Voi hyvin

Lisää virtaa elämään? Näin saavutat flow'n

Lisää virtaa elämään? Näin saavutat flow'n
Oletko kokenut hetkiä, jolloin kaikki muu unohtuu, aika rientää ja tekeminen sujuu kuin tanssi? Olet tuolloin ollut flow’ssa. Jos haluat sitä lisää, valmentaja Jussi Venäläinen kertoo, miten se onnistuu.
Julkaistu: 5.9.2022

Mitä yhteistä on puutarhanhoitoon uppoutuvalla, puolimaratonille treenaavalla, pelikoodaukseen keskittyvällä, akvarellitaulua maalaavalla ja meditaatioon syventyneellä?

He kaikki saattavat päästä tekemisen kautta tilaan, jossa kaikki sujuu kuin itsestään, olo on innostunut ja euforinen ja ajantaju katoaa.

Se on tila, jota kutsutaan flow'ksi.

Tieteellisesti määriteltynä flow on optimaalinen tietoisuuden tila. Se on myös tila, jossa ihminen on elementissään ja kykenee uppoutumaan täysin tekemäänsä asiaan.

”Flow’ssa ihminen pystyy hyödyntämään kaikkia taitojaan, mutta tekeminen tuntuu silti vaivattomalta. Se on ihanteellinen tekemisen tila, jossa myös aika lentää kuin siivillä”, tiivistää flow-valmentaja Jussi Venäläinen.

Flow on meille luontainen tila. Jokainen meistä on joskus kokenut sitä. Monet eivät vain ole osanneet nimetä kokemustaan.

Usein ajatellaan, että flow on jotakin, johon vain harvat pääsevät. Lähtökohtaisesti mahdollisuus siihen on kuitenkin meistä jokaisella.

”Siihen kannattaa pyrkiä, koska flow nopeuttaa oppimista, vähentää stressiä ja lisää tuottavuutta, elämän mielekkyyden tunnetta ja onnellisuutta”, Venäläinen sanoo.

Kuka voi saavuttaa flow'n?

Flow-teorian isä, unkarilais-amerikkalainen psykologi Mihály Csíkszentmihályi on todennut, että ainoastaan vakavat psyyken häiriöt tai aivojen fyysiset vammat voisivat olla suoranaisia esteitä flow’lle.

”Kaikilla on olemassa synnynnäinen lahjakkuus saavuttaa flow. Ei tarvitse kuin katsoa leikkivää lasta. Jokainen lapsi osaa heittäytyä tekemiseen ja tarttua virtaukseen”, Venäläinen kuvailee.

Me aikuiset luomme usein kuitenkin esteitä virtauksen tielle.

”Se on harmillista, sillä tutkimusten mukaan eniten flow-tilaa kokevat ovat meistä onnellisimpia.”

Venäläinen käyttää flow’sta ilmaisua elämän suola. Ei ole väliä, millaisessa tilanteessa virtaukseen pääsee. Kokemukset ovat kokijalleen aina niitä kaikkein parhaita.

”Flow'ssa on mukana jotakin enemmän kuin nautinnon tunne. Se tuntuu täyttymykselliseltä.”

Flow-valmentaja Jussi Venäläinen

Jussi Venäläinen on työskennellyt flow’n parissa jo yli kymmenen vuoden ajan. Viimeiset vuodet hän on toiminut valmentajana ja kouluttajana. Hän valmentaa työyhteisöissä ihmisiä flow-osaamiseen eli siihen, kuinka luoda edellytyksiä virtauksen tilalle ja kuinka päästä siihen.

”Mitä enemmän on flow-kokemuksia, sitä vahvemmin elämä ja arki tuntuvat virtaavan. Hyvinvointi lisääntyy ja elämä maistuu paremmalta.”

Venäläinen vetää myös retriittejä, joissa osallistujia autetaan kirkastamaan elämän suuntaa ja tunnistamaan kitkaa, joka estää virtaavuutta.

”Me usein luomme itse kitkan ajattelun, käyttäytymisen tai suhtautumisen kautta.”

Voimme esimerkiksi järkeillä ja analysoida liikaa, jolloin heittäytyminen estyy. Tai puserramme liikaa ja keskitymme tekemisen sijaan lopputulokseen.

Tällöin flow katkeaa.

Esimerkiksi jääkiekkoselostajat puhuvat siitä, että pelaaja puristaa liikaa mailaa. Tämä tarkoittaa mentaalista estettä eli sitä, että pelaaja miettii liikaa ja yrittää puskea peliä väkisin eteenpäin.

”Flow’ssa onkin tärkeä saavuttaa rentous ja poistua itsensä tieltä.”

Kun flow katkeaa

Jos toiminta karkaa liikaa lopputulokseen ja ihminen miettii, tuleeko tästä nyt pokaali, tekeminen ja sitä kautta virtaus kärsivät.

Kirjassaan Flow-tila – Tietotyön viisain vaihde Jussi Venäläinen kertoo, että flow-kokemusta kuvataan englannin kielellä eri piireissä erilaisilla termeillä. Ne kertovat hyvin, mistä siinä on kyse. Urheilussa flow’sta käytetään kuvausta being in the zone, koripalloilijoilla on fraasi being on fire ja pokerinpelaajien keskuudessa toistellaan lausetta playing the A-game.

Juoksuun yhdistetään sanapari runner’s high ja hyväntekeväisyyteen helper’s high.

Koodarit ovat wired in, hävittäjälentäjät in the bubble ja muusikot in the groove. Lumilautailijat puhuvat white moments -hetkistä ja stand-up-koomikot forever zone -tilasta.

Taolaisuudessa on jo yli kahden vuosituhannen ajan käytetty käsitettä wu wei, joka viittaa vaivattomaan tekemiseen.

”Suomen kieleen sana flow on juurtunut hyvin, mutta puhutaan myös virtauskokemuksesta tai virtaustilasta. Myös työn imu sisältää monia samoja piirteitä kuin flow”, Venäläinen sanoo.

Millaista flow on?

Flow’n kokeminen voidaan jakaa neljään yleisalueeseen.

Ensimmäinen niistä on syventyminen, joka voi olla luovaa tekemistä, taidetta, musiikkia, tietotyötä, koodaamista eli mitä tahansa tarkkuutta vaativaa tekemistä.

Toinen liittyy toimintaan äärikokemusten parissa. Näitä ovat esimerkiksi moottoriurheilu ja extreme- ja kamppailulajit.

Kolmas alue on rauhoittuminen, jota tavoitellaan esimerkiksi joogan, meditaation, tanssin tai retriitin kautta. Neljäs on ryhmässä yhdessä tekemistä ja yhteisiä kokemuksia, kuten juhlat, tapahtumat, seminaarit ja tiimityö.

On olemassa sekä yksilö- että ryhmätason flow’ta.

”Ryhmäflow on enemmän kuin yksilöiden virtaustilojen summa. Siinä ryhmä tekee selkeästi jotakin yhdessä ja virtaa yhteen suuntaan. Esimerkkeinä tästä ovat jazzorkesteri ja improteatteriryhmä”, Jussi Venäläinen kertoo.

Flow'n kolme hyötyä

1. Olet parhaimmillasi. Flow-tilassa ihminen on elementissään, oli kyseessä sitten urheilukenttä, konserttisali tai toimisto.

2. Olet onnellisempi. Eniten flow’ta kokevat ihmiset ovat tutkitusti onnellisimpia.

3. Olet luovimmillasi. Flow’ssa ihmiset saavat enemmän läpimurtoideoita – niin sanottuja heureka-hetkiä – ja ideoivat monipuolisemmin.

Lähde: Jussi Venäläinen

Miten saat elämääsi lisää flow'ta?

Mitä tulee tehdä, jos haluaa elämäänsä flow’ta? Tärkeintä on ensin luoda sille edellytyksiä.

Venäläinen sanoo, että virtausta voi kokea lähes minkä tahansa asian yhteydessä, mikäli siinä täyttyvät neljä edellytystä: haasteen ja osaamisen sopiva suhde, kirkas tavoite, välitön palaute ja keskittynyt huomio.

On hyvä huomioida, että palaute flow’ssa ei ole vain ulkopuolisten antamaa, vaan kaikki tieto, jota saamme toiminnasta, on palautetta.

”Esimerkiksi rinnettä viilettävä laskettelija saa koko ajan suksiensa ja kehonsa kautta palautetta siitä, miten laskeminen etenee. Sen perusteella hän voi hienosäätää suoritustaan yhä paremmaksi.”

Flow ei tapahdu itsestään, eikä siihen pääse myöskään sormia napsauttamalla. Sen saavuttamisen vaatii aina ponnistelua. On keskityttävä johonkin asiaan, jotta sen tekemiseen voi uppoutua.

Venäläinen muistuttaa yleisestä uskomuksesta, jonka mukaan taiteilijat toimivat inspiraatiosta, joka vain kumpuaa jostakin. Tämä ei pidä paikkaansa.

Inspiraation odottamisen sijaan jopa kokeneen taiteilijankin on otettava pensseli tai kynä kauniiseen käteensä ja ryhdyttävä hommiin.

”Vasta tekeminen mahdollistaa flow’n eikä toisinpäin”, Jussi Venäläinen sanoo.

The New York Timesin kanadalais- amerikkalainen kolumnisti David Brooks on todennut, että suuret luovat tekijät ajattelevat kuin taiteilijat, mutta työskentelevät kuin kirjanpitäjät.

Flow'n kultainen sääntö on haasteen ja osaamisen sopiva suhde. Liian suuri haaste suhteessa osaamiseen ahdistaa ja liian kevyt haaste puolestaan tylsistyttää.

”Flow tapahtuukin ahdistuksen ja tylsyyden välissä.”

Mitä korkeampi taitotaso tehtävän suorittajalla on, sitä helpompi hänen on päästä virtaustilaan. Alhainen taitotaso vie usein siihen, että ihminen törmää hidasteisiin tai esteisiin, jotka keskeyttävät tekemisen.

Hyvillä taidoilla varustettu sen sijaan kykenee hienosäätämään tekemistään eikä keskeytyksiä tule.

Kirjassaan Jussi Venäläinen kertoo esimerkin taitavasta baarimikosta, joka pystyy hoitamaan useita tilauksia yhtaikaisesti ja samaan aikaan viihdyttämään baarikansaa pulloja ilmassa jonglööraten:

”Aloittelijan flow tiskin takana taas katkeaa helposti kassakoneen toimintaa muistellessa tai cocktailien reseptejä tarkistaessa.”

Alun perin Jussi Venäläinen kiinnostui flow’sta, koska siinä yhdistyy moni hänen intohimonsa kohde: luovuus, oppiminen, ihmiskeho, mieli ja suorituskyky.

”Kutsuisin flow’ta intohimojeni risteyskohdaksi.”

Hänellä on runsaasti henkilökohtaisia kokemuksia virtauksen tilasta, joista osa on kevyempiä ja osa syvempiä. Hän käyttää näistä tiloista termejä mikro- ja makroflow.

Venäläinen on usein saavuttanut flow’n esiintyessään yleisön edessä puhuja- tai valmennuskeikoilla. Silloin hänestä tuntuu, että kaikki tapahtuu kuin itsestään. Hän saattaa huomata puhuvansa asioita, mutta samalla olevansa ikään kuin taustalla miettimättä synnyttämäänsä puhetta.

”Tunnistan flow’n myös siitä, että mukana on aina levollisuus ja läsnäolo. Vaikka olisin paineisessakin tilanteessa, en tunne painetta.”

Flow'ssa on voi olla monia kerroksia

Yksi virtauskokemuksen piirteistä on itsensä unohtaminen. Venäläinen avaa tätä sanomalla, että flow’ssa on samanaikaisesti monia kerroksia. Tietoisen ponnistelun jälkeen ihminen siirtyy ajoittain havainnoimaan itseään.

”Hänestä tulee enemmän kokija kuin tekijä.”

Esimerkki tästä on kansainvälisesti arvostettu ja menestynyt breakdance-tanssija Johannes ”Hatsolo” Hattunen, joka on kertonut siirtyvänsä kisatansseissa lähes aina kokijaksi. Hän ei enää tee, vaan tarkkailee, mitä syntyy.

Myös monet kuvataiteilijat, kirjailijat ja säveltäjät ovat kertoneet kokemuksistaan. Lapsinero ja myöhemmin kansainvälisesti tunnettu pianisti, säveltäjä ja kapellimestari Olli Mustonen on kertonut: ”En minä soita musiikkia, musiikki soittaa minua.”

Legendaarinen, edesmennyt F1-kuljettaja Ayrton Senna on puolestaan kuvaillut: ”Yhtäkkiä tajusin, etten enää ajanut autoa tietoisesti. Ajoin sitä kuin vaistolla, eri ulottuvuudesta käsin”.

Flow voi olla myös henkinen, hengellinen tai jopa uskonnollinen kokemus. Syvässä meditaatiossa voi kokea puhtaan olemisen, ajan ja paikan katoamisen ja syvän yhteyden omaan henkiseen olemuspuoleensa.

Useissa henkisissä harjoitteissa luodaan virtaukselle edellytyksiä. Laulut, chanttaukset, mantrat, kumartumiset ja asanat ohjaavat mieltä ja kehoa kohti flow-tilaa.

Tästä esimerkkinä on pyörivien dervissien tanssi, joka on islamilaisen kulttuurialueen kuuluisin hengellinen tanssirituaali.

Jussi Venäläinen sanoo, että kaikki virtauskokemukset eivät ole henkisiä.

”Mutta henkiset tai hengelliset kokemukset ovat usein flow’ta tai ainakin hyvin lähellä sitä.”

Flow-tilaan on monta väylää. Siihen voi päästä yhtä lailla yksin kuin ryhmässä, rauhoittumalla tai ryhtymällä toimintaan.

Flow'n viisi askelta

1. Kirkasta suunta tai tavoite. Selkeytä itsellesi, mitä olet tekemässä ja millä tyylillä.

2. Sovita tila tehtävään. Tiedosta, missä kehomielitilassa olet ja säädä sitä tarpeen mukaan.

3. Poistu itsesi tieltä. Heittäydy tekemiseen ja jätä analysointi tauolle tai jälkipohdintaan.

4. Pidä rentous mukana. Tarkkaile, ettet ponnistele liikaa.

5. Vaali tekemisen iloa. Pidä hauskaa. Flow luo tekemisen iloa – ja päinvastoin.

Lähde: Jussi Venäläinen

Jussi Venäläinen

on flow-tilan ja viisaan työn asiantuntija sekä Flow Akatemian perustaja ja päävalmentaja. Koulutukseltaan hän on kauppatieteiden maisteri ja aikuisopettaja.

Hän on perehtynyt flow-tilan neurobiologiseen ja psykologiseen taustaan ja ammentaa sieltä tietoa työyhteisöille ja tietotyöläisille.

Hän on julkaissut kirjan Flow-tila – Tietotyön viisain vaihde (Fitra 2020).

Hän asuu Helsingissä ja harrastaa luovaa tanssia, vapaata liikettä, syviä keskusteluja, monipuolista pelaamista, lukemista ja luonnossa olemista.

Kommentoi »