Kauneus ja Terveys

Löydä juuri sinulle sopiva terapia – lue tämä juttu ensin, jos terapia kiinnostaa

Löydä juuri sinulle sopiva terapia – lue tämä juttu ensin, jos terapia kiinnostaa
Mikä terapiamuoto olisi minulle paras? Mistä tunnistaa itselle sopivan terapeutin, voiko terapiasta olla jotain haittaa? Lue tästä jutusta!
Julkaistu: 10.3.2021

Voiko terapiasta olla jotain haittaa?

Terapiakäynneistä haluaa apua, ei lisää ongelmia. Psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurto on herättänyt monilla huolen terapian yksityisyydensuojasta.

– Tietoturvan voi ottaa puheeksi terapeutin kanssa. Hänen tehtävänsä on kertoa, millaisia kirjaamiskäytäntöjä noudattaa, sanoo vaativan erityistason psykoterapeutti Marjukka Laukkanen.

Psykoterapeutilla on aina vaitiolovelvollisuus.

Työtä määrittävät lait, asetukset ja eettiset ohjeet. Myös potilastietojen kirjaamiseen on selkeät ohjeet.

– Tietoihin ei kirjata koko elämää vaan seurataan esimerkiksi sairauden etenemistä ja terapian edistymistä. Jos asiakasta on askarruttanut, mitä olen kirjoittanut hänestä, olen näyttänyt kirjaamiset hänelle. Avoimuus rakentaa luottamusta ja poistaa pelkoja.

Kela-tuettua terapiaa varten tarvitaan diagnoosi mielenterveyden häiriöstä. Psyykkinen sairaus voi joskus estää henki- tai sairauskuluvakuutuksen saamisen. Käytännöt vaihtelevat vakuutusyhtiöittäin, ja päätökset tehdään tapauskohtaisesti.

Itse terapiallakin voi olla haittavaikutuksia: voi olla hoitovirheitä, hoito voi sopia huonosti tai vointi voi heiketä sen aikana. Siksi terapian hyötyjä ja hoidon laatua on hyvä arvioida koko prosessin ajan.

– Psykoterapian tavoite on aina parantaa hyvinvointia, suhdetta itseen ja sitä kautta toisiin, Marjukka Laukkanen sanoo.

Lähde: Käypä hoito -suositus

Selvitä nämä kolme asiaa, kun etsit terapeuttia

1. Haluatko puhua hänelle?

Terapian onnistumisen edellytys on terapeutin ja asiakkaan toimiva yhteistyösuhde. Tunnustele, miltä terapeutille tuntuu puhua, onko sinulla turvallinen olo ja toimiiko kommunikaatio. Jos terapeutin seurassa on heti epämiellyttävä tai kiusaantunut olo, hän tuskin on sopiva.

2. Oletteko yhtä mieltä tavoitteista?

Aluksi on hyvä käydä läpi terapiaan hakeutumisen syyt ja pohtia tavoitteita. On tärkeää, että teillä on yhteisymmärrys työskentelytavoista ja siitä, mihin pyritään. Selvitä myös hänen koulutuksensa. Kuka tahansa saa kutsua itseään terapeutiksi, mutta psyko­terapeutin ammattinimikettä saavat käyttää vain koulutetut ammattilaiset.

3. Sopiiko terapia arkeesi?

Mitä terapia maksaa ja missä vastaanotto sijaitsee? Kauanko sinulla menee matkoihin aikaa tai onnistuuko istunto etäyhteydellä?

45 minuutin yksilöterapia maksaa yleensä 80–100 euroa. Kelalta voi saada tukea. Yksilöterapiassa Kela-korvaus on 57,60 euroa kerralta. Maksettavaa jää yleensä 20–30 euroa. Ryhmäterapia voi olla hiukan edullisempaa. 1–1,5 tuntia pariterapiaa maksaa 100–250 euroa ilman Kela-korvausta.

Lähteet: Marjukka Laukkanen Mieli ry:stä, Minduu, Väestöliitto

”Mielen hyvinvointi voi huojua kenellä tahansa. Minun ei aina tarvitse olla vahva ja selviytyä yksin.”
Nimimerkki Nipa Naisten median lukijakyselyssä, joka tehtiin Terve.fi:ssä, Demi.fi:ssä ja Lily.fi:ssä marraskuussa. Vastauksia tuli 425.

Löydä sinulle sopivin terapiamuoto

Voit etsiä sinulle sopivinta terapiamuotoa myös kaaviosta pdf-tiedostossa, joka löytyy tämän jutun lopusta.

Jos haluat käsitellä asioita läheisen kanssa tai ryhmässä:

Pari- tai perheterapia

Kenelle? Pareille, joiden suhteessa on pahoinvointia, vuorovaikutus¬ongelmia tai läheisyyden puutetta. Perheterapiassa voidaan käsitellä kriisejä ja kehityshaasteita.

Korvaako Kela? Kyllä, jos psykoterapiaa.

Ryhmäterapia

Kenelle? Ihmiselle, joka kaipaa vertaistukea tai haluaa jakaa kokemuksia ryhmässä. Ryhmä¬tilanteessa ilmenevät asiat voivat auttaa muutoksessa.

Korvaako Kela? Kyllä, jos psykoterapiaa.

Jos haluat käsitellä asioita yksin muutaman käynnin verran:

Lyhytterapia

Kenelle? Lyhytterapiaa on monenlaista, ja se sopii esimerkiksi lyhytaikaisiin ongelmiin, uupumukseen ja kriisitilanteisiin. Sisältää yleensä 10–20 käyntiä.

Korvaako Kela? Ei, mutta sairauskuluvakuutus tai työpaikka voi korvata.

Jos haluat pitkän terapian, jossa asioita käsitellään keskustelemalla:

Kognitiivinen psykoterapia

Kenelle? Ihmiselle, joka haluaa työstää uskomuksiaan ja haitallisia ajatuksiaan. Kognitiivisessa psykoterapiassa uskotaan, että ajatuksia muokkaamalla voi vaikuttaa tunteisiin ja käyttäytymiseen.

Korvaako Kela? Kyllä.

Kognitiivinen käyttäytymisterapia

Kenelle? Ihmiselle, joka haluaa tarkastella käytöstään. Kognitiivisessa käyttäytymisterapiassa tutkitaan, miten ihminen menettelee eri tilanteissa ja miten käytösmalleja voisi muuttaa.

Korvaako Kela? Kyllä.

Psykodynaaminen tai psykoanalyyttinen psykoterapia

Kenelle? Ihmiselle, jonka menneisyydessä on käsiteltäviä asioita. perustuu siihen, että mennesyys vaikuttaa ihmisen nykyiseen kokemusmaailmaan.

Korvaako Kela? Kyllä.

Ratkaisukeskeinen psykoterapia

Kenelle? Ihmiselle, joka haluaa katsoa eteenpäin. Tulevaisuuteen suuntautuvaa ja voimavaroihin keskittyvää terapian muotoa käytetään paljon lyhytterapiassa.

Korvaako Kela? Kyllä.

Integratiivinen psykoterapia

Kenelle? Sopii monille, koska yhdistää menetelmiä useista eri psykoterapiasuuntauksista. Pyrkii sovittamaan työtavat asiakkaan tarpeisiin.

Korvaako Kela? Kyllä.

Jos haluat pitkän terapian, jossa asioita käsitellään harjoituksen kautta:

Hahmoterapia

Kenelle? Keskustelun lisäksi työskentelyssä on kehollista toimintaa ja elämyksellisiä menetelmiä, kuten tuoliin kuvitellun läheisen kanssa keskustelemista.

Korvaako Kela? Kyllä, jos psykoterapiaa.

Kuvataideterapia

Kenelle? Ihmiselle, joka haluaa ilmaista itseään muutenkin kuin puhumalla. Ajatuksia ja tunteita voi jäsentää esimerkiksi piirtäen.

Korvaako Kela? Kyllä, jos psykoterapiaa.

Tyypillisiä vaiheita terapiassa

1. Luottamus ja epäily

Turvallisuuden tunne on onnistuneen terapian lähtökohta. Kun luottamus syntyy, asiakas tuntee, että hän tulee kuulluksi ja kohdatuksi ja terapeutti ymmärtää häntä.

Vaikeiden asioiden käsittely on raskasta ja väsyminen inhimillistä.

Välillä terapia voi tuntua paikallaan junnaamiselta. Se voi saada kyseenalaistamaan sen hyödyn.

2. Oivallus ja takapakki

Kun kokemuksia ja ajatus- ja toimintamalleja työstetään, ymmärrys ja itsetuntemus lisääntyvät.

Isoja ja pieniä oivalluksia syntyy pitkin matkaa. Joskus terapeutti ymmärtää jonkin asian jo ennen asiakasta mutta antaa tämän oivaltaa sen itse.

Vaikeiden asioiden läpikäyminen voi joskus heikentää vointia hetkeksi. Takapakit ovat välillä jopa edellytys sille, että terapia etenee.

3. Helpotus tai suru

Terapian päättyessä ihminen voi kokea helpotusta ja onnistumisen tunteita, mutta myös surua terapiasuhteen päättymisestä.

"Apua saa ja kannattaa hakea! Mielenterveys muuttuu koko ajan. Terapia on mielen kuntosalilla käymistä.”
Nimimerkki Inkku Naisten median kyselyssä.

Vaihtoehtoja perinteiselle terapialle?

1. Hypnoterapiaa voi kokeilla pelkoihin, ahdistukseen, riippuvuuksiin ja stressin aiheuttamiin uniongelmiin. Hypnoosilla pyritään muokkaamaan ajatuksia ja käyttäytymistä. Jo muutama käynti voi riittää, mutta hypnoosia voidaan käyttää myös pitkän psykoterapian osana. Rapid Transformational Therapy yhdistää hypnoosia ja muita terapiamuotoja traumojen käsittelyyn. Tuloksia voi tulla jo nopeasti.

2. Nettiterapiaan pääsee lääkärin lähetteellä. Sitä voidaan käyttää esimerkiksi ahdistuksen, pakko-oireiden ja sosiaalisten tilanteiden pelon hoitoon. Terapia perustuu itse suoritettaviin harjoituksiin, joita terveydenhuollon ammattilainen kommentoi. Terapia on ilmaista.

3. Rosen-terapiassa käsitellään jännittyneitä lihaksia. Hoito tähtää fyysisten ja psyykkisten jännitysten, stressin ja uniongelmien lievittämiseen, ja sen on tarkoitus lisätä ymmärrystä omista toiminta- ja reagointitavoista.

Tarkista terapeutin pätevyys etukäteen. Eri terapeuteilla voi olla hyvin vaihteleva koulutus.

Lähteet: Terveystalo, Eiran sairaala, Mielen­terveystalo, Suomen Rosen-terapeutit ry, rtt.com

63 % vastaajista on kokenut itsensä alakuloiseksi kahden viime viikon aikana.

54% terapiassa käyneistä ei ole puhunut terapiasta kuin lähipiirille. 36 % puhuu siitä avoimesti.

A-lehtien Naisten median verkkokyselyyn tuli 425 vastausta 12-79-vuotiailta suomalaisilta.

Ladattavat tiedostot:

Terapiamuodot(pdf)

Kommentoi »