ˮMies haluaa lapsen, minä en – hylätyksi tulemisen pelko raastaa suhdettammeˮ

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: Suomen evankelis-luterilainen kirkko
ˮMies haluaa lapsen, minä en – hylätyksi tulemisen pelko raastaa suhdettammeˮ
Kun toinen puolisoista haluaa lapsen ja toinen ei, voi toiselle syntyä ajatus siitä, ettei suhteella ole tulevaisuutta. Perheneuvoja Nina Kauppinen muistuttaa, että hylätyksi tulemisen pelosta on hyvä puhua, muuten asia voi kasvaa suureksi parisuhteen tuohoavaksi möykyksi.

Perinteinen suomalainen parisuhdekultuuri mielletään usein melko konservatiiviseksi kaavaksi: ihastutaan, rakastutaan, mennään kihloihin ja naimisiin ja lopulta perustetaan perhe. Kaikille perheen perustaminen ei kuitenkaan ole parisuhteen sydän, vaan ainoastaan kumppani riittää.

Kun lapsenhankinnasta on erilainen käsitys – toinen haluaa lapsen ja toinen ei – voi perheenperustaja-osapuoli kokea pettymyksen tunnetta. Eikö puoliso haluakaan jakaa loppuelämäänsä kanssani, aikooko hän hylätä minut?

Tämän viikon Rakkausklinikan kysymys on erityisen vaikea. Perheneuvoja Nina Kauppinen sanoo, että hylätyksi tulemisen pelkoa on joskus vaikea tunnistaa ja siitä voi olla tosi vaikeaa puhua. Puhumattomuus voi kuitenkin koitua tuhoksi, ja jonkun ulkopuolisen kanssa asiaan purkaminen on tällaisessa tilanteessa ehdottoman hyvä vaihtoehto.

Rakkausklinikka on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon neuvontapalvelu, jossa perheneuvojat vastaavat lukijoiden lähettämiin kysymyksiin. Julkaisemme uusia kysymyksiä ja vastauksia Rakkausklinikalla joka perjantai.

Mieheni pelkää, että jätän hänet koska en halua lasta. Mitä teen?

Miten voisi helpottaa puolison hylätyksi tulemisen pelkoa? Terapiaan hän ei ole halukas. Olen mieheni kanssa iloisesti yhdessä, mutta hän haluaa lapsen ja minä en. Mitä minun pitäisi tehdä?

Perheneuvoja Nina Kauppinen vastaa:

Kiitos kysymyksestäsi, joka sisältää kolme tärkeää asiaa: hylätyksi tulemisen pelon, erimielisyyden koskien perheen perustamista ja haluttomuuden avun hakemiseen. Nämä asiat liittyvät yhteen, mutta kysymyksestä jää hieman epäselväksi millä tavalla.

Pelkääkö puolisosi, että haluat erota, koska et halua vauvaa? Molemmat asiat ilmeisesti vaivaavat häntä, mutta hän ei halua terapiaan. Kerrot olevasi iloisesti yhdessä, joten sinä et ilmeisesti ole hylkäämässä häntä?

Onko hän kertonut pelkäävänsä hylätyksi tulemista vai onko se sinun oletuksesi? Hyvä, jos olette puhuneet asiasta! Peloista puhuminen vaatii riittävää turvallisuuden ja luottamuksen tunnetta parisuhteessa, sillä se ei yleensä ole helppoa. Rohkeus puhua vaikeista asioista, joihin ei ole nopeaa ratkaisua, kertoo perustaltaan hyvästä parisuhteesta.

ˮHylätyksi tulemisen pelko nousee yleensä tilanteissa, jolloin ollaan epävarmoja toisen ajatuksista.ˮ
Perheneuvoja Nina Kauppinen

Kun ei tarkalleen tiedä mitä toinen ajattelee, aletaan epäillä myös toisen tunteiden vahvuutta. Joskus turvallisessa suhteessakin voidaan kokea turvattomuutta, joka kumpuaa aiemmista kokemuksista parisuhteissa ja lapsuudessa.

Hylätyksi tulemisen pelkoa ei ole aina helppo tunnistaa. Joskus sen tunnistaa helpostikin ja tietää tarkasti myös syyt kiintymyssuhdehistoriastaan, mutta puheeksi ottaminen ja tunteen käsittely voi olla vaikeaa.

Millä tavalla pelko näyttäytyy tällä hetkellä? Joskus pinnan alla muhiva hylkäämisen pelko saa ihmisen toimimaan tavalla, joka vie puolisoa kauemmas itsestä. Tällaisia tapoja ovat esimerkiksi ahdistava toiseen takertuminen, rakkauden varmistelu tai toisena ääripäänä etäisyyden ottaminen.

Kuinka sinä reagoit hänen käytökseensä? Pystytkö rauhoittamaan häntä hänen hädässään pysymällä itse rauhallisena vai onko sinulla tapana kiihtyä?

ˮPeloista pitää puhua. Jos asioita pyörittelee vain sisällään, ne paisuvat liiallisiin mittasuhteisiin.ˮ
Perheneuvoja Nina Kauppinen

Pelko yleensä helpottaa, kun se otetaan vakavasti ja siitä saa puhua. Asia, jota pyörittelee vain mielessään, paisuu koko ajan suuremmaksi. Puhumalla pelko saa siis oikeat mittasuhteet. On kovin raskasta pelätä suhteen loppumista. Kuinka realistinen puolisosi pelko on, oletteko puhuneet erosta? Oletko sinä pohtinut eroa, koska haluat hänen saavan tilaisuuden perheen perustamiseen jonkun toisen kanssa?

On yleistä, että toinen haluaa lapsen ja toinen ei. Usein ihmiset juuttuvat haluan-en halua -keskusteluun. Jos teille on käynyt näin, olisi hyvä laajentaa keskustelua syiden ja tunteiden suuntaan. Kuinka tarkkaan olette puhuneet siitä, miksi puolisosi haluaa lapsen ja miksi sinä et halua? Onko hetki sinulle nyt väärä vai tuntuuko sinusta, että halua koskaan lapsia? Lapsen saamiseen liittyy monenlaisia toiveita, huolia ja pelkoja, joista kaikkia ei tiedä itsekään. Mitä omia lapsuudenkokemuksia asiaan liittyy kummallakin, mitä arvoja ja periaatteita? Onko teidän ystävillänne lapsia? Mitä oletatte lapsiperhe-elämän olevan?

Liittyykö ikä selkeästi asiaan eli onko päätöksellä kiire hedelmällisyyteen liittyen? On aina olemassa riski jäädä ilman lasta, jos jää odottamaan sopivaa hetkeä lapsen hankintaan. Joskus odottaminen on luonnollisesti hyvä asia, sillä lapseen hankkiminen on suuri päätös. Jos teillä ei ole kiire, voi olla hyvä jättää asia hautumaan. On tärkeää rauhoittaa hänet kertomalla, että et ole lähdössä minnekään, jos et mieti eroa. Joskus ihmiset eroavat sen vuoksi, että toinen ei halua lasta. Ns. järkipäätös ei ole kuitenkaan helppo, jos toista rakastaa ja suhde on hyvä. Tulevaisuudestakaan ei voi tietää.

Ehdottomien kantojen esittämisen sijaan hedelmällistä olisi keskustelu, jossa kumpikin saa tilaa kertoa ajatuksistaan, toiveistaan ja peloistaan ja tunnistaa samalla niitä itsekin. Keskustelu, joka tarjoaa avaruutta. Ajatuksilla on taipumus muuttua. Tällä hetkellä ajattelen näin, mutta minun ei tarvitse lukita mielipidettäni. Hankalien asioiden puheeksi ottaminen, toisen kuuntelu ja yritys ymmärtää on usein paljon tärkeämpää kuin nopea ratkaisu asiaan.

Kysyt mitä sinun pitäisi tehdä. Ehdotan, että ottakaa painetta pois ratkaisun tekemisestä ja tarkastelkaa tilannetta "tältä tuntuu nyt" -periaatteella keskustellen avoimesti parissuhdetilanteestanne. Jos keskustelu ei kotona onnistu, pariterapia on mahdollisuus sen onnistumiseen.

Mitäköhän puolisosi terapiahaluttomuuteen liittyy? Joskus motivointi auttaa, asia kannattaa ottaa uudelleen puheeksi. Yleensä vastahakoisesti suhtautuvat ovat yllättyneet positiivisesti. Väkisin ei ketään toki voi raahata tai painostaa vastaanotolle. Onnea asian käsittelyyn ja mukavaa kesää!

Perheneuvoja Nina Kauppinen muistuttaa, että parisuhdeterapiasta voi oikeasti saada apua ja se voi yllättää positiivisesti, vaikka siihen suhtautuisi alun perin epäilevästi.

Julkaistu: 12.6.2020
Kommentoi »