Vihreä ihmetee antaa voimaa ja rauhoittaa stressaavaa mieltä

Matcha on puuterimaisen hienoksi jauhettua vihreää teetä, joka on kotoisin Japanista. Jotta varjossa kasvavat matcha-pensaat eivät saisi liikaa auringonvaloa, ne peitetään hieman ennen sadonkorjuuta harsolla. Tällöin lehdistä tulee makeita ja mahdollisimman aminohappopitoisia. Samalla lehtivihreän määrä lisääntyy ja lehdet muuttuvat syvän vihreiksi.

Mitä pienemmistä lehdistä matcha tehdään, sitä laadukkaampaa siitä saadaan. Matchassa hyödynnetään koko teenlehti eli lehtivihreä kokonaisuudessaan.

– Pienessä tilassa on paljon elinvoimaisia ravintoaineita, kuten antioksidantteja ja vitamiineja, toteaa diplomiravintoterapeutti Hanna Huttunen Ravintopolusta. Hän tutustui matchaan ensimmäisen kerran kymmenen vuotta sitten ollessaan erään urheilijan kanssa samassa majapaikassa.

– Ihmettelin, mitä pulveria hän sekoittelee veteen.

Matchalla on myös hengellinen ulottuvuus: se on kiinteä osa buddhalaisten munkkien teeseremonioita, sillä se parantaa kykyä keskittyä ja meditoida. Teeseremonia kestää monta tuntia: välillä syödään, käydään puutarhassa ja juodaan sekä ohutta että paksua teetä.

Paksuun teehen laitetaan tuplasti matcha-jauhetta, ja se muistuttaa rakenteeltaan pinaattikeittoa.

– Matcha tuli laajempaan tietoisuuteen superfood-innostuksen myötä, ja sen suosio oli suurimmillaan viitisen vuotta sitten, kertoo Huttunen.

Matchasta ovat innostuneita hyvinvoinnista kiinnostuneet ihmiset, mutta kaikkien makuhermoja raaka vihreä, hieman merellisen ja kalaisan makuinen tee ei hivele.

Lue myös: Tee on lämmin ihmejuoma

Ennen juoman valmistusta matcha-jauhe siivilöidään, ettei sinne jää paakkuja. Sen jälkeen jauhe sekoitetaan laakeassa astiassa bambuvispilällä noin 80-asteiseen veteen.

Vispaamalla juoman pinnalle saadaan vähän samankaltainen vaahto kuin espressoon, ja juoma maistuu pehmeämmältä.

Kun matcha-jauheen ja veden seokseen lisää vaahdotettua maitoa, saa matcha-lattea. Täyteläisin juoma tulee aavistuksen rasvaisemmasta maidosta, esimerkiksi kaura-, kahvi- tai kookosmaidosta.

Jos matcha-jauheeseen sekoittaa kylmää vettä, jääpaloja ja vaikka ripauksen sitruunaa tai mangoa, syntyy raikas jää-matcha, hellepäivän viilentäjä. Yhtä lailla juomaan voi laittaa pari tippaa piparminttuöljyä, ja pientä makeutta saa lakritsinjuuresta.

Matcha-jauheen käytössä vain mielikuvitus on rajana: sitä voi lisätä smoothieen ja hyödyntää leivonnassa.

Esimerkiksi tiikerikakkuun saa vihreät raidat niin, että korvaa kaakaojauheen kahdella ruokalusikallisella matcha-jauhetta.

Yhdestä teelusikallisesta matcha-jauhetta saa noin gramman matchaa. Tämä määrä riittää yleensä yhteen kupilliseen. Kofeiinia matchassa on kuitenkin hulppeasti: yksi kupillinen vastaa 6– 7 tavallista teekupillista.

Koska kofeiini kiihdyttää hermostoa, se voi tehdä olon levottomaksi ja lisätä sydämen sykettä. Piristävä vaikutus tulee kuitenkin tasaisemmin kuin kahvista ja säilyy pidempään.

Matchassa on paljon L-teaniini-nimistä aminohappoa, joka hidastaa kofeiinin vaikutusta.

– Kahvi vie herkästi ylikierroksille, matcha taas tuo rauhallisen virkeyden, jolloin on helpompi keskittyä. Jos on univaikeuksia, matchaa ei kannata juoda illalla. Suositus on, että määrä ei ylittäisi viittä grammaa vuorokaudessa, kertoo Huttunen.

Maltti onkin valttia vihreän teen kanssa. Jos ruokavalioon lisää nopeasti ison määrän lehtivihreää ja hörppii kuppitolkulla matchaa tai vihersmoothieta, saattavat rasvakudokseen elämän varrella kertyneet myrkyt ja raskasmetallit lähteä liikkeelle.

Jos aineenvaihdunta kiihtyy liian nopeasti eikä puhdistuskoneisto, kuten munuaiset ja maksa, ole hyvässä vireessä, kivut ja kolotukset voivat tilapäisesti yltyä.

–Myös ihoon voi ilmestyä näppyjä ja finnejä. Jotkut ovat säikähtäneet, että onko se teen haittavaikutus, vaikka kyse onkin kehon puhdistusmisreaktiosta, Hanna Huttunen sanoo.

Lue myös: Nainen, tarkista saatko tarpeeksi näitä vitamiineja ja hivenaineita

Matchan yksi tärkeä aminohappo on juuri L-teaniini, joka toimii vuorovaikutuksessa aivojen välittäjäaineiden kanssa. Esimerkiksi stressi kuluttaa paljon aminohappoja ja matcha saattaakin rauhoittaa stressaavaa mieltä. Jo sekin voi auttaa, jos vaihtaa päivittäin yhden kahvikupillisen kupilliseen matchaa.

Matchan kovin juttu on Huttusen mukaan kirjainyhdistelmä EGCG eli epigallokatekiinigallaatti. Se on antioksidantti, jota tutkitaan nyt vilkkaasti. EGCG suojaa soluja hapetusstressiltä.

–Solut joutuvat päivittäin melkoisen pommituksen kohteiksi. Osa soluista vaurioituu, jolloin niistä tulee häirikköjä, niin sanottuja vapaita radikaaleja. Jos ne pääsevät pommittamaan muita soluja, ne lisäävät matala-asteista tulehdusta, joka on monen sairauden taustalla.

Jos ne oikein villiintyvät ja ponnistavat itsensä solukalvon läpi tumaan, ne voivat aiheuttaa solumuutoksia ja jopa kasvaimia.

EGCG lisää myös T-solujen aktiivisuutta. T-soluja taas tarvitaan elimistön puolustusreaktioissa.

Huttunen muistuttaa, että vaikka söisimme miten terveellisesti, emme voi välttyä elinympäristön vaikutuksilta. Stressihormonit vaurioittavat happiatomeja ihan samalla tavalla kuin esimerkiksi tupakansavu, lisäaineet tai liiallinen sokeri.

Suomalaiset marjat sisältävät paljon antioksidantteja, ja yhdeksi lisäkilveksi voi ottaa vaikka matchan. Mitä värikkäämmin syömme, sitä paremman suojan solut saavat.

Vihreä teeuute lisää myös verisuonten joustavuutta ja voi siten auttaa ehkäisemään sydän- ja verisuonitauteja.

Laajoja tutkimuksia, joissa matchan teho olisi tieteellisesti todettu, ei ole. Tutkimukset on tehty pienillä ihmismäärillä ja eläinkokeilla, mutta ne ovat selkeästi antaneet viitteitä hyvistä vaikutuksista. Huttusen mukaan monet ihmiset ovat kertoneet matchan positiivisista vaikutuksista.

Matchaa on joskus markkinoitu ihmejuomana, joka sulattaa ylimääräiset kilot. Se ei toki auta, jos syö samaan aikaan paljon sokereita ja tärkkelystä. Hiirikokeissa on todettu, että isot määrät voisivat kiihdyttää aineenvaihduntaa jopa 4–10 prosentilla, mutta mahdollisuus on melko teoreettinen.

Lupausta rasvanpoltosta ei voikaan antaa.

–Kannattaa ajatella enemmän muita hyötyjä. Kun tuntee olonsa virkeäksi ja rauhalliseksi, on helpompi syödä järkevämmin.

Kaikki teet voivat heikentää raudan imeytymistä. Aterian yhteydessä teetä ei kannata juoda.

Koska tee lisää virtsan eritystä, teekupin vierellä kannattaa aina pitää vesilasillista, sillä vedenpuute rasittaa maksaa ja munuaisia. Jos veteen laittaa ripauksen merisuolaa, se ei juoksuta vessassa tavallisen veden tapaan.

–Jos ei juo riittävästi vettä, elimistö joutuu kierrättämään nestettä myös paksusuolesta, ja jos puhdistusjärjestelmä on kuormittunut, verenkiertoon voi joutua bakteerien aineenvaihduntatuotteita. Sekin voi joskus selittää aivosumua tai keskittymiskyvyttömyyttä, sanoo Huttunen.

Muutama vuosi sitten kohistiin vihreää teetä sisältävistä kapseleista, joita syötyään eräs ihminen joutui maksansiirtoon. Uutteissa vihreää teetä saa hyvin suuren määrän. Ne voivat olla haitallisia myös, jos ne eivät ole luomutuotettuja.

–Teen, kahvin ja viinin viljelyssä käytetään paljon kasvinsuojeluaineita, jotka nekin voivat rasittaa maksaa.

Hanna Huttunen huomasi aiemmin, että pystyi matcha-latten juotuaan keskittymään paremmin kuin kahvikupillisen jälkeen. Perinteisesti matchaan tulee vain vettä, mutta Huttunen on kehitellyt siitä myös voimajuoman, johon hän laittaa hieman kylmäpuristettua luomukookosöljyä, kirkastettua voita, lakritsinjuurijauhetta ja muutaman tipan piparminttuöljyä.

–Lopuksi lisään reilun teelusikallisen matcha-pulveria ja vaahdotan juoman sauvasekoittimella. Kupillinen vihreää voimajuomaa vaikkapa puutarhassa nautittuna antaa energiaa pitkäksi aikaa. Ja juoma on tulvillaan antioksidantteja.

Juttu on julkaistu Voi hyvin -lehdessä 6/2020.