Voi hyvin

Miksi haltioituminen auttaa voimaan paremmin?

Miksi haltioituminen auttaa voimaan paremmin?
Ruotsalainen tietokirjailija Maria Borelius etsii uusia keinoja, joilla voimme lisätä hyvinvointiamme. Mutta kuinka haltioituminen voi auttaa meitä voimaan paremmin?
Julkaistu: 5.1.2021
Maria Borelius kärsi vähän yli viisikymppisenä selkäkivuista, vatsavaivoista, väsymyksestä ja alakulosta. Kun hän pureutui huonon olonsa syihin, taustalta löytyi elimistön hiljainen tulehdus.
Boreliuksen ensimmäinen kirja Hyvinvoinnin vallankumous esitteli hiljaisen tulehduksen vastaisen elämäntavan. Siitä tuli kansainvälinen menestys, mikä yllätti tekijänkin.
Marian uutuuskirja Bliss (Harper & Collins) ilmestyi suomeksi tammikuussa.
Mikä on muuttunut ensimmäisen kirjasi jälkeen?
– Olen käynyt puhumassa tulehduksen vastaisesta elämäntavasta monissa eri maissa, ja trendinä kaikkialla on, että laihduttaminen ei kiinnosta. Naiset ovat ylipäänsä väsyneitä pikaratkaisuihin; sen sijaan he haluavat syvempää hyvinvointia.
Yleensä juuri naiset ovat näissä asioissa edelläkävijöitä, eikä kukaan enää jaksa olla kiinnostunut pelkästään painosta. Vaikka kehon rasvaprosentti olisi pieni, ihminen voi silti tuntea väsymystä ja hänellä voi olla vatsa-, iho- ja nivelongelmia. Ihmiset etsivät nyt syvempää merkityksellisyyttä, kokonaisvaltaisempaa hyvää oloa ja terveyttä.
Onko oma elämäntapasi muuttunut vuoden aikana?
– Noudatan edelleen samoja ruokailutottumuksia, eli vältän tulehdusta lisääviä ruokia, kuten sokeria, valkoista vehnää, prosessoituja elintarvikkeita ja transrasvaa. Niiden sijaan pyrin syömään mahdollisimman paljon vihanneksia, juureksia ja marjoja, tarpeeksi laadukkaita proteiineja sekä hyviä rasvoja. Liikunnassa olen yhä mieltynyt juoksemiseen, joogaan ja painojen nosteluun.
Olen myös tutustunut syvemmin uusiin asioihin. Vietin pidemmän aikaa Intiassa, jossa söin pelkästään kasvisruokaa ja ainoa liikuntamuotoni oli jooga. Se ei kuitenkaan sopinut minulle, sillä laihduin ja menetin lihaksia. Me kaikki olemme erilaisia, ja minä tarvitsen vähän eläinproteiinia ja rankkaa lihaskuntotreeniä.
Uskon silti intialaiseen näkemykseen kokonaisvaltaisesta terveydestä ja yritän kuunnella kehoani entistäkin tarkemmin. Kokeilen myös syödä enemmän fermentoituja ruokia.
Kun haluaa tehdä muutoksia elämäntapaansa, tarvitaan tahdonvoimaa. Bliss-kirjassa kerrot professori Steve Petersin kehittämästä tekniikasta, joka voi auttaa. Mistä on kyse?
– Petersin mukaan ihmisen aivoissa piilee sekä ihminen että ’simpanssi’. Ne liittyvät tapaan, jolla puhumme itsellemme. Sisäinen simpanssimme on kuin kolmivuotias lapsi. Se on tunteellinen, impulsiivinen ja utelias, eikä sillä ole itsekuria. Simpanssin aivojen päällä on kuitenkin toinen kerros, jossa sijaitsee ihminen. Hän on tavoitteellinen, tiedostaa faktat ja hänellä on arviointikykyä.
Nämä kaksi käyvät mielessämme jatkuvaa keskustelua, kun esimerkiksi päätämme yhtäkkiä syödä vielä toisenkin pullan, vaikka siitä tulee huono olo. Itse kirjoitan ylös näitä sisäisiä keskustelujani, mikä on osoittautunut hyödylliseksi. Niistä näen, milloin puhun itselleni kuin lapsi. Sitä voi soveltaa ruoan ja liikunnan lisäksi muihinkin asioihin, vaikkapa murehtimiseen. Voi miettiä, onko pahimman skenaarion toteutuminen sittenkään todennäköistä, vaikka simpanssi sitä pelkääkin.
Sisäistä simpanssiaan kannattaa ymmärtää, jos haluaa muuttaa elämänsä pysyvästi. Itsensä voi silloin tällöin palkita simpanssin toivomalla tavalla. Voi päättää, että kun menen nyt salille, voin sen jälkeen syödä herkun. Se on parempi kuin jättää menemättä salille.
Millaisia tavoitteita simpanssi ymmärtää?
– Simpanssia kiinnostaa usein se, että emme elä tyhjiössä vaan muiden ihmisten seurassa. Esimerkiksi juhlissa voi antaa itselleen luvan syödä ja juoda sitä mitä muutkin, vaikka se ei olisi täysin oman ruokavalion mukaista. Juhlissa ei olla jatkuvasti. Itse en koskaan kieltäydy jonkun toisen minulle laittamasta ruoasta juhlissa. Sosiaalinen tilanne on tärkeä ja tuo lisäarvoa elämääni. Mutta se, että söisin yksin kotona mitään ajattelematta kokonaisen keksipaketin, ei tuo.
Terveystavoitteet on hyvä ankkuroida simpanssin tasolle. Ei sataprosenttiseen ihannetilaan, koska se ei ole realistista. 80 prosenttia riittää. Muutenkin 80/20 on hyvä ohjenuora: jos syö ja elää tulehdusta estävästi 80 prosenttia ajasta, voi loput 20 prosenttia hyvin lipsua.
Mitä bliss tarkoittaa?
– Kehitin tuon käsitteen kuvaamaan tulehduksenvastaista elämäntapaa kokonaisuudessaan, ja bliss, autuuden hetki, tarkoittaa myös ihmettelyä ja iloa. Tällä hetkellä yritän tutkia lähemmin haltioitumista. Tunnetta, jonka voimme saada taiteesta, luonnosta tai hengellisyydestä. On kiinnostavaa, miten haltioitumisen kokemukset vaikuttavat kehoon.
Mikä muu sinua kiinnostaa nyt?
– Juuri nyt tutkitaan kiivaasti hiljaisen tulehduksen ja masennuksen yhteyttä. On todettu, että elimistön tulehdustila on yhteydessä aivokemiaan. Noin kolmasosa masennuspotilaista ei reagoi masennuslääkitykseen, ja Cambridgen yliopistossa heillä on kokeiltu tulehduksen vastaista hoitoa.
Toinen kiinnostava asia on rituaalinen suhde syömiseen, johon tutustuin Japanissa.
Se tarkoittaa, että ihminen keskittyy nauttimaan ruoan valmistamisen ja ruokailun joka vaiheesta. Hän ostaa ainekset rakkaudella, valmistaa ruoan huolella ja maustaa sen hyvin, laittaa kauniisti esille.
Pienet asiat ovat tärkeitä, kuten ruoan värin ja rakenteen ihailu, kukkakimppu tai kynttilä pöydällä, kaunis pöytäliina. Musiikki, joka soi taustalla tai kaunis vesilasi lautasen vierellä.
Itse pysähdyn nykyään ennen syömistä hetkeksi ruoan äärelle ja ajattelen kiitollisuudella kaikkea ja kaikkia, jotka ovat edesauttaneet ruoan valmistumista. Maanviljelijöitä, maaperää, viljanjyviä. Se on kuin rukous, aivan eri asia kuin hotkaista ruoka mahdollisimman nopeasti sisäänsä. Se myös parantaa ruoansulatusta.
Haastattelu on julkaistu Voi hyvin -lehdessä 3/2020.
1 kommentti