamalla ksylitolipurkkaa.

5. Marjat maidon kanssa

Marjat ja hedelmät ovat terveellisiä herkkuja, mutta hampaiden kannalta niiden runsas syönti sellaisinaan voi olla ongelmallista, sillä ne ovat myös hyvin happamia.

Jos popsit paljon marjoja tai hedelmiä, ota tavaksi syödä niiden kanssa jotakin maitotuotetta. Maitotuotteiden sisältämä kalsium ja fosfaatti auttavat ehkäisemään marjojen ja hedelmien aiheuttamaa hampaiden erosiivista kulumista.

Jos et käytä maitotuotteita, myös kalsiumilla rikastettu kasvijuoma tai -jogurtti ajavat saman asian.

6. Maitotuotetta smoothieen

Happamat ja mehumaiset juomat, kuten smoothiet, säilyvät hampaiden pinnalla pitkään. Kielellä tunnustellessa ne voivat saada hampaat tuntumaan tahmeilta.

Kun lisäät smoothieen maitoa, piimää, jogurttia tai kalsiumilla rikastettua kasvimaitoa, saat hammasystävällisemmän version. Toinen hyvä tapa on nauttia smoothie aterian lopuksi jälkiruokana.

7. Vaihtoehtoinen makeutus

Tavallinen lisätty sokeri eli sakkaroosi maistuu hyvältä, mutta valitettavasti se on hampaiden kauhistus. Sakkaroosi ruokkii suussa sellaisia bakteereja, jotka muodostavat hampaiden kannalta haitallista happoa.

Sokereilla makeutettujen ruokien sijaan kannattaa kokeilla vaihtoehtoja, jotka on makeutettu sokerialkoholeilla, kuten ksylitolilla, sorbitolilla ja mannitolilla. Ne ovat hampaiden kannalta turvallisempia kuin tavallinen sokeri.

8. Eroon värjäytymistä

Jotkut voimakkaan väriset ruoat ja juomat, kuten kahvi, tee, punaviini, mustikka, ketsuppi ja tumma suklaa voivat aiheuttaa hampaiden pinnoille värjäytymiä.

Ruoan mahdollisesti aiheuttamat pinnalliset värjäytymät saa pois suuhygienistin tai hammashoitajan tekemällä puhdistuksella, minkä takia niitä ei tarvitse pyrkiä välttämään kokonaan.

9. Harjaus

Hampaat tykkäävät, kun ne harjataan kaksi kertaa päivässä fluorihammastahnalla.

Myös ikenet kaipaavat huolenpitoa

Ikenet pitävät hampaiden tapaan terveellisestä ja monipuolisesta ruokavaliosta, sillä se vähentää haitallisten bakteerien kasvua suussa. Epäterveellisestä ja varsinkin sokeripitoisesta ruokavaliosta ikenet taas eivät pidä lainkaan, sillä se lisää muun muassa ientulehdukselle ja parodontiitille tyypillisten bakteerien kasvua.

Parodontiitti on hampaiden kiinnityskudoksia tuhoava tulehdussairaus, joka kehittyy, kun ienkudokselle haitalliset suun bakteerit pääsevät lisääntymään hammasplakin suojassa.

Asiantuntijana kliinisen hammashoidon erikoishammaslääkäri, dosentti Tarja Tanner Oulun yliopistosta ja Oysista.

Kommentoi »