Näin tunnistat, onko sinulla metabolinen oireyhtymä – yksi selkeä merkki kertoo paljon

Mekko kiristää vatsan kohdalta niin, että ­napit poksahtavat auki. Ei ­ihme, sillä vyötärönmitta on paisunut metriin. Pitääkö olla huolissaan?

– Naisella yli 90 senttimetrin vyötärön­ympärys ja miehellä yli metrin mitta ovat hälytysmerkki, joka viestii metabolisesta eli aineenvaihduntaan liittyvästä oire­yhtymästä. Tällöin ihmiselle on kasautunut useita epäedullisia aineenvaihdunta­tekijöitä, jotka uhkaavat terveyttä, sanoo osaston­ylilääkäri Tiinamaija Tuomi Meilahden sairaalan diabetespoliklinikalta.

Metabolisessa oireyhtymässä on yhtä ­aikaa häiriö verensokerissa, verenpaineessa ja veren rasvoissa. Triglyseridien määrä on suurentunut ja HDL:n eli hyvän kolesterolin määrä pienentynyt, mikä ­lisää ­sydän- ja verisuonitautien vaaraa.

Lisäksi vyötärönmitta ylittää eurooppalaistaustaisella naisella 88 senttiä ja miehellä 102 senttiä. ­Aasialaisilla mitat ovat pienemmät.

– Ylipaino määritellään painoindeksin sijaan vyötärönympäryksenä, koska näin löydetään ne, joilla rasva on sisäelinten ympärillä vatsaontelossa. Se on terveydelle haitallisempaa kuin ihonalainen rasva.

Kansainvälisen määritelmän mukaan ­tilaa kutsutaan metaboliseksi oireyhtymäksi, jos viidestä ehdosta toteutuu kolme. Ihmisellä voi olla esimerkiksi korkea triglyseridiarvo, matala HDL ja riskirajan ylittävä vyötärönmitta.

– MBO on näiden tiukkojen kriteereiden perusteella kolmasosalla suomalaisista miehistä ja neljäsosalla naisista. ­Kyse on siis hyvin yleisestä tilasta, joka syntyy perimän ja elintapojen yhteisvaikutuksena. Selkeää MBO-perimää ei ole kuitenkaan olemassa, joten riskissä ovat periaatteessa kaikki, sanoo tutkimusprofessori Pekka Jousilahti THL:stä.

Vatsaonteloon ja sisäelimiin kertynyt rasva heikentää insuliinin vaikutusta kudoksissa. Tätä nimitetään insuliiniresistenssiksi. Verensokeri pyrkii nousemaan, vaikka insuliinia erittyy vereen normaalia enemmän. Ajan saatossa insuliiniresistenssi johtaa usein tyypin 2 diabetekseen.

– MBO on yleensä aina taustalla tyypin 2 diabeteksessa. Yli 80 prosenttia sairastumisista liittyy siihen. Myös monilla tyypin 1 diabetesta sairastavista aikuisista on MBO, koska myös he ovat nykyään usein ylipainoisia. Silloin tarvitaan insuliinin ­lisäksi muuta lääkitystä, Tiinamaija Tuomi sanoo.

Diabetes ei ole ainut MBO:hon liittyvä riski. Vaara sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin on 2–3 kertaa suurempi kuin terveillä. Sairauksien riski riippuu metabolisen oireyhtymän vaikeusasteesta. ­Lievästi epänormaalit veren rasva- ja ­sokeriarvot sekä verenpaine aiheuttavat pienemmän vaaran kuin merkittävästi pielessä olevat arvot.

Sydäntautiriskiin vaikuttavat myös koko­naiskolesteroli ja erityisesti huono LDL-kolesteroli, jotka ovat usein koholla. Tupakointi lisää riskiä kaikilla.

– On aika epätodennäköistä saada ­sydäninfarkti, jos verensokeri, rasva-­arvot ja verenpaine ovat normaalitasolla, jollei infarkti johdu esimerkiksi sydän­lihas­tulehduksesta, Tuomi sanoo.

Lisäksi uhkana on rasvamaksa, jota ­sairastaa 80 prosenttia vyötärölihavista. Osalla rasvamaksa etenee samantapaiseksi maksasolujen tulehdusreaktioksi kuin liiallisen alkoholinkäytön yhtey­dessä. Vuosien mittaan tulehdus voi ­kehittyä maksakirroosiksi, joka on vakava maksasairaus.

– Yhdysvalloissa jo nyt pääasiallinen syy maksakirroosiin on diabetestaustainen MBO ja siitä johtuva rasvamaksa, Tuomi varoittaa.

MBO yleistyy iän myötä, koska usein ­verenpaine nousee ja ylipaino lisääntyy vuosien mittaan. Naisilla vyötärölihavuutta on ennen vaihdevuosi-ikää sel­västi vähemmän kuin miehillä. Sen jälkeen he ottavat miehet kiinni, koska ­estrogeenin väheneminen edistää rasvan kertymistä kehoon.

– Miehillä sydäntaudit ovat kuitenkin yleisempiä, koska he ovat sairastaneet MBO:ta pitempään, Tiinamaija Tuomi ­sanoo.

Sekä häntä että Pekka Jousilahtea huolettaa suuresti se, että nykyisin MBO:ta on jo hyvin nuorilla, jopa lapsilla. Myös lapsesta voi tulla huonojen elintapojen seurauksena vyötärölihava.

Heitä huolettaa myös se, että koronapandemia on saanut MBO:ta sairastavien määrän nousuun. Monille on kertynyt lisä­kiloja, kun töitä on tehty kotona ja ­korona-ahdistusta purettu lohturuokaan. Kaikki eivät pääse kiloista eroon, koska pysyvästi laihtuminen on niin vaikeaa.

Laihtuminen on kuitenkin avainsana MBO:n hoidossa. Kaikkiin metabolisen oireyhtymän häiriöihin voidaan vaikuttaa pudottamalla painoa. Laihtuminen poistaa rasvakudosta vatsaontelosta ja maksasta, mikä on erityisen tärkeää. Kun vyötärön­ympärys kaventuu, verensokeri, verenpaine ja veren triglyseridit laskevat ja hyvä kolesteroli nousee. Tilanne paranee kokonaisvaltaisesti.

– Laihduttaminen ja liikunta ovat MBO:n parasta hoitoa. Liikunta auttaa yksinkin, vaikka paino ei putoaisi yhtään. Liikunta parantaa insuliiniherkkyyttä ja vaikuttaa kaikkiin arvoihin myönteisesti, Pekka Jousilahti sanoo.

Jos vyötärön kaventaminen ei onnistu, osaa metabolisen oireyhtymän häiriöistä voidaan hoitaa lääkkeillä.

Parhaiten auttaa verenpaineen lääkehoito. Diabeteksen lääkehoidolla ei aina saavuteta hyvää tulosta, jos paino ei putoa samaan aikaan.

– Nykyään selvästi ylipainoisten dia­beetikkojen hoidossa voidaan käyttää ruokahalua vähentäviä suolistohormo­neja. Hyötyä saa vain niin kauan kuin lääkettä käyttää. Lisäksi tarvitaan elintapahoitoa, Tiinamaija Tuomi sanoo.

Lihavuusleikkaus on viimeinen vaihtoehto. Tyypin 2 diabeteksessa se on mahdollinen jo painoindeksistä 30 alkaen, jos verensokeria ei muuten saada laskemaan.

Leikkauksen jälkeen diabeteslääkitystä pystytään yleensä vähentää huomatta­vasti. Usein se voidaan jopa lopettaa. Myös verenpainelääkitystä on usein mahdollista vähentää.

– Leikkaustulokset ovat aika hyviä. Arvot voivat parantua jopa ennen kuin paino putoaa. Toimenpide on kuitenkin mittava, ja siinä on omat riskinsä. Leikkaus ei yksin riitä, vaan leikattavan on sitouduttava elintapamuutoksiin, Pekka Jousilahti sanoo.

Pahimmillaan MBO-potilaalla on käytössään verenpaine-, kolesteroli-, diabetes- ja sydänlääkkeet. Silloin on huomioitava lääkkeiden yhteisvaikutukset ja haitat.

– Elintapoja korjaamalla voi päästä jostain lääkkeestä kokonaan eroon tai ainakin vähentää annostusta. Pelkästään siksi olisi syytä miettiä, jos sittenkin saisi ­nipistettyä vyötäröltä muutaman sentin tai vähennettyä eläinrasvojen syöntiä, Tiinamaija Tuomi sanoo.