Mantra auttaa löytämään sisäisen voiman

Olet sitä, mitä mantraat. Mantrat ovat todistus ajatuksen voimasta. Se, mihin keskityt, lisääntyy.

Näin kuvaillaan mantran ydintä ja vaikutusta. Käsitteenä se on juurtunut monin tavoin arkikieleemme. Saatamme esimerkiksi tokaista, että jotakin asiaa toistetaan kuin mantraa tai että jokin ilmiö on uusi mantra, jonka nimeen vannomme.

Mantrat ovat kuitenkin ikivanhaa perua. Ihmiset ovat käyttäneet niitä iät ja ajat. Monissa kulttuureissa niillä on henkinen, jopa pyhä merkitys.

Mantra on eräänlainen voimasana. Se on tavu tai runo, jota toistetaan joko hiljaa mielessä tai ääneen. Mantroja voidaan myös laulaa eli resitoida tai englantia mukaillen chantata. Niitä voidaan kirjoittaa, maalata esineisiin tai pyörittää rukousmyllyssä.

Sana mantra tulee sanskritin kielestä. Se koostuu kahden sanan juuresta. Manas tarkoittaa mieltä ja trayate verbiä suojella.

Mantra tarkoittaa siis mielen suojelua. Joskus se kuvataan myös mielen vapautumisena tai mielen instrumenttina.

– Mantroista sanotaan, että niiden avulla pääsee lähemmäs todellista itseä, kiteyttää joogaopettaja, laulunopettaja Meri Tiitola.

Mantrat ovat universaali ilmiö. Kaikissa maailman uskonnoissa ja henkisissä traditioissa tunnetaan voimalauseita, joita harjoitetaan eli äännetään mielen tyynnyttämiseksi.

– Hengellisestä tai henkisestä suuntauksesta riippumatta eri kulttuureissa on käytetty ääntä jonkin korkeamman voiman kanssa kommunikoimiseen, Tiitola kertoo.

Alkujaan mantrat syntyivät idässä, varhaisessa hindulaisuudessa. Myöhemmin niiden käytön omaksuivat myös buddhalaiset, jainalaiset ja sikhit.

Länsimaihin levinneet itämaiset mantrat ovat joogan eri suuntauksia harjoittaville tuttuja. Yksi tunnetuimmista on Hare Krishna -mantra, jota myös The Beatles -yhtyeen jäsenet toivat julkisuuteen 1960-luvulla tavoitellessaan tietoisuuden laajentamista.

Omat mantransa on myös islamilaisessa ja kristillisessä perinteessä.

Muslimit toistavat Koraanin säkeitä rukousnauhan, subhan, kanssa. Buddhalaiset käyttävät rukousnauhasta nimeä mala.

Katolilaisella kirkolla on vanhat rukousnauhaperinteensä, joissa rukousnauhana on ruusukko eli rosarium. Juutalaisilla on hyvin säilytetyt Tooran resitointiperinteet.

Kristinuskon eri kirkkokunnilla on omat rukouslaulunsa, ortodoksit resitoivat rukousta Gospodi pomilui, Herra armahda. Ortodoksisessa rukousmietiskelyssä käytetään myös Jeesuksen rukousta: ”Herra Jeesus Kristus, Jumalan Poika, armahda minua syntistä.” Tämä voimallisena pidetty rukous on levinnyt läntisiinkin kirkkokuntiin.

Myös luterilaisuudessa on tilaa hiljaisuuden harjoittamiselle. Suomalaisen Tiina Kristofferssonin kehittämä rukousnauhameditaatio on yksi esimerkki tästä. Rukousnauhat tai rukoushelmet toimivat arjessa. Ne voivat auttaa hiljentymään vaikka ruuhkabussissa.

Rukousnauhameditaatioita on pidetty muun muassa Helsingin Kampin kappelissa.

Mantraamista opettava Tiitola ammentaa itse pääasiassa intialaisiin Veda-kirjoihin perustuvasta traditiosta, jonka mantrat ovat peräisin ajalta 1500–500 eKr. Hän ottaa vaikutteita lisäksi suomalaisesta kansanperinteestä.

– Olen opiskellut suomalaista kansanmusiikkia. Käytän mantratunneillani myös kalevalaisia loitsuja, jotka avautuvat minulle muinaissuomalaisen perinteen kautta. Moni oppilaani pitää niistä todella paljon.

Mantrojen toistaminen äänen avulla, resitointi, on Tiitolan mukaan ennen kaikkea sisäinen prosessi. Se tukee jooga- ja meditaatioharjoittelua tai on jo itsessään meditaatiota.

– Mantraaminen on itsensä ja oman äänensä kanssa olemista. Ihmisääni on ihmeellinen.

Tiitola korostaa, että kuka tahansa asiasta kiinnostunut voi oppia mantraamaan.

– Minulle äänen värähtely on maailman maagisin asia.

Sanskritinkielinen termi mantrojen resitoinnille on adhyayanam, jonka voi kääntää liikkeeksi kohti todellista itseä.

– Meillä jokaisella on ääni. Sitä kannattaa käyttää, oli se millainen tahansa.

Joogafilosofiat korostavat usein pyrkimystä eli sitä, että joogan, meditaation ja mantrojen avulla tavoitellaan korkeampaa tietoisuuden tasoa aina valaistumiseen saakka.

Meri Tiitola kertoo itse luopuneensa ajatuksesta, että hänen pitäisi mantrojen avulla saavuttaa tai oppia jotakin. Kyse on enemmänkin luonnollisesta itsensä kanssa olemisesta. Hän sanoo olleensa aiemmin suorittaja.

– Nyt vain nautin äänen tekemisestä ja siitä syntyvästä rauhan tunteesta. Se on lepäämistä äänen äärellä.

Mantrat ovat vapauttaneet häntä myös pingottamisesta.

– Pystyn esimerkiksi esiintyessäni keskittymään enemmän soittamiseen kuin jännittämiseen.

Ihmismieltä on verrattu taivaalla vaeltaviin pilviin. Välillä ajatukset ovat kuin tummia pilviä, toisinaan taas kepeitä poutapilviä. On tärkeä tiedostaa, että ei samaistu tai takerru ajatuksiin, jotka tulevat ja menevät.

Ja tiedostaa, että pilvien takana on aina kirkkaansininen puhdas taivas.

– Mantrat auttavat nimenomaan mielen kirkastamisessa.

Buddhalaisessa traditiossa puhutaan apinamielestä, jossa ajatukset sinkoilevat levottomasti ja hallitsemattomasti sinne tänne. Mantrat toimivat työkaluna apinamielen kesyttämisessä.

Mantrat ovat hieno osoitus ihmismielen voimasta. Ne raivaavat mieleen tyhjää tilaa.

Mielen ahdas laatikko avautuu.

– En puhu mistään ihmeistä, vaan esimerkiksi siitä, että mantrojen avulla voi vähentää omasta mielestä negatiivisia asioita, jotka haittaavat arkea, Meri Tiitola sanoo.

Voimalauseissa on hoitavaa voimaa. Niitä harjoittaessa mieli täyttyy yhä enemmän hiljaisuudesta. Tämä puolestaan edesauttaa sitä, että voi ajatella laatikon ulkopuolella. Ei ole pakko toistaa ajatuksissaan vanhaa liukuhihnamaista kaavaa.

– Olen myös omassa elämässäni kokenut, etten aina reagoikaan tai hätäänny kuten aiemmin. Voinkin valita, miten ajattelen. Tämä kokemus tuli minulle vähän puskista, mutta loi hienon vapauden tunteen.

Jos haluaa kokeilla mantraamista, voi aloittaa yksinkertaisesti. Voit esimerkiksi laulaa A-vokaalia, yhtä ja samaa ääntä, rauhassa ja pitkään.

– Jotkut aloittavat maailman ehkä kaikkein tunnetuimmalla Om-mantralla.

Om on hindulaisuuden pyhin tavu ja symboli. Merkki on sanskritin kieltä ja lausutaan joko ”om”, ”aum” tai ”ohm”. Sitä on pidetty universumin alkuäänenä, joka sulkee sisäänsä kaikkeuden.

Mantraaminen on henkistä mielen harjoittamista, joka vaatii toistoja. Silti siitä ei kannata tehdä itselle urakkaa tai maratonia.

– Riittää etenkin alkuun, että siitä tulee hyvä olo ja se on kivaa.

Mantrat sisältävät aina jonkun sanoman tai teeman. Niiden kautta voi keskittyä harjoittamaan esimerkiksi kiitollisuutta, myötätuntoa ja lempeyttä. Tai vastaavasti luoda yhteyttä todelliseen itseen, jumaluuksiin tai alkulähteeseen.

On myös mahdollista luoda omia henkilökohtaisia mantroja. Niitä ei välttämättä tarvitse yhdistää meditaatioon, vaan ne voivat toimia sellaisinaan mielen rauhoittajina ja vahvistajina. Ja lisätä keskittymiskykyä.

Perinteisesti mantroja käytetään henkisen kasvun edistämiseksi. Länsimaissa on yleistynyt mantrojen käyttö myös omien unelmien manifestoitumisen työkaluna.

Nykymantrat ovat niin kutsuttuja positiivisia affirmaatioita eli voimalauseita, joita toistetaan tietoisesti oman mielen ja elämän ohjaamiseksi ja luomiseksi.

Affirmaatiot tai mantrat, kuinka niitä kutsuukaan, toimivat alitajuisesti. Ne ovat alitajunnalle syötettyä informaatiota, joka ohittaa tietoisen mielen ja matkaa sen tiedostamattomiin osiin. Sitä kautta ne alkavat vaikuttaa ja toteuttaa itseään.

Meillä jokaisella on omat arkimantramme, tiedostimme niitä tai emme. Esimerkiksi rajoittavat uskomukset ovat omanlaisiaan mantroja. Jos hokee itselleen päivittäin, että ei tästä tule mitään, voi arvata, miten käy.

Meri Tiitola muistuttaakin, että on tärkeä keskittyä positiivisiin, rakentaviin ajatuksiin.

– Hyvä esimerkki tästä ovat lapset, jotka mantraavat hiekkalaatikolla: Älä tule paha kakku, tule hyvä kakku.

Porvoolainen henkinen valmentaja, yrittäjä Marjaana Will-Vidlund, 57, oli vasta 11-vuotias osallistuessaan kansalaisopiston joogatunnille.

– Jooga osoittautui minulle aivan liian fyysiseksi akrobatiaksi. Samalla mantratkin saivat jäädä pariksi vuosikymmeneksi, hän kertoo.

Aikuisena etsiessään omaa joogalajiaan Marjaana huomasi, että joogan yhteydessä meditaationomaisesti lausutut tai lauletut mantrat vetosivat häneen.

– Ne lisäsivät hyvää oloani ja toivat rauhaa, vaikka en ymmärtänyt niistä tuolloin yhtään sen enempää. Lausuin niitä hauki on kala -tyyliin, mutta ne tuntuivat toimivan.

Marjaana innostui kuuntelemaan mantramusiikkia. Mirabai Ceiban ja Deva Premalin laulamina mantrat kuulostivat taivaallisilta.

– He ovat tuoneet itämaisia mantroja länteen tavalla, joka meidän on helppo ymmärtää.

Marjaana käyttää mantroja päivittäin tietoisesti hiljentyessään rukoukseen ja meditaatioon. Hän on vakuuttunut siitä, että meditaation tavoin mantroilla on lukuisia terveysvaikutuksia.

Marjaana on itsekin julkaissut mantroja sisältävän meditaatio-cd:n, johon musiikin on säveltänyt Mika Kalmi. 7 päivää, 7 onnellisuuden pilaria -cd:n meditaatiot perustuvat ikivanhoihin, modernisoituihin kirjoituksiin.

– Meditaatioissa onnellisuuden pilarit yhdistetään chakroihin eli energiakeskuksiin. Fyysinen keho rakentuu chakrojen ympärille, jotta energia virtaa luonnollisesti ja viisaasti. Meditaatioissa chakrat yhdistetään lopuksi feminiinistä jumalatarenergiaa sisältäviin mantroihin.

Marjaana suosittelee mantroja kaikille. Liikkeelle voi lähteä hyvin yksinkertaisista, parantavista ja mieltä rauhoittavista sanoista tai äänteistä, esimerkiksi toistamalla Om-mantraa.

– Joskus käytän omaa kieltämme ja tuttuja sanoja mantran tapaan. Toistan peräkkäin esimerkiksi nimiä Jumala tai Kristus.

Ikivanhaa Moola-mantraa Marjaana arvostaa erityisesti. Sitä pidetään henkisen aarteen avaimena. Sanotaan, että sen lausuminen hyödyttää koko ihmiskuntaa.

– Sen uskotaan olevan pyhä työkalu, joka voi parantaa ja jonka avulla voi saavuttaa vapauden. Aina, kun laulaa tai kuuntelee Moola-mantraa, se kantaa sisällään voimaa, vaikkei edes tietäisi sen merkitystä.

Kun tietää sanskritinkielisen Moolan tarkoituksen ja laulaa sitä koko sydämestään, on se vielä voimakkaampi.

– Kokeilemalla sen voi huomata.

Juttu on julkaistu Voi hyvin -lehdessä 9/2020.