Hävettääkö äänesi vai ilahduttaako se sinua? Löydä äänesi hoitava voima

Mmm. Äänipedagogi Hilkka-Liisa Vuori hymisee hiljaa.

– Kun hyräilen m-äännettä, minusta tuntuu kuin aamukaste sataisi iholleni. Se hyväilee, hän sanoo.

Vuori opettaa gregoriaanista laulua sekä hiljaista rukouslaulua ja rentouttavaa ääntä. Hän on omistanut koko elämänsä hoitavalle äänelle, joka on hänen mielestään helppo ja hellä tapa rentouttaa tai virkistää itseään.

– Äänet resonoivat fyysisesti kehossa. Lisäksi ne koskettavat tunteita, ja syvemmällä tasolla ne saavat sielun helähtämään.

Ääni on ilman värähtelyä. Ihmisääni syntyy, kun äänihuulet alkavat värähdellä ja ääniaalto etenee nielussa sekä suun ja nenän onteloissa.

Sekä itse tuotetut että muiden tuottamat matalat äänet aiheuttavat värähtelyä, joka tuntuu eniten kehon alaosissa. Ne koetaankin usein erityisen rentouttavina.

Korkeat äänet puolestaan aistitaan parhaiten kehon yläosissa, ja ne koetaan yleensä virkistävinä.

– Ääntä pystytään sekä mittaamaan että aistimaan. Sen vaikutus menee ihoa syvemmälle, sillä se vaikuttaa solutasolla asti, Hilkka-Liisa Vuori kertoo.

Hänen mielestään tätä syvemmälle menevää tasoa on vaikea analysoida. Se on kuitenkin vahva osa ihmisen identiteettiä ja paljastaa jotain ydinolemuksesta .

– Monissa kulttuureissa ajatellaan, että ääni on yhtä kuin ihmisen sielu. Se paljastaa ihmisen sisimmän olemuksen.

Koska ääni paljastaa sisintä, on luonnollista suhtautua herkästi kaikkeen siihen liittyvään arvosteluun. On tavallista, että huonon palautteen takia moni häpeää omaa ääntään eikä uskalla käyttää sitä vapaasti.

– Jos omaa ääntä arvostellaan kielteisesti, se loukkaa ja satuttaa syvältä. Silloin voi tulla tunne, että olen jotenkin epäonnistunut ja muut eivät hyväksy minua, Vuori sanoo.

Tyypillinen esimerkki huonosta palautteesta ovat entisajan koulun laulutunnit. Opettaja saattoi jopa kieltää oppilasta laulamasta, koska tämä lauloi nuotin vierestä. Se teki kipeää ja tuotti koululaiselle voimakkaan, pitkäkestoisen häpeän tunteen.

– Onneksi laulunopetus on pääasiassa muuttunut toisenlaiseksi. Nykyään ymmärretään jo, että äänen tuottaminen on jokaisen synnynnäinen oikeus. Oikeita tai vääriä ääniä ei ole, vaan jokaisen ääni on kaunis ja riittävä.

Kaikki hyvältä tuntuvat äänet voivat olla hoitavia. Yleensä ihminen tietää intuitiivisesti, millaisia ääniä hän kussakin tilanteessa tarvitsee. Hän voi esimerkiksi kotitöitä tehdessään alkaa yhtäkkiä hyräillä jotakin tai päästää rankan työpäivän jälkeen syvän huokauksen.

Vuori uskoo, että kaikilla äänillä, joita päästämme, on jokin merkitys.

– Omaan hiljaiseen viisauteen kannattaa luottaa. Hyräilyn tai huokauksen avulla voimme ehkä kertoa jotakin, mitä emme millään muulla tavalla voisi ilmaista.

Hiljaisilla ja hellillä äänillä voidaan vahvistaa myös kosketusta. Esimerkiksi vanhemman kosketus tuntuu lapsesta yleensä hyvältä ja turvalliselta, mutta kokemuksesta tulee vielä paljon voimakkaampi, kun mukana on hellä ääni.

– Äänen ja kosketuksen suhdetta ei ole vielä kovin paljon tutkittu, mutta toivon, että sitä tutkitaan lisää. Yhteisvaikutus on yleensä hyvin syvällinen.

Jos laulaminen ujostuttaa ja jopa hävettää, äänen tuottamista kannattaa harjoitella vaikka ulkona. Hilkka-Liisa Vuori etsii usein luonnosta jonkin mieluisan paikan ja antaa sisällään olevien äänten tulla vapaasti ulos.

– Joskus nojaan esimerkiksi silmät kiinni puuta vasten ja teen matalan u-äänen. Siitä tulee rauhallinen olo.

Luonnossa hyräillessä ja laulaessa Vuori tuntee usein elämän mittasuhteiden sujahtavan automaattisesti paikoilleen.

– Siellä oma ääni on hyvällä tavalla pieni. Tunnen olevani luontokappale muiden joukossa ja kuuluvani maisemaan.

Omaa ääntään voi myös kehittää erilaisilla harjoituksilla – samaan tapaan kuin lihaksia treenataan kuntosalilla. Laulupedagogi ja vokologi Liisi Pettersson auttaa työkseen ihmisiä, joilla on haasteita äänentuoton kanssa.

Myös Petterssonille on tuttua se, että moni häpeää ääntään, minkä takia ääni ei tunnu luontevalta ilmaisuvälineeltä. Ihmiset voivat myös olla arkoja käyttämään ääntään esimerkiksi kestojännitysten tai tiedostamattomien huonojen äänenkäyttötapojen takia.

Tapaamisissa Pettersson lähtee aina liikkeelle kartoittamalla, mikä ääntä estää kulkemasta vapaasti. Syy saattaa olla puhtaasti toiminnallinen, jolloin sitä on helppo lähteä muuttamaan.

Taustalla voi myös olla jokin terveydellinen seikka, kuten leikkaus, sairaus tai lääkitys. Silloin äänentuottoa on vaikeampaa muokata.

– Jos haaste on puhtaasti toiminnallinen, asiat voivat lähteä muuttumaan hyvinkin nopeasti.

Usein työskentely lähtee liikkeelle purkamalla erilaisia tiedostamattomia jännityksiä kurkunpäästä, kielestä, kasvoista tai kaulasta.

– Esimerkiksi kurkunpää on suoraan yhteydessä vagushermoon, joka taas on yhteydessä tunteisiin, kuten pelkoon. Ihmisen täytyy tuntea olevansa turvassa, jotta hän uskaltaa käyttää ääntään vapaasti ja spontaanisti, Pettersson kertoo.

Turvattomuus kuuluu heti äänessä. Läsnäolon ja turvan tunteet ovatkin olennaisia äänen vapauttamisen kannalta.

Myös hengittämiseen Pettersson kiinnittää paljon huomiota. Stressaantuneena ihminen hengittää pinnallisesti, mikä kuormittaa turhaan kaulan ja rintakehän apuhengityslihaksia.

Kun hengitys saadaan rentoutumaan ja syvenemään, päähengityslihakset eli pallea ja ulommat kylkivälilihakset hoitavat suurimman osan työstä. Silloin myös ääni kulkee aiempaa vapaammin ja selkeämmin.

Jännitysten purkamisen lisäksi syvähengitys aktivoi vagushermoa.

Äänen vapauttaminen ja kehittäminen voivat vaikuttaa moneen elämän alueeseen. Tavallisesti Pettersson huomaa, että asiakkaan koko olemus alkaa rentoutua.

– Kun päähengityslihakset saadaan käyttöön ja kasvojen lihasjännitykset vapautettua, jopa ihmisen ulkonäkö saattaa muuttua. Ryhti oikenee ja olemukseen tulee uudenlaista itsevarmuutta.

Asiakas itse tuntee usein tunteiden selkiytyvän. Sitä kautta hän voi löytää uudenlaisen, aiempaa rakentavamman tavan säädellä ja ilmaista tunteitaan.

– On tavallista, että vihaisena ääni kiristyy. Silloin tulee helposti tiuskaistua jotakin, ja toinen vastaa samalla mitalla takaisin.

Omaa ääntä voi tietoisesti rentouttaa, mikä yleensä vie myös tunnetilan terävimmän kärjen. Silloin asioihin voi reagoida aiempaa maltillisemmin.

– Äänen kautta omaa kokemusta voi muuttaa hyvin nopeasti.

Vuosien mittaan Pettersson on nähnyt huimia muodonmuutoksia. Kun asiakas on löytänyt ääneensä uudenlaisen yhteyden, hänen elämässään on alkanut tapahtua paljon muutakin. Yksi nainen sai ylennyksen töissä.

– Kun asiakkaani löysi oman äänensä, hän alkoi tunsi, että hänellä on uudella tavalla annettavaa työyhteisölle. Myös hänen esimiehensä huomasi asian.

Toinen asiakas taas tunsi, ettei häntä arvostettu riittävästi töissä. Kun hän alkoi tutustua omaan ääneensä, hän huomasi, että hänen äänensä usein kiristyi ja nousi tilanteissa, joissa hänellä oli tunne, ettei häntä pidetty uskottavana.

Kun hän oppi rauhoittumaan ja puhumaan rennommalla äänellä, häntä alettiin myös arvostaa enemmän.

– Rentouttamalla ääntään asiakkaani pystyi muuttamaan haastavia kokemuksiaan töissä.