Löytyykö sinunkin lähipiiristäsi mielensäpahoittaja? Hän saattaa olla peloissaan

Löytyykö sinunkin lähipiiristäsi mielensäpahoittaja? Hän saattaa olla peloissaan
Jos paheksut usein muita, kyse voi olla turvattomuuden tunteesta tai jopa masennuksesta. Voit oppia tunnistamaan, mistä ärsyyntyminen pohjimmiltaan kertoo.

Helenan kotipaikkakunnalla on suosittu jumpparyhmä, jonne kaikki halukkaat eivät mahdu.

Mukaan voi päästä jonottamalla vapautuvaa paikkaa. Eräänä päivänä Helena törmäsi kadulla tuttavaansa, joka hetken jutustelun jälkeen ilmoitti päässeensä ryhmään. Helena toivotti tuttavalle vilpittömästi onnea, vaikka oli haaveillut saavansa itsekin paikan.

Sitten kävi ilmi, ettei tuttu ollut edes ilmoittautunut. Hän oli vain sanonut jumppapaikan kassalla kuuluvansa ryhmään.

Tuttavan toiminta ärsytti Helenaa, koska ryhmään oli pitkä jono. Sellaiset ihmiset ärsyttävät, jotka vain tekevät asioita välittämättä muista.

Muiden paheksuminen on pohjimmiltaan sukua inhon tunteelle, kertoo psykologi ja psykoterapeutti Katja Myllyviita.

Ihmislajin historiassa fyysiset inhon värähdykset esimerkiksi käärmeitä ja pilaantuneen ruoan hajua kohtaan ovat auttaneet meitä selviytymään. Paheksunta on kuin moraalista inhoa.

– Jos toinen tekee jotakin ärsyttävää, paheksumisen tunne auttaa tavallaan tunnistamaan oman moraalin rajat, Myllyviita kertoo.

Paheksuminen on luonnollista ja myös yleistä. Kotivinkin kyselyssä 80 prosenttia vastaajista kertoi paheksuneensa jonkun toisen tekemää ratkaisua viimeisen kuukauden aikana.

Kotivinkki kysyi lukijoilta netissä, mikä toisen ihmisen valinta on ärsyttänyt. Vastauksia kertyi 81. Moni kertoi tilanteesta, jolla ei ollut vaikutusta ärsyyntyjän elämään.

– Kuulin henkilön valittavan, että hänen kaikki rahansa menevät lääkkeisiin, vaikka hän pelaa paljon pelikoneilla, yksi vastaaja kirjoitti.

– Ystävä hakee sairauslomaa milloin minkäkin syyn varjolla. Lääkärit kirjoittavat jopa viikon pituisia lomia. Sairauslomapäivinä sitten remontoidaan ja maalataan asuntoa, ommellaan uusia verhoja ja juostaan lähipubissa, toinen kertoi.

Paheksumisesta on hyötyä ja haittaa, sanoo Katja Myllyviita.

Hyvää paheksumisesta saattaa seurata silloin, jos toisen toiminnasta ärsyyntyminen auttaa toimimaan paremmin omassa elämässä. Ketuttaako, kun ystävä heittää banaaninkuoret ja paperiroskat surutta samaan astiaan? Harmitus voi saada huomaamaan, kuinka tärkeänä pidät kierrättämistä.

Toisen paheksumisesta saattaa saada buustia jatkaa lajittelua sinnikkäästi. Silloin itseään pääsee ajattelemaan edullisessa valossa ja sinnikkäästä kierrätyksestä koituu hyötyjä myös ympäristölle.

Entä huonot puolet paheksumisessa? Ärsyyntymiselle voi ikään kuin herkistyä, Myllyviita kertoo. Silloin muiden tekemät ratkaisut saavat näkemään punaista tuon tuosta ja varsinaisesta aiheesta riippumatta.

Kielteisiin asioihin keskittyminen on kuluttavaa omalle mielelle. Lisäksi jatkuva syvä paheksunta saattaa muuttua pelkästä tunteesta halveksuntaa osoittavaksi teoksi. Sellaisessa tilanteessa ärsyyntymisen vallassa oleva kokee oikeudekseen kertoa toiselle, mikä tässä nyppii.

Jatkuva paheksuminen voi kertoa paheksujalle ominaisesta mustavalkoisesta ajattelutavasta, jossa asiat ovat jaettavissa selkeisiin hyvän ja pahan lokeroihin.

Virheiden löytäminen toisista tarkoittaa usein myös sitä, että niitä löytää helposti itsestäänkin.

Kyse voi olla myös paheksujan kokemasta turvattomuuden tunteesta. Niillä ei ole välttämättä suoraa vaikutusta paheksujan elämään, mutta vähintään ne uhkaavat tämän maailmankatsomusta.

Kotivinkin kyselyssä vain 27 % vastaajista myönsi, että muissa ärsyttävä piirre ärsyttää myös itsessä.

Jos olo on turvaton omassa elämässä, epäsuorakin uhka voi tuntua niin suurelta, että tunne kääntyy muiden paheksumiseksi, Myllyviita kertoo.

– Jos kokee olevansa turvassa, ei tarvitse paheksua muita.

Myllyviidan mukaan esimerkiksi maahanmuuttajien paheksumisen taustalla on usein sekä mustavalkoista ajattelua että pelkoa.

Naapureiden aiheuttama ärsytys oli Kotivinkin kyselyssä kokonaan oma lukunsa.

– Naapurit kävelevät tonttimme kautta, koska olettavat sen olevan yhteistä aluetta. Kun tulee haravoimiseen, lumen kolaamiseen ja roskien siivoamisen aika, silloin se on meidän pihaa.

Naapuruussuhteissa korostuvat henkiset ja fyysiset reviirit. Oma koti on tärkeä paikka, eikä omalla alueella tietenkään halua joutua kokemaan edes kuviteltua uhkaa.

Naapureiden paheksumisen taustalla voi olla myös se, että muissa ihmissuhteissa on vaikea pitää rajoja.

Jos töissä tai sukulaisuussuhteissa ei koe tulevansa kunnioitetuksi, kodista voi muodostua viimeinen linnake, jossa kunnioitusta on ainakin pakko saada.

Silloin naapureiden paheksuminen voi tuntua toimivalta tavalta vaatia oikeuksiaan.

Taustalla voi vaikuttaa myös psykologiassa tunteensiirroksi nimitetty ilmiö, jossa yhden ihmisen tai tilanteen nostattama negatiivinen tunne heijastetaan toiseen ihmiseen.

Esimerkiksi työpaikalla jyrätyksi joutunut saattaa ryhtyä tehtailemaan naapureille valituskirjeitä innokkaammin kuin ihminen, joka luottaa saavansa äänensä kuuluville myös töissä.

Mustavalkoisen ajattelun ja turvattomuuden tunteen lisäksi jatkuva paheksuminen voi olla myös merkki mielen suojelumekanismeista.

– On esimerkiksi helppo paheksua elämänvalintoja, joita ei pystynyt itse tekemään. Paheksumalla voi ikään kuin lohduttaa itseään. Siten vie valinnoilta arvon oman mielensä sisällä, sanoo psykologi Laura Stenroos.

Stenroosin mukaan paheksuminen saattaa olla myös opittu tapa. Jos on itse saanut kasvatuksen, jossa on joutunut kokemaan halveksuntaa, muiden kritisointi nivoutuu helposti osaksi omia toimintatapoja.

Paheksumisen voi oppia vanhemmiltaan, vaikka näiden arvostelu ei olisikaan kohdistunut itseen vaan tuntemattomiin telkkaria katsellessa.

– Erityisesti tosi-tv-tähtien kohdalla paheksuminen johtaa usein halveksimista ilmentäviin tekoihin, kuten huuteluun somessa.

Mikä sitten on normaalia paheksumista? Kyllä kadulle jätetyt koirankakat nyt vain ärsyttävät– etenkin oman kengän pohjassa.

Jos kielteiset ajatukset valtaavat jatkuvasti mieltä ja tuntuvat vievän tilaa muilta mietteiltä, asiaan on hyvä kiinnittää huomiota, Stenroos neuvoo. Tilanteeseen on hyvä herätä, sillä jatkuva ärsyyntyminen pikkuasioista voi olla myös merkki esimerkiksi masennuksesta.

Vinkki: Jos olet osoittanut ärtymisesi paheksunnan kohteelle, pyydä anteeksi. Mikäli ajattelit toisesta pahaa, siitä ei ole tarpeen kertoa.

Mikä neuvoksi, jos jatkuvasti keksii ympäriltään paheksuttavaa? Stenroosin mukaan ensimmäinen askel oman käytöksen muuttamisessa on huomata ryhtyneensä paheksumaan.

Sitten kannattaa miettiä, mistä tunne tuli, mistä se kertoo, ja mihin se pohjimmiltaan liittyy. Niin voi onnistua ymmärtämään, ettei tunteella ole tekemistä paheksumisen kohteen vaan oman mielen sisäisten juttujen kanssa.

Jos tunteiden kartoitus ei onnistu yksin tai luottohenkilöiden kanssa, niitä voi lähteä purkamaan ammattilaisen kanssa, Stenroos kannustaa.

– Ei paheksuminen tee hyvää myöskään paheksujalle. Jos jatkuvasti ärsyttää, ei varmasti voi hyvin. Siksi tilanteeseen kannattaa puuttua.

3 tapaa päästä eroon paheksumisen kierteestä

1. Tutustu naapuriisi

Paikallaan junnaavista tunteista tulee helposti kehiä. Katkeaisiko ärsytys, jos tutustuisit paremmin paheksumaasi ihmiseen, kuten naapuriin?

2. Tunnista huonot puolesi

Paheksuminen johtuu siitä, että pystyy näkemään huonot valinnat ja ärsyttävät piirteet vain toisissa. Kun pystyt kohtaamaan omat huonot puolesi, et ärsyynny enää niin helposti muiden tekemisistä.

3. Hakeudu ihmisten pariin

Myös eristäytyminen usein ylläpitää paheksumisen ja ärsyyntymisen kehää. Hakeudu aktiivisesti muiden seuraan, saat uusianäkökulmia paheksumaasi tilanteeseen – ja ylipäätään elämään.

Mielitreeni: Pikkuhiljaa eroon paheksumisesta

Näiden kysymysten avulla voit miettiä, mistä ärsyyntymisesi pohjimmiltaan kumpuaa ja mitä sille voisi tehdä.

  1. Millaisia asioita sinulla on tapana paheksua muissa?
  2. Millaisia ikäviä kokemuksia ärsytyksen aiheet tuovat sinulle mieleen?
  3. Mitä yhteistä toisen ärsyttävällä piirteellä tai tavalla toimia on omien piirteidesi ja tapojesi kanssa?
  4. Millaisia vaikutuksia ärsyyntymisellä on omaan elämääsi?
  5. Mikä auttaisi sinua keskittymään arjessa asioihin, joihin sinulla on valta vaikuttaa?

Juttu on julkaistu Kotivinkki-lehdessä 12/2019.

Julkaistu: 26.5.2020
Kommentoi »