Voi hyvin

Miksi itsetunto välillä romahtaa? Syy saattaa olla seurassa tai odotuksissa

Miksi itsetunto välillä romahtaa? Syy saattaa olla seurassa tai odotuksissa
Yhtenä päivänä asiat sujuvat kuin leikiten ja mieli leijuu pilvissä. Toisena päivänä usko omiin kykyihin horjuu. Miksi itsetunto heilahtelee kuin kompassin neula?
Kuvat Istock

Sama ihminen voi jossakin tilanteessa luottaa itseensä vahvasti, mutta toisena hetkenä mielen valtaa epävarmuus. Esimerkiksi joku osaa laulaa ja kokata herkullisia ruokia, mutta silti tuntea epävarmuutta sosiaalisissa tilanteissa.

Psykologi ja psykoterapeutti Katri Laineen mukaan hyvästä itsetunnosta puhutaan usein niin kuin se olisi ehjä kokonaisuus, mutta sitä se ei ole. Itsetunto sisältää monia osa-alueita ja ulottuvuuksia. Se myös vaihtelee tilanteen mukaan. Vahva se on silloin, kun ihminen on tutulla maaperällä ja tekee asioita, joita osaa.

– Hyvä itsetunto perustuu hyvään itsetuntemukseen. Ihminen hyväksyy itsensä, arvostaa itseään sellaisena kuin on ja luottaa itseensä, Katri Laine määrittelee.

Itseensä luottava ihminen tuntee huonot puolensa ja vikansa, mutta ne eivät horjuta häntä. Hän hyväksyy sen, että myös ne ovat osa hänen persoonaansa. Itsetunnon pohja on vuorovaikutuksessa.

Jos taustalla on lapsuuden turvalliset, lämpimät ja luotettavat ihmissuhteet, itsetunto on todennäköisesti parempi kuin jos on kasvanut mitätöivässä ilmapiirissä.

Aseta realistiset tavoitteet

Suuri merkitys on tavoitteiden toteutumisella. Kun tavoitteet ovat realistisia ja niiden saavuttaminen on mahdollista, omanarvontunto vahvistuu. Jos on asettanut riman liian korkealle, pettyy ja lannistuu, kun ei pärjääkään.

Onnistuminen työssä tai opinnoissa ja hyvät ihmissuhteet vahvistavat itsetuntoa. Joillekin mikään ei kuitenkaan riitä.

Itsetuntonsa kanssa painiskelevat ovat yleensä liian vaativia itseään kohtaan. Heidän toiveensa ovat ylimitoitettuja, eivätkä he ole tyytyväisiä saavutuksiinsa.

Itsetuntoinen iloitsee onnistumisistaan, mutta hatarammasta itseluottamuksesta kärsivä vähättelee saavutuksiaan. Hän saattaa selittää onnistumista jollakin muulla kuin omilla ansioillaan.

Epäonnistumiset pysyvät mielessä tiukemmin kuin onnistumiset. Tikkatauluvertaus kuvaa tätä osuvasti: Jos heität neljä kymppiä, mutta viimeinen tikka lentää taulun ohi, se viimeinen jää harmittamaan. Ilo kymppiin osuneista tikoista laimenee.

– Kaikki harmittelevat epäonnistumista, mutta epävarmaksi itsensä tuntevat antavat sille suhteettoman suuren painoarvon.

Kyseenalaista ikävät ajatuksesi

Tällä tavoin itsetunto vaihtelee kaikilla tilanteesta riippuen jopa päivittäin, ja se on normaalia. Ongelmia saattaa syntyä, jos mieliala painuu kovin alas ja negatiiviset ajatukset kalvavat mieltä koko ajan.

Kannattaa huolestua, jos viikosta ja kuukaudesta toiseen miettii, että en kelpaa, olen surkimus ja epäonnistun aina. Varoitusmerkki on myös alisuoriutuminen. Silloin ei uskalla tehdä asioita, koska on varma epäonnistumisesta. Tällöin voi olla paikallaan hakea keskusteluapua.

Katri Laineen mukaan itsetuntoon voi itsekin vaikuttaa. Lähtökohta on itsetuntemus. Voit pysähtyä miettimään, minkälainen olet, millainen itsetuntosi on, mistä pidät ja mistä nautit.

– Sitten näkökulmaa voi kääntää ja miettiä, minkälaisissa tilanteissa tuntee olonsa epämukavaksi ja mikä murentaa itsetuntoa.

Joskus ympärillä on ihmisiä, joiden seura ei tee hyvää. Piikittely, nälviminen ja arvostelu satuttavat. Itsetuntoa koettelee myös välinpitämätön läheinen. Jos toinen tuijottaa vain kännykkää tai televisiota, voi tulla tunne, ettei hän välitäkään.

Nujertajan kanssa voi yrittää keskustella ja kertoa, miten hänen ilkeät kommenttinsa vaikuttavat. Jos keskustelu ei onnistu, kannattaa välttää tällaista ihmistä. Omaa sisintään pitää suojella.

Kun itsetunto painuu alamaihin, lähes aina on kyse siitä, että ihminen arvioi itseään liian ankarasti. Hän pitää itseään huonompana kuin oikeasti on. Arvostelevia lauseita kannattaa kyseenalaistaa.

Kun huomaa sättivänsä ja syyttävänsä itseään, voi pysähtyä miettimään, millaisissa tilanteissa itsekriitiikki nostaa päätään ja mikä juuri tuolla hetkellä horjuttaa itsetuntoa. Lisäksi on suhtauduttava ymmärtävästi omaan itseen.

Ole itsellesi hellä. Kukaan ei osaa kaikkea, ja kaikki osaavat jotain.

Itsemyötätunto avaimena onneen

Hyvä tapa katkaista siivet itsesyytöksiltä ja kritiikiltä on itsemyötätunto. Ei ihme, että tunsin oloni kurjaksi, kun olin niin pitkään huonossa parisuhteessa, on itsemyötätuntoinen ajatus.

– Itsemyötätunto on kykyä suhtautua itseen lempeästi ja rakastavasti. Voit puhua itsellesi samalla tavalla kuin läheiselle ystävällesi, kun hän on pulassa ja tarvitsee kannustusta, Katri Laine sanoo.

Hän vertaa itsemyötätuntoa auton iskunvaimentimiin. Ilman niitä auto räsähtää kuoppaan ja hajoaa. Iskunvaimentimien avulla auto nytkähtää, mutta nousee ylös kuopasta. Ihmiselle itsemyötätunto on sisäinen tuki, joka suojaa ja kannattelee hankalissa tilanteissa. Se pehmentää iskua.

Katri Laine painottaa, että itsemyötätunto ei tule automaattisesti. Asennetta voi kuitenkin kehittää ja ylläpitää. Kiperissä tilanteissa ihminen usein uupuu ja kriittiset ajatukset täyttävät mielen.

Silloin täytyy ponnistella, että onnistuu suhtautumaan lempeästi itseensä.

Itsetunto kehittyy herkkyyskausien aikana ja muutostilanteissa. Leikki-ikäinen pyytää huomiota: katso, kuinka kovaa juoksen, katso kuinka pitkälle hyppään. Huomion hakeminen on itsetunnon kehittämistä.

Lapsi ei pärjää taidoissaan ylivertaiselle aikuiselle. Ihailu kasvattaa itsetuntoa. Teini-ikä ja aikuistuminen ovat herkkää aikaa omanarvontunnolle. Esimerkiksi nuorelle on kova paikka, jos hän ei löydä ystäviä ja jää joukon ulkopuolelle.

Epäonnistuminen ei tee kenestäkään huonoa ihmistä

Aikuisuudessa itsetuntoon vaikuttavat ihmissuhteet, parisuhde ja työ. Vanhemmuus haastaa luottamusta omiin kykyihin. Ennen niin itsevarma nuori aikuinen voi olla täysin avuton vauvan kanssa.

Myös vanheneminen ja eläkkeelle jääminen voivat haavoittaa itsetuntoa. Vanheneva ihminen joutuu hyväksymään, ettei ole yhtä ketterä kuin ennen ja joutuu kenties luopumaan joistakin tärkeistä asioista.

– Tässä elämänvaiheessa auttaa, että hyväksyy itsensä erilaisena ihmisenä. Luopumisen yhteydessä voi tehdä surutyötä. Kun työelämä on ohi, tilalle tulee muita asioita.

Kaikki kokevat elämässä pettymyksiä. Hyvä itsetunto pehmentää pudotuksia. Tämä ei nyt mennyt hyvin, mutta yritän seuraavalla kerralla paremmin, ajattelee itsetuntoinen ihminen. Tällainen asenne on hyvä suoja itsetunnon vaurioita vastaan. Epäonnistuminen ei tee kenestäkään huonoa ihmistä.

Monet määrittelevät oman arvonsa suoritusten mukaan. Se on kuitenkin riskialtista, koska vastoinkäymisiä tulee aina.

Kannattaa puhua itselle myötätuntoisesti. Olen nyt pettynyt, mutta tämä menee ohi.

Huonossa itsetunnossa on kyse virheellisistä uskomuksista, jotka jumittuvat mielen sisälle. Niistä kannattaa pyristellä irti.

– Kaikissa ihmisissä on jotain ihanaa, kiinnostavaa ja kaunista.

Opi nauttimaan pienistä onnistumisista ja kehuista

Myös psykoanalyytikko Elina Reenkola korostaa sitä, että itsetunto muuttuu ja vaihtelee. Se ei ole paikalleen jämähtänyt tila. Itsetunnon pohja on lapsuudessa, mutta se muokkautuu koko elämän ajan.

– Joillakin naisilla itsetunto on huipussaan vasta vaihdevuosien jälkeen, kun he vapautuvat monista velvollisuuksistaan ja voivat toteuttaa itseään, Elina Reenkola sanoo.

Itsetunto merkitsee luottamusta omaan arvoon ja omiin kykyihin. Se tarkoittaa, että ihminen arvostaa itseään ja antaa arvon muillekin.

Toista voi rakastaa sen verran kuin rakastaa itseään. Jos ei rakasta itseään, muidenkin rakastaminen on melko lailla tyhjän päällä.

Itsetuntoon vaikuttaa myös piilotajunta. Syvällä olevat pelot ja huolet voivat heikentää itsetuntoa. Piilotajuntaan on saattanut jäädä mielikuvia ja uskomuksia esimerkiksi omasta kelpaamattomuudesta. Ne vääristyvät ja muuttuvat omassa mielessä tosiasioiksi.

Tyttö tai aikuiseksi kasvanut nainen voi uskoa, että hän on ruma, vaikka ympäristö vakuuttaisi päinvastaista. Näin virheellinen käsitys ulkonäöstä nakertaa omanarvontuntoa.

Hyvä itsetunto kannattelee, mutta huono kuluttaa voimavaroja.

Häpeän, kateuden ja syyllisyyden tunteita on kaikilla, mutta huonossa itsetunnossa ne korostuvat.

Elina Reenkolan mielestä huolissaan pitää olla silloin, jos huono itsetunto rasittaa paljon. Ihminen halveksii itseään, ei luota omiin kykyihinsä, ei selviä työssään kunnolla, eikä jaksa hoitaa ulkonäköään.

– Vaurioitunutta itsetuntoa voi kohottaa, mutta työskentely ei ole samanlaista kuin lihasten treenaus.

Lihaksia voi harjoittaa yksin, mutta itsetunto vahvistuu vuorovaikutuksessa ja onnistumisen kokemuksissa. Itsetunnon parantamisessa auttaa joka ainoa pienikin asia, josta voi nauttia.

Leivo, kokkaa, siivoa, kudo, hoida kukkia, käy juoksulenkillä, ratsasta. Tee mitä vain, missä tunnet onnistuvasi. Tavoitteena ei ole kympin suoritus, vaan ilo omasta tekemisestä. Täydellisyyden tavoittelu on myrkkyä huonolle itsetunnolle.

Taitojen ja kykyjen lisääntyminen vahvistavat itsetuntoa. Myös ystävät voivat olla tärkeä tuki sen voimistamisessa. Lyhyilläkin kohtaamisilla on vaikutusta, jos huomaa, että toinen kuuntelee ja ymmärtää. Myös rakastava kumppani voi korjata vaurioitunutta oman- arvontuntoa antamalla tukea ja hyvää palautetta.

Aivan kuten lapsuudessa, myös aikuisena itsetunto vahvistuu kannustavassa ilmapiirissä. Aikuinenkin tarvitsee myönteistä palautetta.

Elina Reenkola kannustaa opettelemaan myönteisen palautteen vastaanottamista.

– Kun ystävä kehuu, hän on tosissaan. Kiitä hyvästä palautteesta ja muista kehua myös muita.

2 x harjoitus itsetunnon vahvistamiseksi

1. Kirjoita kirje itsellesi

Kiitä itseäsi kirjeessä. Kerro, kuinka paljon rakastat itseäsi. Kerro, missä kaikissa asioissa olet hyvä. Kerro, missä voit luottaa itseesi. Lue kirje, kun olet allapäin ja itseluottamuksesi horjuu.

2. Tee lista jääkaapin oveen

Kirjoita listaan, mitä kaikkea hyvää, vahvaa ja kaunista sinussa on. Listattavat asiat voivat olla hyvin pieniä, kuten kulmakarvat, kädet tai ääni. Kiinnitä lista jääkaapin oveen. Vilkaise sitä joka aamu. Lisää listaan uusia hyviä asioita, kun löydät niitä. Muista, että sinun ei tarvitse olla täydellinen.

Harjoitus: Elina Reenkola

Asiantuntijat:

Katri Laine on psykologi, psykoterapeutti ja psykoanalyytikko, joka pitää yksityistä vastaanottoa Terveystalossa Helsingissä.

Elina Reenkola on psykologi, psykoanalyytikko, psykoterapeutti ja kirjailija, joka toimii myös opettajana. Hän on kirjoittanut viisi tietokirjaa naisten psykologiasta.

Juttu on julkaistu Voi hyvin -lehdessä 9/2019.

Julkaistu: 28.2.2020
Kommentoi »