Voi hyvin

Hävettääkö äänesi vai ilahduttaako se sinua? Löydä äänesi hoitava voima

Hävettääkö äänesi vai ilahduttaako se sinua? Löydä äänesi hoitava voima
Ääni heijastelee ihmisen herkintä ydinolemusta. Jos sitä on arvosteltu kielteisesti, se voi ilon sijaan herättää jopa häpeää. Kun omaan ääneen löytää uudenlaisen suhteen, se voi muuttua todelliseksi voimavaraksi.
Julkaistu: 11.11.2021

Mmm. Äänipedagogi Hilkka-Liisa Vuori hymisee hiljaa.

– Kun hyräilen m-äännettä, minusta tuntuu kuin aamukaste sataisi iholleni. Se hyväilee, hän sanoo.

Vuori opettaa gregoriaanista laulua sekä hiljaista rukouslaulua ja rentouttavaa ääntä. Hän on omistanut koko elämänsä hoitavalle äänelle, joka on hänen mielestään helppo ja hellä tapa rentouttaa tai virkistää itseään.

– Äänet resonoivat fyysisesti kehossa. Lisäksi ne koskettavat tunteita, ja syvemmällä tasolla ne saavat sielun helähtämään.

Ääni on ilman värähtelyä. Ihmisääni syntyy, kun äänihuulet alkavat värähdellä ja ääniaalto etenee nielussa sekä suun ja nenän onteloissa.

Sekä itse tuotetut että muiden tuottamat matalat äänet aiheuttavat värähtelyä, joka tuntuu eniten kehon alaosissa. Ne koetaankin usein erityisen rentouttavina.

Korkeat äänet puolestaan aistitaan parhaiten kehon yläosissa, ja ne koetaan yleensä virkistävinä.

– Ääntä pystytään sekä mittaamaan että aistimaan. Sen vaikutus menee ihoa syvemmälle, sillä se vaikuttaa solutasolla asti, Hilkka-Liisa Vuori kertoo.

Hänen mielestään tätä syvemmälle menevää tasoa on vaikea analysoida. Se on kuitenkin vahva osa ihmisen identiteettiä ja paljastaa jotain ydinolemuksesta .

– Monissa kulttuureissa ajatellaan, että ääni on yhtä kuin ihmisen sielu. Se paljastaa ihmisen sisimmän olemuksen.

Ääni paljastaa sisimmän

Koska ääni paljastaa sisintä, on luonnollista suhtautua herkästi kaikkeen siihen liittyvään arvosteluun. On tavallista, että huonon palautteen takia moni häpeää omaa ääntään eikä uskalla käyttää sitä vapaasti.

– Jos omaa ääntä arvostellaan kielteisesti, se loukkaa ja satuttaa syvältä. Silloin voi tulla tunne, että olen jotenkin epäonnistunut ja muut eivät hyväksy minua, Vuori sanoo.

”Jos omaa ääntä arvostellaan kielteisesti, se loukkaa ja satuttaa syvältä.”
Hilkka-Liisa Vuori

Tyypillinen esimerkki huonosta palautteesta ovat entisajan koulun laulutunnit. Opettaja saattoi jopa kieltää oppilasta laulamasta, koska tämä lauloi nuotin vierestä. Se teki kipeää ja tuotti koululaiselle voimakkaan, pitkäkestoisen häpeän tunteen.

– Onneksi laulunopetus on pääasiassa muuttunut toisenlaiseksi. Nykyään ymmärretään jo, että äänen tuottaminen on jokaisen synnynnäinen oikeus. Oikeita tai vääriä ääniä ei ole, vaan jokaisen ääni on kaunis ja riittävä.

Hyvältä tuntuva ääni hoitaa

Kaikki hyvältä tuntuvat äänet voivat olla hoitavia. Yleensä ihminen tietää intuitiivisesti, millaisia ääniä hän kussakin tilanteessa tarvitsee. Hän voi esimerkiksi kotitöitä tehdessään alkaa yhtäkkiä hyräillä jotakin tai päästää rankan työpäivän jälkeen syvän huokauksen.

Vuori uskoo, että kaikilla äänillä, joita päästämme, on jokin merkitys.

– Omaan hiljaiseen viisauteen kannattaa luottaa. Hyräilyn tai huokauksen avulla voimme ehkä kertoa jotakin, mitä emme millään muulla tavalla voisi ilmaista.

Hiljaisilla ja hellillä äänillä voidaan vahvistaa myös kosketusta. Esimerkiksi vanhemman kosketus tuntuu lapsesta yleensä hyvältä ja turvalliselta, mutta kokemuksesta tulee vielä paljon voimakkaampi, kun mukana on hellä ääni.

– Äänen ja kosketuksen suhdetta ei ole vielä kovin paljon tutkittu, mutta toivon, että sitä tutkitaan lisää. Yhteisvaikutus on yleensä hyvin syvällinen.

Jos laulaminen ujostuttaa ja jopa hävettää, äänen tuottamista kannattaa harjoitella vaikka ulkona. Hilkka-Liisa Vuori etsii usein luonnosta jonkin mieluisan paikan ja antaa sisällään olevien äänten tulla vapaasti ulos.

– Joskus nojaan esimerkiksi silmät kiinni puuta vasten ja teen matalan u-äänen. Siitä tulee rauhallinen olo.

Luonnossa hyräillessä ja laulaessa Vuori tuntee usein elämän mittasuhteiden sujahtavan automaattisesti paikoilleen.

– Siellä oma ääni on hyvällä tavalla pieni. Tunnen olevani luontokappale muiden joukossa ja kuuluvani maisemaan.

Oman äänen löytämisen kautta elämässä voi alkaa tapahtua paljon hyviä asioita.

Ääntä voi treenata kuten lihaksia

Omaa ääntään voi myös kehittää erilaisilla harjoituksilla – samaan tapaan kuin lihaksia treenataan kuntosalilla. Laulupedagogi ja vokologi Liisi Pettersson auttaa työkseen ihmisiä, joilla on haasteita äänentuoton kanssa.

Myös Petterssonille on tuttua se, että moni häpeää ääntään, minkä takia ääni ei tunnu luontevalta ilmaisuvälineeltä. Ihmiset voivat myös olla arkoja käyttämään ääntään esimerkiksi kestojännitysten tai tiedostamattomien huonojen äänenkäyttötapojen takia.

Tapaamisissa Pettersson lähtee aina liikkeelle kartoittamalla, mikä ääntä estää kulkemasta vapaasti. Syy saattaa olla puhtaasti toiminnallinen, jolloin sitä on helppo lähteä muuttamaan.

Taustalla voi myös olla jokin terveydellinen seikka, kuten leikkaus, sairaus tai lääkitys. Silloin äänentuottoa on vaikeampaa muokata.

– Jos haaste on puhtaasti toiminnallinen, asiat voivat lähteä muuttumaan hyvinkin nopeasti.

Ääni vapautuu vain turvassa

Usein työskentely lähtee liikkeelle purkamalla erilaisia tiedostamattomia jännityksiä kurkunpäästä, kielestä, kasvoista tai kaulasta.

– Esimerkiksi kurkunpää on suoraan yhteydessä vagushermoon, joka taas on yhteydessä tunteisiin, kuten pelkoon. Ihmisen täytyy tuntea olevansa turvassa, jotta hän uskaltaa käyttää ääntään vapaasti ja spontaanisti, Pettersson kertoo.

Turvattomuus kuuluu heti äänessä. Läsnäolon ja turvan tunteet ovatkin olennaisia äänen vapauttamisen kannalta.

Myös hengittämiseen Pettersson kiinnittää paljon huomiota. Stressaantuneena ihminen hengittää pinnallisesti, mikä kuormittaa turhaan kaulan ja rintakehän apuhengityslihaksia.

”Kun lihasjännitykset saadaan laukeamaan, jopa ihmisen ulkonäkö voi muuttua.”
Liisi Pettersson

Kun hengitys saadaan rentoutumaan ja syvenemään, päähengityslihakset eli pallea ja ulommat kylkivälilihakset hoitavat suurimman osan työstä. Silloin myös ääni kulkee aiempaa vapaammin ja selkeämmin.

Jännitysten purkamisen lisäksi syvähengitys aktivoi vagushermoa.

Äänen vapauttaminen ja kehittäminen voivat vaikuttaa moneen elämän alueeseen. Tavallisesti Pettersson huomaa, että asiakkaan koko olemus alkaa rentoutua.

– Kun päähengityslihakset saadaan käyttöön ja kasvojen lihasjännitykset vapautettua, jopa ihmisen ulkonäkö saattaa muuttua. Ryhti oikenee ja olemukseen tulee uudenlaista itsevarmuutta.

Asiakas itse tuntee usein tunteiden selkiytyvän. Sitä kautta hän voi löytää uudenlaisen, aiempaa rakentavamman tavan säädellä ja ilmaista tunteitaan.

– On tavallista, että vihaisena ääni kiristyy. Silloin tulee helposti tiuskaistua jotakin, ja toinen vastaa samalla mitalla takaisin.

Omaa ääntä voi tietoisesti rentouttaa, mikä yleensä vie myös tunnetilan terävimmän kärjen. Silloin asioihin voi reagoida aiempaa maltillisemmin.

– Äänen kautta omaa kokemusta voi muuttaa hyvin nopeasti.

On tavallista, että vihaisena ääni kiristyy.

Yhteys ääneen voi muuttaa elämän

Vuosien mittaan Pettersson on nähnyt huimia muodonmuutoksia. Kun asiakas on löytänyt ääneensä uudenlaisen yhteyden, hänen elämässään on alkanut tapahtua paljon muutakin. Yksi nainen sai ylennyksen töissä.

– Kun asiakkaani löysi oman äänensä, hän alkoi tunsi, että hänellä on uudella tavalla annettavaa työyhteisölle. Myös hänen esimiehensä huomasi asian.

Toinen asiakas taas tunsi, ettei häntä arvostettu riittävästi töissä. Kun hän alkoi tutustua omaan ääneensä, hän huomasi, että hänen äänensä usein kiristyi ja nousi tilanteissa, joissa hänellä oli tunne, ettei häntä pidetty uskottavana.

Kun hän oppi rauhoittumaan ja puhumaan rennommalla äänellä, häntä alettiin myös arvostaa enemmän.

– Rentouttamalla ääntään asiakkaani pystyi muuttamaan haastavia kokemuksiaan töissä.

Rentouta ja vapauta: harjoituksia

Rentouta purentalihakset. Tunnustele, ovatko takahampaasi jatkuvasti yhdessä. Jos ovat, opettele rentouttamaan alaleuka. Takahampaiden kuuluu olla aina vähän erillään toisistaan.

Pyörittele kieltä etuhampaiden ulkopintoja pitkin aivan kuin puhdistaisit sillä hampaitasi. Pidä suu koko ajan kevyesti kiinni. Tee molempiin suuntiin noin kymmenen kierrosta. Harjoitus vapauttaa kielen takaosaa jännityksistä ja vahvistaa kielen toimintaa.

Haukottele. Haukottelu rentouttaa kurkunpäätä ja nielua, jolloin äänihuulet pääsevät värähtelemään aiempaa vapaammin.

Tiedosta, miten hengität. Pallea ja ulommat kylkivälilihakset ovat päähengityslihakset. Varsinkin stressaantuneena käytämme myös apuhengityslihaksia eli kaulan ja rintakehän lihaksia, mikä ei ole hengityksen kannalta optimaalista. Tulet tietoiseksi hengityksestäsi, kun tuot kätesi kaulallesi ja tunnustelet sisäänhengityksen aikana hengitystäsi. Jos tunnet liikettä kaulalla, kaulasi lihakset ovat käytössä. Oikeat lihakset ovat käytössä, kun tunnet liikettä alavatsassa.

Opettele syvähengitystä isäntämies-asennossa. Istu tuolin etureunalle ja tuo jalat haralle. Nojaa kyynärpäillä polviin ja laske katse alaviistoon. Pidä pää suorassa ja niska selkärangan jatkeena. Anna vatsan rentoutua. Vähitellen voit tuntea pallean vapautuvan ja hengityksesi syvenevän. Jatka harjoitusta niin kauan kuin se tuntuu hyvältä.

Harjoitukset suunnitteli laulupedagogi Liisi Pettersson.

Improvisoi ja fiilistele: harjoituksia

Hyräile m-äännettä. Se on niin sanottu arkaainen ääni, jota ihmiskunta on käyttänyt pitkään muun muassa mietiskelyn, hyväilyn ja mielen virkistämisen äänenä. M-äänne resonoi erityisesti pään luissa, ja se virkistää pään verenkiertoa.Voit kokeilla m:n tehoa myös silloin, kun olet hukannut jotakin. Suuntaa katseesi ylä- tai alaviistoon ja hyräile m-äännettä. Se on ihmiselle luontainen tapa herätellä muistia.

Laula a-vokaalia. Myös a-vokaali on arkaainen ääni. Sitä pidetään rakkauden, antautumisen ja helpotuksen äänenä, joka avaa sekä kehoa että sydäntä. Raskaan päivän jälkeen a-vokaalin voi myös huokaista ja samalla osoittaa myötätuntoa itselleen.

Sekä m:ää että a:ta kannattaa hyräillä tai laulaa eri äänenkorkeuksilta. Korkeat äänet tuntuvat yleensä kehon yläosassa ja matalat kehon alaosassa. Pysähdy kuitenkin tunnustelemaan itse, miten hyräily tai laulu tuntuu sinun kehossasi. Voit tehdä näitä harjoituksia missä vain, esimerkiksi imuroidessa tai tiskatessa. Anna itsellesi vapaus leikkiä äänelläsi.

Luota yksinkertaisuuden voimaan. Mitä yksinkertaisempi ääniharjoitus on, sitä tehokkaammin se rauhoittaa ja rentouttaa.

Harjoitukset suunnitteli äänipedagogi Hilkka-Liisa Vuori.

Liisi Pettersson

on laulupedagogi, klassinen laulaja ja vokologi eli ihmisäänen tutkimuksen ja harjoittamisen asiantuntija. Hän valmentaa sekä laulajia että puhujia käyttämään ääntään vapautuneesti ja kestävästi. Silloin tällöin hän myös esiintyy laulaen eri tilaisuuksissa.

Ääniharjoituksista Pettersson pitää erityisesti huulitärystä eli päristelystä, jota ilman hän ei aloita ainuttakaan keikkaansa.

Hilkka-Liisa Vuori

on musiikin tohtori, pedagogi ja tutkija. Hän opettaa gregoriaanista laulua Sibelius-Akatemiassa sekä hiljaista rukouslaulua ja rentouttavaa ääntä ympäri Suomea. Lisäksi hän laulaa Vox Silentii -duossa.

Vuorelle tärkein ääni on hellä huokaus, jolla hän kertoo itselleen olevansa rakastettu ja hyväksytty. Sen hän huoahtaa joka päivä viimeistään illalla ennen nukkumaanmenoa.

Kommentoi »