Kauneus & Terveys

Miksi olemme niin yksin?

Kaikki voi olla ulkoisesti hyvin, mutta sisällä kalvaa. Yksinäisyys uhkaa terveyttä pahemmin kuin tupakka tai ylipaino.
Kuvat Mikko Lehtimäki

Huono kunto voi eristää vanhuksen neljän seinän sisään. Nuori saattaa tuntea itsensä orvoksi uudessa oppilaitoksessa. Suomessa 16–19-vuotiaat ja vanhukset ovat kaikkein yksinäisimpiä. Ulkopuolisuuden tunne ei ole aina kiinni ihmissuhteiden määrästä. Kaikki kokemamme yksinäisyys ei ole yhtä ilmeistä.

– Ihminen voi tuntea voimakkaampaa yksinäisyyttä, kun ympärillä on paljon ihmisiä, yksinäisyystutkija Niina Junttila yllättää.

Elämme aikana, jolloin valtaosa asuu taaja­missa lähellä toisia ihmisiä. Koskaan aiemmin ei ole ollut yhtä paljon helppoja tapoja pitää yhteyttä muihin. Silti yksinäisyys värittää nimenomaan tätä aikaa. Miksi?

Terveys vaarassa

Yhteys muihin ihmisiin on hyvinvointimme perusta. Yksinäisyys riipaisee syvältä, koska se rampauttaa psykologisia tarpeitamme. Näitä ovat omaehtoisuus, kyvykkyys ja yhteisöllisyys.

Yksinäisyys syö omaehtoisuuden kokemusta eli sitä, että pystyy vaikuttamaan elämäänsä. Jos vaikka rakastaa matkustelua mutta ei ole reissukaveria, on vaikea elää omannäköisesti.

Nykyään ihmissuhteet pitää rakentaa itse: suku voi olla kaukana henkisesti ja fyysisesti.

Yksinäisyys nakertaa toimintakykyä, sillä se heikentää itsetuntoa. On vaikea olla aktiivinen ja aikaansaava, jos tuntee itsensä huonommaksi kuin muut.

– Yhteiskuntamme perustuu yhä vahvemmin sosiaalisiin suhteisiin. Ihminen voi tuntea epäonnistuneensa, jos ei onnistu luomaan itselleen sosiaalista verkostoa. Tämän vuoksi yksinäisyyden vaikutukset ovat kauaskantoisempia kuin ennen, kertoo Junttila.

Kun psykologiset tarpeemme eivät täyty, aivomme reagoivat samoin kuin fyysiseen kipuun. Ohimolohkon takana oleva alue aktivoituu. Aivoissa käynnistyy prosesseja, jotka heikentävät immuunipuolustusta ja terveyttä pitkällä aikavälillä. Pitkään jatkuva yksinäisyys lisää sydän- ja verisuonitautien, diabeteksen ja muistihäiriöiden riskiä.

Amerikkalainen tutkimus kuvastaa hyvin, kuinka fyysinen kokemus on kyseessä. Tutkimuksessa huomattiin, että kipulääkkeet lievittävät myös yksinäisyyden aiheuttamaa kipua.

– Lääkkeet eivät tietenkään poista pahan olon lähdettä, yksinäisyyttä, Junttila sanoo.

Tiedetään myös, että yksinäiset käyttävät muita enemmän uni-, ahdistus-, kipu- ja masennuslääkkeitä.

Epäonnistumisen kokemus

Vanhusten yksinäisyys johtuu usein siitä, että heillä ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi läheisiä ihmisiä lähellä – tai edes elossa. Myös elämän siirtymävaiheet, kuten muutto, ero tai työpaikan menetys, voivat ajaa yksinäisyyteen.

Tilanne korjaantuu usein, kun ihminen saa luotua uuden sosiaalisen verkoston. Uusi tilanne motivoi rakentamaan uusia suhteita.

– Ohimenevä yksinäisyys voi jopa olla voima­vara, alkusysäys johonkin parempaan. Joskus vika ei ole ihmissuhteiden määrässä, vaan siinä, että yhteys puuttuu.

– Meillä on yritysjohtajia, joilla on vilkas sosiaalinen elämä, mutta jotka tuntevat itsensä yksinäisiksi.

Ihmiskontaktien määrällä ei ole merkitystä, jos syvää yhteyttä ei löydy. Pahinta on, että ihminen syyttää tilanteesta herkästi itseään. Onko itsessä jotain vikaa, kun ei löydy ymmärtävää kumppania tai omaa porukkaa?

Puolison kanssa, silti yksin

Kumppani ei aina auta ulkopuolisuuden tunteeseen. Joka viides jää yksin parisuhteessaan. Yleisintä tunne on ruuhkavuosissa, kun aikaa suhteelle on vähän.

– Ihmiset haluavat tulla kuulluksi, arvostetuksi ja ymmärretyksi. Olo voi olla yksinäinen, vaikka toinen on vieressä koko ajan, Väestöliiton tutkimusprofessori Osmo Kontula sanoo.

Tutkimusten mukaan etenkin naiset tuntevat itsensä yksinäisiksi suhteissaan. Se voi ilmetä lohtusyömisenä ja -shoppailuna. Miesten yksinäisyys alkaa usein näkyä vasta, kun jotain ikävää tapahtuu. Osa alkaa juoda ja pelata uhkapelejä.

– Työttömyys ja taloudelliset ongelmat ovat miehille täydellinen epäonnistuminen. Kulissi romahtaa, Kontula kuvaa.

Yksinäisyysmittarit paljastavat, että pojat ja miehet kokevat tuplasti naisia ja tyttöjä enemmän, että heidän ihmissuhteistaan puuttuu syvä yhteys.

– On ehkä stereotyyppisesti ajateltu, että vain naiset kaipaavat syviä ihmissuhteita ja miehille riittää pallonpeluu porukassa. Sukupuolesta riippumatta meillä on samat psykologiset perustarpeet, Junttila sanoo.

Parisuhteessa koettu syvä yksinäisyys ennakoi eroa. Vaikka suhde päättyisi yksinäisyyden takia, siitä harvoin hiiskutaan muille.

– Yksinäisyys aiheuttaa häpeää. Ihminen saattaa tuntea itsensä epäonnistuneeksi, koska ei ole pystynyt rakentamaan syvää suhdetta, Kontula sanoo.

Muiden onnen seuraaminen pahentaa kokemusta. Some tuo toisten tähtihetket kotisohvalle. Omaa elämää vertaa väkisinkin muihin.

Yksinäisyys syö henkistä hyvinvointia mutta aiheuttaa myös vakavia sairauksia.

Yli puolet kroonisesti yksinäisistä kärsii tai on kärsinyt masennuksesta. Sairastumisesta voi tulla ikävä kierre. Yksinäisyys altistaa masennukselle. Masentuneen on vaikea päästä eroon yksinäisyydestä, kun sairaus on värjännyt maailman mustaksi.

Yksinäisyyden on todettu olevan vaarallisempaa kuin ylipaino tai 15 poltettua savuketta päivässä. Se altistaa kakkostyypin diabetekselle ja muistihäiriöille. Pitkään jatkuessaan se nostaa ennenaikaisen kuoleman riskiä.

– Yksinäiset käyttävät kuusi kertaa muita todennäköisemmin lääkkeitä hermostuneisuuteen tai unettomuuteen sekä kolme kertaa muita todennäköisemmin pää- ja vatsakipuihin, yksinäisyystutkija Niina Junttila sanoo.

Yksinäisyys aiheuttaa taloudellisia tappioita paitsi yksilölle myös koko yhteiskunnalle. Työntekijän yksinäisyyden takia työn tuottavuus laskee, sairauslomat pitenevät ja irtisanoutumiset lisääntyvät.

Yksinäisyys ei ole sairaus. Tyly todellisuus on, ettei pelkän yksinäisyyden takia, ilman muuta diagnoosia, pääse julkisella puolella terapiaan.

Yksinäisyys ei ole yhteiskunnassamme minkään tahon vastuulla. Kun Britanniassa yksinäisyyden kustannukset summattiin yhteen, maa päätti nimittää yksinäisyysministerin. Meillä yksinäisyyden vähentäminen on kirjattu Lapsistrategiaan ja tuoreimpaan hallitusohjelmaan.

Lähde: Niina Junttila sekä Loneliness: Human nature and the need for social connection (2008)

Lapsi oppii yksinäiseksi

Junttilan tutkimuksesta selvisi, että joka kolmas keski-ikäinen oli tuntenut itsensä yksinäiseksi lapsuudesta saakka. Noin puolella yksinäisyys on astunut elämään nuoruudessa.

– Mitä kauemmin on ollut yksin, sitä vaikeampi siitä on pyristellä eroon, Junttila sanoo.

Hollantilaistutkimuksessa yli puolet pienten lasten yksinäisyydestä selittyi vanhempien yksinäisyydellä. Tietyt ominaisuudet kiertävät geeneissä ja altistavat sitä kautta yksinäisyydelle. Esimerkiksi ujous ja arkuus saattavat vaikeuttaa ihmissuhteiden solmimista.

Suomalainen seurantatutkimus osoittaa, kuinka valtava vaikutus lapsuuden yksinäisyydellä on. Kahdeksanvuotiaina yksinäiset olivat muita yksinäisempiä, kun heitä tutkittiin uudestaan armeijassa. He myös kärsivät muita enemmän ahdistuksesta, masennuksesta ja keskittymisvaikeuksista sekä olivat aggressiivisempia ja itsetuhoisempia kuin verrokit. Ainoa selittävä tekijä oli lapsuuden yksinäisyys.

Myös sillä, mitä lapsi näkee kotona, on merkitystä. Jos vanhemmalla on paljon sosiaalisia suhteita, lapsikin todennäköisesti menestyy kaverisuhteissa. Ja mitä pienempi lapsi, sitä suurempi merkitys perheellä on.

Lapsi saattaa kotonaan kasvaa siihen, etteivät aikuiset vastaa hänen tarpeisiinsa. Näin lapsi oppii, ettei muihin kannata luottaa.

Joskus kaikenlainen yksinolo voi tuntua kamalalta.

– Osalla pitää olla koko ajan jotain seuraa, jotta jaksaa olla itsensä kanssa. Voi olla pahoja muistoja, joita pakenee ihmisten pariin, psyko­terapeutti Antti S. Mattila sanoo. Koulukiusaaminen voi herättää huonommuuden tunteita ja vaikeuttaa ihmissuhteiden solmimista vielä aikuisenakin.

– Muita voi ärsyttää, kun toinen kaipaa jatkuvasti kehuja ja hyväksyntää.

Vaikeus tunnistaa ja ilmaista

Ihmisen ikävä toisen luo on kaikkien tunnistama tunne. Yksinäisyys pitkittyy Suomessa yli pariin vuoteen joka kymmenennellä. Samansuuntaisia tuloksia on saatu Kreikassa ja Yhdysvalloissa. Maiden väleillä on toki eroja.

– Meillä on vahva itsepärjäämisen mentaliteetti. Tukeutuminen toisiin ei ole yhtä luontevaa kuin joissain muissa maissa, Junttila sanoo.

Suomalaista yksinäisyyttä värittää ilmiö nimeltä aleksitymia. Se tarkoittaa vaikeutta tunnistaa ja ilmaista tunteita. Ongelmasta kärsivät etenkin vanhukset ja miehet. Sen juuret löytyvät yleensä lapsuudesta.

Lapsen ei ehkä ole annettu ilmaista tunteitaan, jolloin hän ei ole voinut harjoitella niiden käsittelyä. Aleksitymia paisuttaa yksinäisyyttä. Ongelmaan voi nimittäin saada apua vasta, kun sen tiedostaa. Terapia saattaa auttaa löytämään yhteyden omiin tunteisiin uudelleen.

Kaikkien yhteinen asia

Yksinäisyydestä pääseminen ei ole helppoa. Niina Junttilan mukaan vastuun ei pitäisi olla vain ihmisellä itsellään. Myös ympäristön tulisi muuttua, että me kaikki voisimme tuntea kuuluvamme joukkoon.

Kun yksinäisyys nakertaa, jo muutama toisen kanssa vaihdettu sana hississä voi olla merkityksellinen. Yhteisöllisyyden tarve on meissä niin syvällä, että pelkkä katsekontakti saa mielihyvähormonit hyrräämään.

Jos yksinäisyys johtuu siitä, ettei uskalla ottaa kontaktia toisiin, on silti tärkeää hakeutua ihmisten pariin. Junttilan mukaan silloin kannattaa suunnata kirjastoon, jossa näkee kaikenlaisia ihmisiä.

Jos ei näe muita, mieli alkaa tehdä tepposia. Voi ajatella, että on ainoa surullinen ihminen koko maailmassa. Psykoterapeutin mukaan rohkeutta voi myös opetella.

– Sovi itsesi kanssa, että menet kerran viikossa juttelemaan vieraan ihmisen kanssa, Mattila ehdottaa.

Joskus keskustelu saattaa alkaa helpommin verkossa. Kotimainen Friendship-sovellus julkaistiin vuosi sitten. Sen avulla voi etsiä samanhenkisiä kavereita.

Jos puolison tai ystävän kanssa tulee ulkopuolinen olo, Osmo Kontula rohkaisee nostamaan kissan pöydälle. On hyvä kertoa suoraan yksinäisyydestä ja siitä, mitä kaipaa. Jos se ei auta, voi myös kirjoittaa puolisolle kirjeen, jolla osoittaa, että on tosissaan.

– Älä syytä vaan kerro, miltä yhteiselo tuntuu ja mitä vaille tunnet jääväsi, Osmo Kontula sanoo.

Kannattaa myös miettiä, kantaako itse tarpeeksi vastuuta suhteesta. Onko suhde vastavuoroinen ja tuottaako se onnea molemmille?

Toiset ihmiset saattavat aistia puolia, joita ihminen ei itse huomaa. Samojen asioiden vatvominen, katkeruus ja kriittisyys muita kohtaan voivat saada muut kaikkoamaan. Kyse voi olla myös puhtaasta sattumasta. Joskus tilanne paranee kuin vahingossa.

– Moni entinen yksinäinen on kertonut, että tilanne helpotti, kun työpaikalle tuli samanhenkinen ihminen. Pahan olon karkottamiseen tarvitaan lopulta vain yksi oikea ihminen, Niina Junttila sanoo.

Lukijat kertovat

Yksinäisyyden tunteeseeni on auttanut, kun olen liittynyt erilaisiin harrastusryhmiin. Myös itsetutkiskelukirjallisuus tuo helpotusta, kun huomaa omien ajatusten resonoivan aiheen kanssa. Erityisen paljon helpottivat muutto Rovaniemelle ja uudet opinnot, joissa pääsen usein juttelemaan muiden kaltaisteni luovien hullujen kanssa. Mies, 38

Olen ujo enkä ystävysty helposti. Nuorena ajattelin, että jokainen löytää sielunkumppanin ennemmin tai myöhemmin. Opiskeluaikoina vielä tutustuu ihmisiin ja perustaa parisuhteita. Sitten huomaa, että kaikki ovat perheellisiä. Yhteisiä hetkiä muiden kanssa kokee työssä ja harrastuksissa, mutta sen jälkeen on yksin. Ennen Facebookia en kokenut yksinäisyyttä niin rankkana kuin nyt. Oloa ei helpota, kun näkee, miten muut matkustavat, ostavat asuntoja, saavat lapsia ja lapsenlapsia, viettävät rapujuhlia. Itse olen tuon kaiken ulkopuolella. Nainen, 53

Olen saanut apua etsivästä nuorisotyöstä. Olen päässyt mukaan pajatoimintaan kokeilemaan uusia lajeja. Vapaa-ajalla on nyt muutakin tekemistä kuin olla yksin kotona. Nainen, 22

En olisi selvinnyt ilman valtavaa etsimistä, itseni ja elämän opiskelua. Olen erilainen ja ylpeä siitä. Itsestäni huolehtiminen, kuten 30 kilon laihduttaminen, on tuonut lisää itseluottamusta ja murtanut muuria muihin ihmisiin. Valokuvaus ja kirjoittaminen ovat auttaneet menneisyyden läpikäymisessä. Nainen, 47

Verkkokyselyyn osallistui 110 vastaajaa terve.fi-sivuilla elokuussa 2019.

Asiantuntijat: Niina Junttila, Osmo Kontula ja Antti S.Mattila

Juttu on julkaistu Kauneus & Terveys -lehdessä 9/2019.

Julkaistu: 24.1.2020
Kommentoi »