Kauneus ja Terveys

Vaativa persoonallisuushäiriö ja raivonpuuskat riepottelevat Elinaa – saako hän apua lyhytterapiasta? Osa 1/2: ”On ollut tosi ahdistavaa, kun en ole tiennyt raivareiden syytä”

Vaativa persoonallisuushäiriö ja raivonpuuskat riepottelevat Elinaa – saako hän apua lyhytterapiasta? Osa 1/2: ”On ollut tosi ahdistavaa, kun en ole tiennyt raivareiden syytä”
Elinan rajujen raivokohtauksien taustalta paljastui vaativa persoonallisuushäiriö. Mutta miten hän voisi oppia ottamaan rennommin? Tätä setvitään ensimmäisessä tapaamisessa lyhytterapeutti Taina Riston kanssa.
Julkaistu: 24.3.2022

Hoitoalalla työskentelevällä Elinalla, 38, diagnosoitiin vaativa persoonallisuushäiriö vuosi sitten. Elina saa vihanpuuskia, jos asiat eivät mene kuten hän on suunnitellut, ja tästä kärsii koko perhe. Puoliso on sanonut, ettei enää jaksa. Perheessä on 12-, 10- ja 7-vuotiaat lapset. Psykiatri suositteli Elinalle vertaistukiryhmää, mutta sen aloitus on viivästynyt.

Tämä on Elinan ensimmäinen käyntikerta lyhytterapeutti Taina Riston pakeilla.

Yksi altistaa, toinen laukaisee

Elina kertoo, miten tilanteet kärjistyvät. Taina muistuttaa, että tapahtuma ja tunne ovat aina eri asioita.

Taina: Hei Elina, diagnoosisi on aika tuore asia. Kertoisitko, miten se todettiin?

Elina: Minulla on lukivaikeus, ja alkoi kiinnostaa, olisiko minulla myös ADHD. Psykiatri totesi, että oireeni täsmäävät vaativaan persoonallisuushäiriöön. Nyt odottelen tukiryhmän alkamista ja tarvitsen kipeästi työkaluja.

Taina: Miltä diagnoosin saaminen tuntui?

Elina: Helpottavalta. On ollut tosi ahdistavaa, kun en ole tiennyt raivareiden syytä. Tajusin, ettei tämä olekaan tyhmä opittu tapa. Mies ymmärsi, etten olekaan pirullinen luonne. Mutta itse tilanne ei ole vielä helpottanut.

Taina: Millainen tukiryhmä on kyseessä?

Elina: Se on kaupungin terveystoimen ryhmä, ja sitä vetää psykiatrinen sairaanhoitaja.

Taina: Millaisessa tilanteessa menetät malttisi? Tarkoitus on siis selvittää, mikä altistaa sille, miten tilanne etenee ja mitä siitä seuraa.

Elina: Tilanteet ovat arkisia. Esimerkiksi mies soittaa töihin, että koira on pissannut sänkyyn. Alan heti kerätä raivoa sisääni, koska olin menossa jumppaan ja nyt onkin mentävä pesulaan. Pinnani on kireä jo valmiiksi, kun tulen kotiin. En kestä lasten sotkuja ja käskytän ja syyllistän miestä pitkin iltaa, kunnes räjähdän. Hän on sanonut, ettei jaksa elää tällaisessa ilmapiirissä.

Taina: Et siis kestä poikkeuksia etkä yllätyksiä?

Elina: En. Minun on vaikea käsittää, että joku toinen tekisi asiat toisin, tai kestää, jos tulee yllättäviä muutoksia. Pystyn kyllä järjellä rauhoittamaan itseni, mutta usein silloin on jo liian myöhäistä.

Taina: Eli tuollaisessa tilanteessa tavallaan kiihdytät itsesi pysymään raivossa?

Elina: Kyllä. Pidän itseni suuttuneena ja syyllistän toista, vaikka asialle ei enää edes voi mitään.

Taina: Puhutaanpa triggeristä, eli siitä, mikä lopullisen räjähdyksen laukaisee. Olivatko triggerinä miehesi sanat, että hän ei enää kestä tätä?

Elina: Epäilen näin. Minulla on aina ollut voimakas menettämisen pelko. En saanut isältäni koskaan vastakaikua. Olen alusta asti pelännyt, että menetän puolisoni, ja kaipa tällä menolla menetänkin.

Taina: On tärkeää ymmärtää, millaiset laavavirrat tulivuoren purkauksen alla virtaavat. Millainen suhteenne on, kun olet parhaimmillasi?

Elina: Hyvä ja ihana. Tykkään passata miestäni, halaamme, pussaamme ja nauramme paljon. Olemme aina sanoneet, että pidetään perhe kasassa tuli mitä tuli.

Taina: Sinulla on selvästi taito rakastaa. Kun tarkastellaan noita ikäviä tilanteita, huomaatko, että itse ikävä tapahtuma ei ole se paha asia vaan se, miten reagoit? Että koiran pissa on fakta, vaikka sinä hymyilisit tai raivoaisit?

Elina: Aivan! Siis minun tunnereaktioni on eri asia kuin se tapahtuma!

Taina: Niin, ja nyt tulee hyvä uutinen: Ihminen ei ole yhtä kuin tunteensa tai ajatuksensa. Sinä kokonaisena ihmisenä olet paljon enemmän ja pysyvämpi kuin yksikään tunne, vaikka se olisikin ikävä. Tunteen hyväksyvään havainnointiin on hyviä harjoitteita (katso harjoite jutun lopusta). Voimmeko tehdä harjoituksen?

Elina: Tehdään, olen valmis.

”Ihminen ei ole yhtä kuin tunteensa ja ajatuksensa vaan paljon enemmän.”
Taina Risto

Lopeta taistelu ja laske aseet

Elina tekee Tainan kanssa harjoituksen, joka opettaa havainnoimaan tunteita hyväksyvästi.

Taina: Aloitetaan. Missä kohtaa tunnet ikävän tunteen kehossasi? Tuo tietoisuutesi siihen.

Elina: Keskivartalossa keuhkojen ja pallean kohdalla. Kun ärsyynnyn, kohta menee jumiin.

Taina: Mene ajatuksissasi ärsyyntymisen tunteeseen. Hengitä sen sisälle ja ympärille. Älä mieti, mitä mieltä tunteesta olet vaan anna sille tilaa. Älä anna edes sen häiritä, ettet pidä siitä. Kokeile, voitko tehdä rauhan tunteen kanssa. Ajattele, että olet kamppaillut sitä vastaan jo riittävästi ja voit laskea aseet maahan.

Elina: Tykkään tuosta ajatuksesta, että en pidä tunteesta, mutta minulla on sille tilaa.

Taina: Unohda, että tunne on aiheuttanut sinulle pahaa mieltä. Ajattele, että siinä se vain on, kiusanhenki, et välitä olla siitä mitään mieltä. Ehkä se muuttuu itsestään, ja jos ei muutu, sekin on ok, kestät sen. Harjoitus loppui. Miltä tunne nyt tuntuu?

Elina: Lamppu syttyi. Tajusin, ettei tarvitse taistella näin, koska kyseessä on vain tunne.

Taina: Niin, taisteluun menee hirvittävästi energiaa. Jos opit katsomaan kiukkuasi ulkopuolelta kuten äskeisessä harjoituksessa, opit suhtautumaan siihen joustavammin.

Elinan nimi on muutettu yksityisyyden suojaamiseksi. Vaativassa persoonallisuushäiriössä tärkeintä on muuttaa omaa ajattelu- ja toimintatapaa. Lievissä oireissa voidaan puhua vaativan persoonallisuuden piirteistä. Psykotera­piaa suositellaan, jos häiriö haittaa arkea huomattavasti.

3 x opettele laskemaan kierroksia

1. Ota etäisyyttä

Kun pinna on tiukilla, lisää ajatusten alkuun ”Minusta tuntuu, että…”. Etäisyyden ottaminen ikäviin tunteisiin lisää mielen joustavuutta ja auttaa hyväksymään hankalan tunteen.

2. Harjoita joustavuutta

Oliko se, mitä halusit, lopulta niin tärkeää vai voisiko suunnitelmasta poiketa? Kokeile tehdä vaihtoehtoisia suunnitelmia hyvissä ajoin. Ne tuovat väljyyttä mielelle ja voivat vähentää räjähdysriskiä. Niistä saa tunteen, että itse voi sittenkin valita.

3. Vähennä stressiä

Pärjäät tiukoissa tilanteissa paremmin, kun rentoutat mieltä. Kokeile meditaatiota, joogaa tai rentoutus-, mielikuva- ja hengitysharjoituksia.

Kuunteluharjoitus: psykoterapeutti Arto Pietikäisen Youtube-nauhoite ”Istu hetki tunteesi kanssa” (2019)

Taina Risto

on ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti. Terapia auttaa asiakasta löytämään vahvuutensa ja voimaan paremmin. Painopiste on nykyisyydessä ja tulevaisuuden toiveissa, ei menneisyydessä. Terapia kestää yleensä 1–10 käyntiä.

Haluaisitko mukaan Terapiassa-sarjaan? Kerro tarinasi lyhyesti ja ilmoittaudu täällä.

1 kommentti