Lemmikin omistajat sen jo tietävät: vaikka maailma olisi murjonut koko päivän, iloinen hännänheilutus kotiovella piristää olon hetkessä. Karvaturrit vaikuttavat valtavasti omistajiensa fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen. Joidenkin tutkimusten mukaan nelijalkaisten omistajat jopa elävät muita pidempään. Mutta mihin karvaterapian vaikutus oikein perustuu?

Suomen ehdottomasti suosituimpia lemmikkejä ovat koirat. Niiden tarkkaa lukumäärää ei tiedetä, mutta nelisen vuotta sitten määräksi arvioitiin noin 700 000. Parin viime vuoden aikana koiria on otettu lemmikeiksi vielä entistä enemmän. Kissat tulevat hyvänä kakkosena ja niiden jälkeen hamsterit, kanit ja marsut.

Koirien suosio ei tule akatemiatutkija Miiamaaria Kujalalle yllätyksenä. Hän on tutkinut ihmisen ja koiran vuorovaikutusta ja havainnut, että molemmilla lajeilla on hyvin samanlainen sosiaalinen rakenne. Molemmat ovat laumaeläimiä, jotka pystyvät olemaan vuorovaikutuksessa ja toimimaan yhteistyössä muiden kanssa.

”Juuri samankaltaisuus ihmisen kanssa selittää koirien suosiota. Ihmisen ja koiran välille voi muodostua samantyyppinen side kuin kahden ihmisen välille”, Kujala sanoo.

Kissatutkimusta on tehty vähemmän kuin koiratutkimusta. Vuosituhannen alussa maailmalla tehdyissä tutkimuksissa kuitenkin havaittiin, että ihmisen ja kissan välinen suhde on erilainen kuin koirilla.

”Kissat ovat kesyyntyneet villikissoista, jotka ovat yksineläjiä. Niillä ei ole yhtä suurta tarvetta ottaa kontaktia muihin.”

Kissan erilainen luonne ei tarkoita sitä, etteikö omistaja voisi luoda siihen syvää ja rakastavaa suhdetta. Myös kissat hakeutuvat usein omistajansa läheisyyteen.

”Kesykissa on jo eriytynyt kantamuodostaan, eikä se missään nimessä pärjää omillaan vaan tarvitsee ihmisen huolenpitoa.”

Lemmikki herättää mielihyvähormonit

Lajista riippumatta lemmikit parantavat usein emäntiensä ja isäntiensä mielenterveyttä. Taustalla vaikuttavat salavihkaa muun muassa monet eri hormonit.

Karvakaverin paijaaminen ryöpsäyttää nimittäin myös sen omistajan mielihyvähormonien, kuten endorfiinin, oksitosiinin ja dopamiinin, hurjaan nousuun. Silloin olo tuntuu onnelliselta, tyytyväiseltä ja turvalliselta. Samalla stressihormoni kortisolin määrä vähenee, mikä saa muun muassa verenpaineen laskemaan.

Myös lemmikin katsekontaktilla on merkitystä. Eräässä tutkimuksessa havaittiin, että kun omistaja ja lemmikki katselivat toisiaan silmiin, molempien oksitosiinitasot nousivat. Oksitosiini muun muassa vahvistaa kiintymyksen ja yhteyden tunnetta sekä edistää uskollisuutta.

Samaa hormonia erittyy, kun vanhempi hoitaa pientä lastaan.

Monet kokevat, että nelijalkainen perheenjäsen osaa myös lohduttaa. Kun omistaja on surullinen, lemmikki osaa ikään kuin vaistomaisesti kömpiä kainaloon tai tulla puskemaan päällään.

Tieteellisesti lemmikkien kykyä lohduttaa ei ole pystytty todistamaan. Koirien kanssa aihetta on tutkittu, mutta tulokset ovat olleet ristiriitaisia.

”Ehkä asialla ei ole kauheasti väliä, sillä omistajat kokevat jo lemmikin läsnäolon lohduttavana. Eläin voi siis lohduttaa, vaikka se ei tekisi sitä tarkoituksella”, Kujala muistuttaa.

Moni kokee lemmikin myös hyväksyvän heidät. Koirat eivät esimerkiksi arvostele, jos omistajalla sattuu olemaan hassut vaatteet päällä tai tukka huonosti. Kujalan mielestä kokemukselle on hyvät syyt.

Koira nimittäin kohtaa ihmiset juuri sellaisina kuin he ovat – ilman ennakko-olettamuksia ja vaatimuksia.

”Juuri se voi tuntua ihmisistä todella hyvältä.”

Jos eläin vaikuttaa esimerkiksi uppiniskaiselta, kyse on usein siitä, että se pelkää jotakin tai jokin sen perustarve ei sillä hetkellä tyydyty.

”Koira ei koskaan ole tahallaan ketään kohtaan pahansuopa, ilkeä tai hankala.”

Lemmikki aktivoi omistajaansa liikkumaan

Koira parantaa yleensä myös omistajansa fyysistä terveyttä, sillä se patistaa paatuneimmankin sohvaperunan säännöllisesti liikkeelle. Lenkille täytyy lähteä vähintään kolme kertaa päivässä – satoi tai paistoi.

Aktiivisten rotujen kanssa voi myös harrastaa esimerkiksi agilityä, jossa sekä omistajat että lemmikit pääsevät puuhaamaan yhdessä.

Monien tutkimusten mukaan lemmikeistä on hyötyä myös vastustuskyvyn kehittymisessä ja allergioiden ehkäisyssä varsinkin pienillä lapsilla. Kun karvaturrit tuovat tassuissaan sisälle luonnon mikrobeja, lapsen elimistö oppii taistelemaan niitä vastaan.

Koirat auttavat meitä myös tutustumaan uusiin ihmisiin. Hihnan päässä oleva ilopilleri pysäyttää helposti monta vastaantulijaa jutustelemaan. Lisäksi karvakuonojen omistajat tutustuvat toisiinsa esimerkiksi koirapuistoissa.

”Kun on yhteinen kiinnostuksen kohde, on helppo aloittaa keskustelu tuntemattoman kanssa. Varsinkin yksin asuville se on tärkeää”, Kujala kertoo.

Kujala itse on seurannut lähipuistonsa elämää. Hän on kiinnittänyt huomiota, että sama 4–5 miehen joukko kokoontuu säännöllisesti yhteen. Nämä juttelevat keskenään ja koirat leikkivät toistensa kanssa.

”Ilman koiria sama joukko ei todennäköisesti kokoontuisi. Lemmikillä on siis oma tärkeä tehtävänsä tuoda ihmisiä matalalla kynnyksellä yhteen.”

Lemmikki auttaa arkisista asioista selviämisessä

Eläinavusteista toimintaa järjestävä Lotta Liehunen on nähnyt karvaisten ystävien syvän vaikutuksen ihmisten arjessa. Ammatillisena tukihenkilönä hän auttaa mielenterveysongelmista kärsiviä asiakkaita arkisista asioista selviämisessä, kuten kaupassa käynnissä tai laskujen maksamisessa.

Jos asiakkaalle sopii, hän ottaa koiran usein mukaan tapaamiseen.

”Tuntemattomien ihmisten kanssa koira rikkoo jään nopeasti. Asiakkaan on helpompi puhua omista asioistaan, kun koira puuhailee vieressä tai ottaa eri tavoin kontaktia ihmiseen.”

Liehunen kasvattaa ja kouluttaa myös alpakoita. Hän on järjestänyt erilaisia eläinavusteisia toimintoja muun muassa lastensuojelun asiakkaille, adhd-oireisille ja syrjäytymisvaarassa oleville nuorille. Lisäksi hän on käynyt alpakoiden kanssa vierailemassa palvelukeskuksissa.

”Alpakoiden taika on siinä, että ne ovat aina läsnä hetkessä. Ne eivät kelaa mennyttä tai tulevaa. Vähitellen niiden läsnäolo tarttuu myös ihmisiin.”

Alpakat herättävä ihastusta ilmeillään ja eleillään

Vaikka kaikki eläimet eivät sovi kaikille, alpakat herättävät suurimmassa osassa kävijöitä suurta ihastusta. Liehunen arvelee sen johtuvan siitä, että jokainen alpakka on samalla tavalla yksilö kuin ihmisetkin.

Osa alpakoista on ujoja, toiset sosiaalisia. Jotkut ovat leikkisiä, toiset taas ovat herkästi suuttuvia tai rämäpäitä. Lisäksi jokaisen ulkonäkö on persoonallinen, sillä niiden karvat asettuvat aina yksilöllisesti.

”Jotkut alpakat voivat näyttää siltä kuin niillä olisi rokkitukka tai permanentti. Erilaiset persoonallisuudet tuovat väistämättä hymyn ihmisten huulille.”

Ihmisen silmin alpakkalauman elämään liittyy muutenkin paljon iloa ja huumoria. Alpakkavasa esimerkiksi voi osoittaa innostumistaan hyppimällä tasajalkaa. Kun vasa opettelee kävelemään riimussa, se saattaa heittäytyä todelliseksi draamakuningattareksi tai -kuninkaaksi.

”Kerran eräs alpakkavasa kieltäytyi kävelemästä riimun kanssa ja päätti kontata hetken matkaa. Sen jälkeen se heittäytyi keskelle tietä makaamaan kuin maailmanlopun merkiksi. Kauhean vakavasti sitä ei voinut ottaa.”

Alpakoiden kanssa touhutessa hyvät vaikutukset tulevat yleensä lähes huomaamatta. Monen kävijän mielialaa kohottaa jo se, että he pääsevät raikkaaseen ulkoilmaan tekemään jotakin tavallisesta poikkeavaa.

Sosiaalista tukea tarvitsevien lasten ja nuorten kanssa haastavat asiat taas on helppoa ottaa puheeksi töiden lomassa.

”Jos lapsi esimerkiksi kiinnittää huomiota, että alpakka syö huonosti, voin kysyä, miten lapsi itse syö. Talliympäristössä touhutessa ongelmista on helpompi puhua.”

Tallia siivotessa tai heiniä kantaessa saa myös runsaasti liikuntaa. Harva kuitenkaan kiinnittää siihen erityistä huomiota.

”Liikkuminen motivoi, kun siihen on selvä syy. Fyysinen kunto kasvaa lähes huomaamatta.”

Säännöllinen tallilla käyminen voi tuoda myös kokemuksen kuulumisesta itselle tärkeään yhteisöön. Samalla se auttaa luomaan tukiverkostoa.

”Talliyhteisössä usein kahvitellaan ja rupatellaan yhdessä muustakin kuin eläimistä. Siitä voi tulla tärkeä tuki ja turva elämään.”

Kun toiveet eivät toteudu

Kotieläimen läsnäolo ei aina tuo omistajalleen pelkästään terveyttä ja rentoja hetkiä. Toisinaan arki haastaa suhteen.

Lemmikin hankkiminen ei automaattisesti tarkoita, että se parantaa omistajansa terveyttä ja hyvinvointia. Tutkimuksissa on aina ollut mukana eläinrakkaita ihmisiä, joilla on jo ollut lemmikki. Kukaan ei ole hankkinut kotieläintä vain oman hyvinvointinsa lisäämiseksi.

”Lemmikki on aina kokonaisuus, joka tuo mukanaan sekä hyviä että huonoja asioita”, akatemiatutkija Miiamaaria Kujala.

Esimerkiksi lemmikin luonne saattaa tulla yllätyksenä. Koira tai kissa voi käyttäytyä täysin eri tavalla kuin ihminen on odottanut.

”Saman rodun sisälläkin voi olla hyvin erilaisia yksilöitä.”

Koiran omistaminen ei myöskään automaattisesti tarkoita, että kunto nousee. Jos lemmikki on kooltaan pieni, se ei välttämättä tarvitse paljon liikuntaa.

”Pienen koiran kanssa voi käydä jopa niin, että tulee liikuttua vähemmän kuin ilman koiraa.”

Ennen lemmikin hankkimista on myös syytä varautua siihen, että siitä huolta pitäminen voi tuoda paljon huolta ja yllättäviä kustannuksia. Esimerkiksi lemmikin sairastuminen voi tarkoittaa suuria eläinlääkärikuluja.

”Kun lemmikkien määrä kasvaa, myös eläinlääkärien kysyntä lisääntyy. Joillakin paikkakunnilla eläinlääkärille pääseminen voi olla suuren vaivan takana”, Kujala sanoo.

Miiamaaria Kujala

on akatemiatutkija Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella. Hän aloitti uransa tekemällä ihmisten aivotutkimusta. Myöhemmin hän kiinnostui myös koirista ja alkoi tehdä ihmisten ja koirien vuorovaikutusta käsittelevää tutkimusta.

Kujala pitää kaikista eläimistä ja harkitsi nuorempana eläinlääkärin ammattia. Hän kuitenkin totesi, että eläinlääkärit joutuvat kohtaamaan liikaa ikäviä tilanteita ja päätyi tutkijaksi.

Koirissa Kujala pitää erityisesti niiden läsnäolosta. Perheen oma collie Aslan asuu tällä hetkellä mummulassa.

Lotta Liehunen

on eläintenhoitaja ja sosionomi, joka on työskennellyt monissa eläinavusteista toimintaa hyödyntävissä mielenterveyshankkeissa.

Nykyään hän työskentelee ammatillisena tukihenkilönä ja kasvattaa alpakoita vuokratallipaikalla Hämeenlinnassa. Rakenteilla on myös oma talli tulevan uuden kodin pihaan Padasjoelle. Työssä hänellä kulkee mukana hyvän ystävän vanhaenglanninlammaskoira Leevi. Varsinkin hektisen työpäivän jälkeen

Liehunen hengailee mielellään alpakoiden kanssa laitumella. Niiden syvä rauha tarttuu lähes heti.