Syitä päänsärkyyn on monia, ja kipu voi tuntua eri puolilla päätä. Joskus särky on vain lievää jomotusta, toisinaan se voi olla hyvinkin voimakasta ja kaataa pimeään huoneeseen toipumaan. Kivun taso riippuu usein päänsäryn tyypistä.

Yleisimmät päänsäryt ovat migreeni ja jännityspäänsärky. Migreeni voi olla kovaa kipua ja pakottaa lepäämään. Jännityspäänsärky on useimmiten jomottavaa tai kiristävää. Siihen voi auttaa venyttely, rentoutuminen ja niskajumppa.

Eniten päänsärystä kärsivät työikäiset naiset. Jännityspäänsärkyä on molemmilla sukupuolilla, mutta migreeni on hedelmällisessä iässä olevilla naisilla kolme kertaa yleisempää kuin miehillä.

Hormonien, erityisesti estrogeenin, arvellaan olevan yksi tärkeä tekijä. Pelkät hormonit eivät kuitenkaan laukaise migreeniä, vaan se on monen tekijän seurausta. Myös perimä vaikuttaa. Länsimaissa noin 43 prosenttia hedelmällisessä iässä olevista naisista kärsii migreenistä.

– Menopaussin jälkeen tilanne alkaa helpottaa, ja jopa 67 prosenttia migreenipotilaista toipuu silloin, neurologian erikoislääkäri Hanna Harno HUS:stä sanoo.

Vaihdevuosien aikaan kuukautiset loppuvat ja estrogeenintuotanto heikkenee. Onkin lohdullista, että kaikki päänsäryt vähenevät naisilla selvästi, kun estrogeenitaso laskee ja sen vaihtelut loppuvat. Usein tunnemyrskytkin rauhoittuvat iän mukana. Näillä asioilla saattaa olla yhteys.

Särky on viesti

Päänsärkyjen perimmäistä syntysyytä ei tarkkaan tiedetä. Tiedetään, että aivojen kipuradat ja kipukeskukset aktivoituvat, mutta miksi näin käy, on edelleen tutkimuksen aiheena.

On selvää, että keho ja mieli ovat kiinteästi yhteydessä toisiinsa. Kun mielessä tapahtuu jotain, se tuntuu usein kehossa – ja toisinpäin.

Siksi selitys päänsärylle ei aina olekaan se, joka tulee ensimmäisenä mieleen. Ohimoilla jyskyttävä päänsärky ei ehkä johdu jännittyneistä hartioista, vaan hartiat jännittyvät päänsäryn tähden. Päänsärky taas voi kertoa stressistä tai sen laukeamisesta. Stressipäänsärky voi olla migreeniä tai jännityspäänsärkyä. Joskus stressi laukaisee myös sarjoittaisen päänsäryn.

– Stressi on ykkönen, kun etsitään syitä päänsärkyyn. Stressi aktivoi aivojen kipu- ja tunnealueita ja kipuratoja, Harno sanoo.

Stressissä elimistön toimintavalmius aktivoituu, ja samalla alkaa erittyä stressihormoneja: kortisolia, adrenaliinia ja noradrenaliinia. Reaktio on ikiaikainen, ja sen tarkoitus on pitää meidät hengissä. On hyvä olla valppaana, jos puskassa vaanii leijona.

Lyhytaikaisesta stressistä on hyötyä myös nykyisin, vaikkei leijonia enää tarvitsekaan paeta. Stressi nostaa nimittäin suorituskykyä ja auttaa kirimään kiinni deadlinet tai selviytymään haastavasta työtehtävästä. Stressi on kuitenkin tarkoitettu kestämään vain lyhyen ajan. Jos se pitkittyy, seuraa ongelmia. Keho ja mieli väsyvät ja voivat alkaa oireilla.

– Stressi ja ahdistus ovat kehon hälytysmerkkejä. Niiden kuuluu saada meidät ymmärtämään, että nyt on jotain pielessä, psykologi Reetta Sipilä Hyksin Kipuklinikalta sanoo.

Stressin aiheuttama päänsärky saattaakin olla kehon viesti, joka kertoo, että mieli ei voi hyvin. Kun mieli ei muuten pysähdy, keho ottaa ohjat ja migreeni saattaa alkaa.

Lue myös: Vahingoittaako stressi aivoja?

Huoliherkkyys vaikuttaa

Tunteiden ja kivun yhteyttä on tutkittu paljon. Tiedetäänkin, että kipu ei ole pelkästään kehollinen reaktio. Se on vankasti yhteydessä myös tunteisiin.

– Kipua ei ole ilman tunteita. Se on aina myös tunnereaktio, Sipilä sanoo.

Sen vuoksi eri ihmiset kokevat saman kivun eri lailla. Yksi jää kotiin ja ajattelee, ettei mistään tule mitään, ennen kuin kipu lakkaa. Toinen taas kohauttaa olkapäitään ja tuumii, että särky menee pian ohi.

Tunteiden ja kivun kokeminen liittyy vahvasti persoonatyyppiin. Osa ihmisistä ahdistuu herkemmin, toiset taas ovat perusluonteeltaan luottavaisia.

– Ahdistusherkkyys on voimakkaasti yhteydessä päänsärkyyn ja sen pitkittymiseen, Sipilä sanoo.

Tunteet voivat myös vaikuttaa siihen, kuinka kauan pääkipu kestää. Kun ahdistuu, huolehtii ja stressaa, keho pysyy jatkuvasti jännittyneenä ja kipuradat aktiivisina. Monet päänsäryistä kärsivistä ihmisistä ovat huoliherkkiä ja kantavat usein hartioillaan paljon murheita. Niiltä taas välttyvät rennot tyypit, jotka luottavat pärjäävänsä.

Resilienssi tarkoittaa mielen selviytymisja sopeutumiskykyä yllättävissä tilanteissa.

Hyvä uutinen on, että kova murehtijakin voi opettaa mieltään ottamaan rennommin ja suhtautumaan päänsärkyihin vähemmällä harmistuksella.

Kun oppii luottamaan, että pärjää, eikä anna pääkivun estää elämästä, se ei enää tunnukaan niin pahalta. Joskus päänsärkytilanne on niin vaikea, että tarvitaan esimerkiksi lääkärin arviota estolääkityksestä.

Voi olla, että pääkivun parannuskeino ei aina löydy lääkepurkista tai niskajumpasta, vaan ajatustapojen muuttamisesta.

Jännityspäänsärkyyn liittyvät usein jumiutuneet hartiat.

Kuorma tekee kipeää

Kivulta ja murehtimiselta kannattaa katkaista siivet mahdollisimman nopeasti. Pahimmillaan päänsärky voi kroonistua eli muuttua jatkuvaksi jomotukseksi.

Pitkittyneessä päänsäryssä aivojen kipuradat ovat jatkuvasti aktiiviset. Kun kipusignaali siirtyy aivokuorelle, ihminen tuntee kipua. Kipuratoja aktivoivat muun muassa stressihormonit ja erilaiset neuropeptidit, joita erittyy hermovälipäätteeseen.

Kivun kroonistumisen riskiä lisäävät stressin lisäksi muutkin mielen murheet, kuten ahdistuneisuus, masennus ja henkilökohtaisen elämän kuormitus. Suru ja mielen pahoinvointi voivat siis tuntua konkreettisena pääkipuna.

– Lääkkeettömät hoitomuodot ovat nousseet päänsäryn hoidossa tärkeämpään rooliin kuin ehkä kymmenen vuotta sitten. Parantamalla psyykkistä hyvinvointia, rentoutumalla ja rauhoittumalla myös päänsärkyä voidaan osaltaan helpottaa, Hanna Harno sanoo.

Psyykkinen kuormitus ei aina ole kivun kroonistumisen taustalla. Kroonistumisen riskiä lisäävät myös esimerkiksi runsas särkylääkkeiden käyttö, huono nukkuminen, muut oheissairaudet, ylipaino sekä heikko sosiaalinen ja taloudellinen tilanne.

Syytä ei varmasti tiedetä, mutta ylipaino saattaa osaltaan pahentaa kehon hiljaista tulehduksellista tilaa, kuten kroonistunut kipukin tekee. Rahahuolet, työttömyys, sairaus ja muut arjen ongelmat kasvattavat henkistä painetta ja lisäävät ehkä siksi stressihormonien tuotantoa ja kipuratojen aktivoitumista.

Lue myös: Kipu menee tunteisiin

Lääke vai rentoutus?

Monille tulee päänsäryn aikana levoton ja ahdistunut olo. Saattaa myös masentaa, kun taas päätä särkee ja päivä on pilalla. Päänsärkyä voi ja kannattaa hoitaa lääkkeillä.

– Mikäli päätä särkee vain joskus, kannattaa ottaa parasetamolia tai ibuprofeenia riittävän iso annos, Harno neuvoo.

Jos ne eivät helpota kipua, niin migreenilääke triptaani usein auttaa. Mitään särkylääkkeitä ei kuitenkaan saisi ottaa yli kymmenenä päivänä kuukaudessa.

– Mikäli särkylääkkeitä syö tiuhaan, kipuradat virittyvät ja aktivoituvat. Syntyy tietynlainen noidankehä, koska särkylääkkeiden tai triptaanien tarve saattaa olla lähes jatkuva. Tilanne saattaa johtaa kivun kroonistumiseen, Harno varoittaa.

Jos kipu on kroonista tai toistuu usein, on hyvä opetella rentoutumaan ja rauhoittumaan. Särkylääkkeistä voi siten seurata särkylääkepäänsärky. Siitä pääsee eroon pysäyttämällä oravanpyörän eli vieroittamalla itsensä lääkkeistä.

– Tutkimusten mukaan särkylääkekoukun vieroitusoireet kestävät 2–10 päivää, mutta kestää noin kaksi kuukautta, ennen kuin liikojen lääkkeiden haitat ovat haihtuneet, Harno sanoo.

Jos päänsärky on kroonista tai sitä on usein, oikeanlaisen lääkkeiden käytön lisäksi kannattaa kokeilla lääkkeettömiäkin keinoja. Erityisen tärkeää on oppia rentoutumaan, sillä rauhoittuminen laskee stressihormoneita ja vähentää kipua.

– Harjoittelu kannattaa aloittaa silloin, kun päänsärky ei ole päällä, sillä kivun keskellä se on vaikeaa, Reetta Sipilä neuvoo.

Rauhoittumishetkiä olisi hyvä olla jokaisessa päivässä pari kolme. Niin oppii laskemaan kehon kierroksia myös silloin, kun päässä jyskyttää. Hyviä rentoutumistapoja ovat hengitys- ja läsnäoloharjoitukset, mindfulness ja meditointi.

Tärkeintä on keskittyä tekemiseen ja tuntea siitä mielihyvää. Silloin huolet unohtuvat helposti. Ruoanlaitto, siivous tai puutarhanhoito voivat toimia yhtä hyvin kuin meditaatiotyynyllä istuminen ja hengitysharjoitus.

Myös liikunta auttaa kivun hallinnassa. Päänsäryn kanssa ei tarvitse siis jäädä sohvalle, vaan jos pystyy, voi lähteä esimerkiksi kävelylenkille, uimaan tai rauhalliselle pyörälenkille. Erityisesti liikkumaan kannattaa suunnata silloin, kun pääkipu on vain lievää.

– Myös musiikin tai äänikirjan kuunteleminen, lukeminen tai hyvän sarjan katsominen telkkarista rauhoittaa, Sipilä sanoo.

Vielä parempi, jos hengittää samalla syvään ja rauhassa. Olennaista on huijata aivoja: kun keho rauhoittuu, myös stressihormonitaso laskee ja aivot alkavat ajatella, että ei ole syytä huoleen. Silloin pääkivun aiheuttanut hälytystila laantuu – ja kipu alkaa lievittyä.

Lue myös: Eroon päänsärystä ilman lääkkeitä

Hanna Harno ja Reetta Sipilä.

Hanna Harno on neurologian erikoislääkäri, joka työskentelee HYKS Neurokeskuksen neurologian poliklinikalla. Vapaa-ajallaan hän käy koreografisissa jumpissa ja pitää erityisesti latinorytmeistä. Hän pyöräilee työmatkat kesäisin ja nauttii matkustamisesta lämpimiin kohteisiin. Meren äärellä mieli rauhoittuu.

Reetta Sipilä on Hyksin Kipuklinikalla työskentelevä psykologi ja tutkija, jonka väitöskirja käsitteli kivun kroonistumisen riskitekijöitä. Hän rakastaa arkea ja rauhoittuu mökkeilemällä, pyöräilemällä työmatkat ja pohdiskelemalla puutarhanhoitoon liittyviä asioita.

Juttu on julkaistu Voi hyvin -lehdessä 3/2020.