Voi hyvin

Marita Liulia vietti lapsena vuosia sairaalassa väärän diagnoosin vuoksi: ”Päätin, että jos jään henkiin, toteutan kaikki unelmani”

Marita Liulia vietti lapsena vuosia sairaalassa väärän diagnoosin vuoksi: ”Päätin, että jos jään henkiin, toteutan kaikki unelmani”
Taiteilija Marita Liulia oli nuorena jopa seitsemän kuukautta vuodesta erilaisissa sairaaloissa ja parantoloissa. Se sisuunnutti naisen, joka on sittemmin elänyt omannäköistä elämää.
Julkaistu: 28.11.2021

Sairaalasängyn kaiteesta roikkuivat rautapainot. Ne oli kiinnitetty Marita Liulian nilkkoihin suoristamaan nivelreuman kurittamia jalkoja. Kipu viilsi häntä vuosia.

Marita vietti ison osan lapsuudestaan sairaaloissa ja erilaisissa parantoloissa. Niissä kului jopa seitsemän kuukautta vuodesta.

Pienen tytön hoito meni pieleen alusta lähtien. Kun kaksivuotiaan Maritan jalka tulehtui, lääkäri diagnosoi oireet virheellisesti tuberkuloosiksi. Taaperoa alettiin kuntouttaa rajuin ottein.

– Minua hoidettiin tuberkuloosipotilaana seitsemän vuotta. Sillä aikaa oikea vaivani, nivelreuma, paheni. Minut leikattiin lukuisia kertoja, ja jouduin opettelemaan kävelemään monta kertaa. Lapsuuteni oli kärsimystä ja yksinäisyyttä, sillä kaukana asuvien vanhempieni ei ollut taloudellisesti mahdollista vierailla luonani kovin usein.

Marita kutsui sairaalahuoneita kuolevien lasten osastoiksi. Hänen huonetovereitaan menehtyi aina välillä.

– Oivalsin tuolloin, että elämä on ihmeellinen lahja. Päätin, että jos jään henkiin, toteutan kaikki unelmani.

Lapsuudessa alkanut nivelreuma on ollut Marita Liulian tärkein opettaja. ”Olen joutunut valitsemaan, kutistunko vai kasvanko.”

Unelmat ovat toteutuneet

Kun Marita pääsi lopulta hyvään hoitoon, terveys alkoi kohentua teini-ikäisenä. Sen jälkeen hän on elänyt unelmiaan todeksi yksi toisensa jälkeen: Hänen taideteoksiaan on esitetty 50 maassa. Hän on seikkaillut 70 maassa ja asunut pitkiä jaksoja maailman eri kolkissa.

Marita loi 1990-luvulla uutta taiteenalaa, multimediataidetta. Hän teki kansainvälisen läpimurron teoksillaan Ambitious Bitch ja Son of a Bitch, jotka käsittelivät nykyajan naiseutta ja miehen roolia sekä maskuliinisuutta.

2000-luvun menestysteos oli Marita Liulia Tarot, joka käännettiin kymmenelle kielelle. Tarot-korteista kiinnostunut taiteilija julkaisi teoksensa kännykkäpelinä, kirjana, verkkosivustona, multimediaesityksenä, kiertävänä näyttelynä ja pelikortteina.

Henkisyys ja uskonnot ovat aina kiehtoneet Maritaa, ja ne ovat näkyneet myös hänen teoksissaan.

– Olen kerännyt viisautta ajatteluuni eri uskonnoista. Tällä hetkellä arvostan uskonnollisista johtajista eniten dalai-lamaa. Myötätunto ohjaa hänen toimintaansa.

Erilaisten ja eri lailla ajattelevien ihmisten kohtaaminen on Maritan elämän suola. Hän pyrkii käymään päivässä ainakin yhden merkityksellisen keskustelun.

– On sama, kenen kanssa vaihdan ajatuksia. Voin saada tärkeän oivalluksen ohikulkijalta, presidentiltä tai pieneltä lapselta.

”Meditaatio auttaa löytämään luonnon voiman sisältäni.”
Marita Liulia

Marita uskoo kauneuteen, totuuteen, oikeuteen, tieteeseen ja viisauteen. Hän tutustui jo lapsena filosofiaan ja eri uskontojen pyhiin kirjoihin. Yksitoistavuotiaana hän luki Raamatun ja hylkäsi Jumalan.

– Kun ymmärsin, että kirjan tekstit on kirjoitettu sata vuotta Jeesuksen elämän jälkeen, aloin suhtautua Raamattuun kuin satukirjaan.

Sadut ovat usein lainaa ja kierrätystä, niin Raamattukin. Maritaa myös häiritsee se, että uskonnot ovat pääosin miesten perustamia ja että niillä on yritetty vuosituhansia kahlita ja pienentää naisia. Uskontojen varjolla soditaan, alistetaan ja tehdään hirmutekoja.

– Toisaalta uskontoihinkin kiteytyy paljon ihmiskunnan perintöviisautta.

Marita itse on eronnut kirkosta, sillä hänen on mahdotonta ajatella, että hän tukisi järjestelmää, joka ylläpitää maskuliinista vallankäyttöä.

Marita ei myöskään ole erityisen kiinnostunut siitä, mitä ihmiselle mahdollisesti tapahtuu kuoleman jälkeen.

– Tärkeintä on keskittyä tähän hetkeen. Olen aina elänyt niin kuin tämä elämä olisi ainoani.

Intuitio on Maritalle tärkeä työkalu. Hän luottaa siihen niin työssään kuin ihmissuhteissaan. Kun Marita menee tilaisuuteen, jossa on paljon ihmisiä, hän sulkee silmänsä hetkeksi ja keskittyy. Avatessaan silmänsä hän huomaa väkijoukosta sen ihmisen, joka vetää häntä puoleensa.

Samoin hän toimii ruokaostoksilla tunnustellessaan, mitä hänen kehonsa kaipaa juuri sillä hetkellä.

– Kuuntelen tarkasti sisäistä viisauttani. Se tietää, mitä tarvitsen, Marita kertoo.

Elämä on mahdollisuus, ei uhka

Oman yrityksen Marita perusti 1990-luvun lopulla. Hän matkusti samppanjapullon kera vanhempiensa luo kertomaan ilouutisen. Äiti onnitteli Maritaa sydämellisesti. Hän sanoi olevansa varma siitä, että tytär tulee menestymään. Isä arveli Maritan kitkuttelevan niukoilla tuloilla ja maksavan lopun elämänsä yrityksen velkoja.

– Sain kotoa kaksi päinvastaista maailmankatsomusta. Tein oman valintani, sillä olen varma siitä, että elämä kannattaa nähdä mahdollisuutena, ei uhkana.

Marita uskoo myös vetovoiman lakiin. Sen mukaan ihminen vetää puoleensa sitä, mitä hänen mielessään liikkuu. Marita tilaa maailmankaikkeudelta niitä asioita, joita hän haluaa elämäänsä: ihmissuhteista työprojekteihin ja ulkomaanmatkoista tavaroihin.

– Viiden vuoden välein teen elämässäni suursiivouksen. Myyn asuntoni ja päivitän suunnitelmani. Mietin, mitä haluan tehdä, kenen kanssa ja missä.

Vuonna 2019 Marita piti töistään taidenäyttelyä Tokiossa Japanissa. Kukkivien kirsikkapuiden maahan ihastunut Marita laittoi tuolloin tilauksen vetämään: tänne hän halusi palata.

Toukokuussa 2021 Maritan tilaus varmistui. Hän sai kutsun viiden vuoden ja kolmen museonäyttelyn näyttelyprojektiin Tokioon.

Manifestoinnin voima toimii myös arkisemmissa asioissa.

– Autoa ajaessani pyydän yläkerralta parkkipaikan oven edestä. Se toimii joka kerta. Toteutuneesta toiveesta pitää muistaa myös kiittää.

Marita Liulia kuvattiin alkukesästä 2021 hänen Töölön-kodissaan. Nyt hän asuu jo uudessa osoitteessa. ”Ostin yllättäen huvilan merenrannasta läheltä Helsingin keskustaa. Toiveeseeni vastattiin: villassa yhdistyvät koti, kesämökki ja näyttelytila.”

Epätoivo on hyvä inspiraation lähde

Myönteinen ajattelu on auttanut Maritaa monissa elämän vastoinkäymisissä. Maritan ollessa kolmekymppinen liiasta työnteosta ärtynyt reuma tulehdutti nivelet. Lääkäri sanoi, että potilaalla on 50 prosentin todennäköisyys menettää sekä käsiensä että jalkojensa toimintakyky.

Itkuun purskahtanut Marita kiinnitti huomiota lääkärin työpöydällä olleeseen tietokoneeseen, joka oli tuolloin vielä harvinainen kapistus.

– Keksin, että tietokone on kuin taikalaatikko. Tajusin, että voisin olla sen avulla yhteydessä maailmaan, vaikka käteni ja jalkani lakkaisivat toimimasta.

Vuonna 1991 Marita julkaisikin ensimmäisen interaktiivisen teoksensa Jackpot, jossa hän käsitteli mainonnan ihmiskuvaa.

Viimeksi Marita muistutti itseään myönteisyydestä, kun hänen työmatkansa Ranskaan ja Japaniin peruuntuivat koronan takia. Marita vetäytyi hiljaisuuteen ja alkoi kirjoittaa kirjaa ihmisten kohtaamisista eri puolilla maailmaa. Samalla syntyi 60 maalausta seuraavia näyttelyitä varten. Niitä onkin ollut korona-aikana jo neljä.

– En antanut toivottomuudelle tilaa. Päätin, että toteutan taas jonkin unelmistani.

Toisaalta Marita tietää, että joskus myös epätoivon voi valjastaa toivoksi.

– Epätoivo on hyvä inspiraation lähde. Kun ei ole mitään menetettävää, voi tehdä jotain todella hurjaa.

Nivelreuma on ollut tärkeä opettaja

Elämä jakautuu Maritan mukaan kolmeen vaiheeseen. Ensimmäiset 30 vuotta ihminen oppii jatkuvasti ja tekee virheitä. Kolmekymppisenä ruuhkavuodet aiheuttavat paineita.

Kuusikymppisenä alkaa kolmas elämä. Kun lapset ovat lähteneet kotoa, naisen on aika toteuttaa kaikki se, mistä on aina haaveillut.

– Kuusikymppisenä voi elää itselleen, harrastuksilleen ja unelmilleen. Tämän ikäisenä ymmärtää, että aika ja terveys ovat arvokkainta, mitä meillä on.

Kolmannen elämänvaiheensa kynnyksellä Marita istui alas kynän ja paperin kanssa ja kirjoitti muistiin, mitä hän vielä haluaa tehdä. Hän pohti myös arvojaan. Niistä tärkeimmät ovat oikeus ja totuus.

– Haluan elää rehellisenä itselleni ja tehdä sellaisia asioita, joista nautin. Tämän ikäisenä on aika muodostaa uusia elämäntapoja. Voi vaikka muuttaa ystävän kanssa kimppakämppään, jos on kyllästynyt asumaan yksin.

Marita Liulia hakeutuu keskustelemaan kaikenlaisten ihmisten kanssa. ”Haluan ymmärtää ihmistä, joka ajattelee eri tavalla kuin minä.”

Kolmas elämä on Maritalle uusi kukoistuskausi.

– Kuusikymppinen nainen, joka on sinut itsensä ja valintojensa kanssa, on maailman ihanimpia otuksia.

Omasta yksityiselämästään Marita vaikenee. Se on hänen mukaansa liian mielenkiintoista lehtien palstoille. Biologisia lapsia hänellä ei ole.

– Ja silti minulla on lapsia ja lapsenlapsia, vaikken olekaan käyttänyt kahtakymmentä vuotta perhe-elämään. Tämä on taikatemppu. Perheen voi saada monin eri tavoin, Marita kertoo.

Joskus rakastamaansa työtä tekee liikaa

Taiteilijan työtään Marita rakastaa niin paljon, että toisinaan hän tekee sitä liikaa ja on lähellä uupua. Marita on kiinnostunut kaikesta kaiken aikaa. Tämän takia hänen aivonsa käyvät usein ylikierroksilla.

Keho muistuttaa Maritaa silloin, kun on aika hidastaa tahtia. Hän tekee fyysisiä harjoitteita kaksi tuntia päivässä pysyäkseen kunnossa.

– Keho on viisas. Se asettaa minulle rajat. Nivelreuma on ollut tärkein opettajani.

Marita on sitä mieltä, että jokaisen ihmisen suurin heikkous on myös hänen suurin vahvuutensa.

– Minun vahvuuksiani ovat uteliaisuus, energisyys ja älykkyys. Heikkouteni ovat näiden ominaisuuksien varjopuolia. En osaa lopettaa ajoissa, minun on vaikea rentoutua ja toisinaan älyllistän asioita liikaa.

Muutama vuosi sitten Marita löysi uuden hyvinvoinnin työkalun, meditaation. Säännöllisen hiljentymisen avulla Marita on päässyt eroon mielensä möröistä, peloista ja elämää rajoittavista ennakkoluuloista.

Kun Marita nykyään herää aamuyöstä miettimään jotain ongelmaa, hän osaa katkaista ajatusten villin laukan meditoimalla. Myös hengitysharjoitukset ja sängyn vieressä säilytettävä piikkimatto rauhoittavat. Piikkimaton päällä Marita ajattelee maisemia, joita hän rakastaa: tähtitaivasta, tuulista metsää ja virtaavaa vettä.

– Meditaatio auttaa löytämään luonnon voiman sisältäni. Mieleni tyyntyy, ja nukahdan.

Tärkeä hyvänolon lähde Maritalle on myös oikeanlainen ruokavalio, joka on yhdistelmä maailman makuja. Marita rakastaa aasialaisen keittiön vivahteita ja suomalaisia mustikoita.

Parasta on luovuuden ihmeellinen taika

Töölöläiskoti hehkuu voimakkaita värejä. Itämaiset antiikkihuonekalut henkivät arvokkuutta ja tuovat tuulahduksen eksoottisista maista. Suurista ikkunoista sisään paistava aurinko saa Maritan maalausten lehtikullan kimaltamaan. Täällä taiteilijan luovuus pääsee valloilleen.

– Tie sisäiseen maailmaani on mutkaton. Minun ei tarvitse kuin istua aloilleni, ja keskittymiskykyni on täydellinen. Saatan maalata useita tunteja transsitilassa. Se selittänee sen, miten maalaan satakunta teosta vuodessa muiden töideni ohella.

”Kun ei ole mitään menetettävää, voi tehdä jotain todella hurjaa.”
Marita Liulia

Marita kokee vahvaa ohjausta tehdessään taidetta. Usein hän itsekin ihmettelee maalausrupeaman jälkeen, mistä kuva ilmestyi kankaalle.

– Parasta elämässäni on ihmeellinen luovuuden taika.

Marita on halunnut toteuttaa unelmiaan ja elää vapaasti itsensä näköistä elämää. Siinä hän on onnistunut.

– Jos kuolisin tänään, kuolisin onnellisena. Olen ottanut kaikki mahdolliset riskit taiteilijan työstä yrittäjyyteen ja halunnut aina ajatella vielä vähän isommin. Se on kannattanut!

Marita Liulia

on 64-vuotias kansainvälisesti tunnettu nykytaiteilija. Hänen tuotantoonsa kuuluu maalauksia, valokuvia, monimediateoksia, lyhytelokuvia, installaatioita ja näyttämöesityksiä. Marita on myös kirjoittanut tietokirjoja. Perhossa syntynyt Marita asuu nykyään Helsingissä ja Heinolassa. Maritan töitä on nähtävillä osoitteessa www.maritaliulia.com.

1 kommentti