Terve.fi

Lapsen kasvisruokavalio

Lapsen kasvisruokavalio
Kun kasvissyöjäperheeseen syntyy lapsi, vanhemmat ovat uuden tilanteen edessä.
Julkaistu: 3.10.2006

Aikuinen pärjää mainiosti kasvisruokavaliolla, mutta lapsen ruokavalion suunnittelu vaatii perehtymistä, jotta lapsi saisi tarvitsemansa ravintoaineet kasvisruoasta. Kun kasvisruokavalion tietyt erityispiirteet huomioidaan, myös lapselle voidaan turvata riittävä ravintoaineiden saanti.

Monipuolisuus valttia

Pelkästään kasviksia sisältävässä ruokavaliossa joidenkin ravintoaineiden saanti voi jäädä puutteelliseksi erityisesti energian, proteiinien, joidenkin vitamiinien (B12, B2, D-vitamiini, tiettyjen kivennäisaineiden (kalsium, rauta ja sinkki) osalta.

Neuvoloissa kasvissyöjäperheiden lapsille suositellaankin laktovegetaarista ruokavaliota, jolloin kasvisten lisäksi ruokavalio sisältää maitotuotteita. Kun ruokavalioon lisätään vielä kananmuna, puhutaan lakto-ovovegetaarisesta ruokavaliosta.

Eläinkunnan tuotteissa on ns. täysiarvoisia välttämättömiä proteiineja, joiden saanti voi jäädä vähäiseksi pelkkiä kasviksia nauttimalla. Täysiarvoisia proteiineja on myös kasvikunnan tuotteissa, mutta pieni lapsi ei pysty syömään riittävän suuria määriä papuja, soijaa ja viljatuotteita.

Maitoa ja munaa sisältävällä ruokavaliolla voidaan turvata myös B-vitamiinien saanti. Siksi vähintään laktovegetaarinen ruokavalio on turvallisin valinta lapsen riittävän ravintoaineiden saannin turvaamiseksi. Tiukkaa vegaaniruokavaliota ei suositella alle 3-vuotiaille lapsille, koska siihen liittyy ravitsemuksellisia riskejä.

Lapsen kasvisruokavalion erityispiirteet eri ikäkausina

0 – 4 kk

Äidinmaito on parasta ravintoa lapselle sillä se sisältää kaikki lapsen tarvitsemat ravintoaineet D-vitamiinia lukuun ottamatta (lisänä D-vitamiinitipat). Rintaruokintaa suositellaan annettavan vähintään 6 kuukauden ikään saakka tai mieluiten vuoden ikään asti.

Tarvittaessa lisänä tai korvikkeena käytetään lehmänmaidosta valmistettua äidinmaitokorviketta tai apteekeissa myytävää soijapohjaista äidinmaitokorviketta. Korvikkeet vastaavat ravitsemuksellisesti äidinmaitoa ja ne on vitaminoitu.

Erilaisia siemen- ja viljamaitoja (esim. riisi- ja kauramaito) tai soijamaitojuomia ei saa käyttää äidinmaidonkorvikkeena niiden puutteellisen ravintoarvon vuoksi.

5 – 6 kk

1 peruna-kasvissoseateria

1 marja tai hedelmäsoseateria

1 velli- tai puuroateria

Lapselle aloitetaan kiinteän ruoan antaminen 4-6 kuukauden iässä imetyksen lisäksi. Ensimmäiset lisäruoat ovat kasvis-, marja ja hedelmäsoseita, joita annetaan yhtä kerrallaan pieninä annoksina noin viikon jaksoissa, jotta lapsi tottuu makuun. Jos joku ruoka aiheuttaa oireita, sen antamista siirretään myöhemmäksi.

Puolen vuoden iässä erilaiset puurot ja vellit lisätään ruokavalioon ja mikäli kananmuna ja kala ovat hyväksyttyjen ruoka-aineiden joukossa, myös ne lisätään ruokavalioon aluksi makuannoksina (= 1-2 rkl/pv).

Kalaa suositellaan 2-4 kertaa viikossa ja kananmunaa 3-4 kertaa viikossa sellaisenaan keitettynä ja hienonnettuna tai laatikoissa ja kasvispihveissä. Lisäruokien määrää ja niiden karkeusastetta lisätään vähitellen.

Lisäruokien antaminen voidaan aloittaa seuraavasti:

peruna, kasvikset 4 – 6 kk

marjat, hedelmät 4 – 6 kk

viljavalmisteet 5 – 6 kk

(muna, kala 5 – 6 kk)

tuoreet/pakastetut

herneet, linssit, soijavalmisteet 7 – 8 kk

maitovalmisteet 10 – 12 kk

kuivatut herneet ja pavut 12 – kk

siemenet, pähkinät 12 – kk

7 – 9 kk

2 peruna-kasvissoseateria (jossa rasvalisäys)

2 puuro- tai velliateriaa

1-2 marja- tai hedelmäateriaa

Lisäksi: soijavalmisteita (munaa, kalaa)

Peruna- ja kasvissoseisiin lisätään kasviöljyä (esim. rypsiöljy) 1-2 tl päivässä ruoan energiapitoisuuden lisäämiseksi ja välttämättömien rasvahappojen saannin turvaamiseksi. Tuoreiden tai pakastettujen herneiden, leikkopapujen sekä linssien ja soijavalmisteiden (soijajauho, -jogurtti, -juusto sekä -proteiinirouhe ruoanvalmistuksessa) antaminen voidaan aloittaa pieninä makuannoksina.

10 – 12 kk

2 peruna-kasvisateriaa (jossa rasvalisäys)

2 puuro- tai velliateriaa, leipää

maitovalmisteita

marjoja, hedelmiä

Lisäksi: soijavalmisteita ja linssejä (munaa, kalaa)

Sosekauden jälkeen kasviksia annetaan raasteina, salaateissa, keitoissa, pata- ja laatikkoruoissa sekä kasvispihveissä. Hedelmiä raaputetaan lusikalla, hienonnetaan monitoimikoneella tai annetaan raasteena, marjoja nektarina ja kiisseleinä.

Idut annetaan keitettynä salmonellavaaran vuoksi. Idätettyä viljaa ja raakapuuroja ei anneta, koska lapsen ruoansulatus ei vielä sulata niitä.

Tavallisia lehmänmaitovalmisteita aletaan antaa nestemäisinä noin 6 dl päivässä (maitoa, piimää, viiliä, jogurttia). Totuttelu aloitetaan hapanmaitovalmisteilla, ja lisäksi annetaan raejuustoa, rahkaa ja juustoja.

Soijajuomat ja viljamaidot eivät korvaa lehmänmaitoa mm. kalsiumpitoisuudeltaan, joten niitä annetaan vain lisänä.

Yli vuoden ikäiset lapset

Noin vuoden iässä lapsi siirtyy vähitellen muun perheen ruokaan. Yli vuoden ikäiselle lapselle voidaan aloittaa erilaisten kuivattujen papujen ja herneiden antaminen huolellisesti huuhdeltuna ja kunnolla kypsäksi keitettynä.

Leikki-iässä lapsen ruokavalio noudattelee ruoka-aineryhmittäin ravitsemussuosituksia (lautasmalli), mutta lihan asemesta käytetään proteiinipitoisia kasviksia (linssit, pavut, soija eri muodoissaan) sekä munaa ja kalaakin, jos mahdollista.

Ateriavälit pidetään lyhyinä ja päivän mittaan tarjotaan useita pieniä välipaloja. Maitovalmisteita tulisi nauttia noin 5-6 dl päivässä ja juustoja 20 g. Yli vuoden iässä ruoan näkyvän rasvan tulee olla noin 30-40 g päivässä (esim. kasvismargariinia 6-8 tl).

Ruokavalio kasvavan lapsen tarpeisiin

Oikein toteutettuna kasvisruokavalion avulla voi turvata kasvavan ja kehittyvän lapsen ravitsemukselliset tarpeet leikki-iästä murrosikään ja aikuisuuteen saakka.

Kasvissyöjäperheen kannattaa hankkia aiheesta lisätietoa ja siitä on hyvä keskustella myös neuvolan terveydenhoitajan kanssa.

Ruoka-aineallergisen lapsen kasvisruokavaliosta on syytä keskustella lääkärin kanssa, joka tarvittaessa ohjaa ravitsemusterapeutille ruokavalion suunnittelua varten.

Lähteet:

Lasten kasvisruokavalio, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry, 1997

Laktovegetaarista ruokaa nuorille ja aikuisille, Ravitsemusterapeuttien yhdistys ry, 2002

Lindeberg, Gunilla: Lasten kasvisruokavalio

3 kommenttia